Adam Smith Kansojen varallisuus ilmestyi suomeksi

Skotlantilaisen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smithin vuonna 1776 julkaisema Kansojen varallisuus on taloustieteen klassikkoteos, joka vaikuttaa edelleen ajatteluumme yksilön ja valtion roolista yhteiskunnassa ja taloudessa. Teos julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan suomeksi.

Adam Smithin klassikkoteos Kansojen varallisuus ilmestyi nyt ensimmäistä kertaa suomeksi KAUTE-säätiön tuella.
Adam Smithin klassikkoteos Kansojen varallisuus ilmestyi nyt ensimmäistä kertaa suomeksi KAUTE-säätiön tuella.

Adam Smith (1723-1790) oli yksi valistuksen ajan merkittävimpiä ajattelijoita, jonka teoriat ovat yhä ajankohtaisia. Klassisen polittisen taloustieteen isäksi sanottu Smith piti itse itseään moraalifilosofina, mutta hänen jälkeensä tulevat sukupolvet ovat antaneet suurimman painon hänen kansantaloustieteen teorialleen. Smithin näkemys oli, että valtion on turvattava yhteiskunnan järjestys ja turvallisuus, mutta muutoin yksityinen kansalainen voi toimia markkinataloudessa verraten vapaasti. Smithin mukaan kansalaisten tahto ja mahdollisuus edistää omia etujaan johtaa taloudellisten etujen saavuttamiseen ja hyötyyn koko yhteiskunnalle silloin, kun kaikilla kansalaisilla on samat taloudelliset perusvapaudet. Smith korostaa, että viime kädessä kansojen varallisuus syntyy yksilöiden tekemän työn kautta.

Kansojen varallisuus. Tutkimus sen luonteesta ja syistä on suomennettu KAUTE-säätiön ja RSA:n tuella. RSA (the Royal Society of Arts and Manufacturers and Commerce) on Englannissa perustettu, yhteiskunnallista keskustelua ja innovaatiota edistävä organisaatio, jonka jäseniä ovat Adam Smithin lisäksi olleet muun muassa Charles Dickens ja Karl Marx. WSOY:n kustantaman kirjan on suomentanut Jaakko Kankaanpää.

Katso myös Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta.


Idea veden laadun mittauksesta vie nuoren arkkitehdin Piilaaksoon ratkomaan ihmiskunnan isoja ongelmia

Global Impact Finland -kisan voittaja Anni Laurila, 25, lähtee stipendiaattina Kalifornian Singularity Universityn kesäkurssille. Hän hakee sieltä innostavia kokemuksia ja vauhtia vedenlaadunmittausideansa kehittämiseen. Tähtäimessä ei ole enempi eikä vähempi kuin miljoonien ihmisten elämänlaadun parantaminen.

Anni LaurilaAalto-yliopiston kasvatti Anni Laurila on viittä vaille valmis arkkitehti. Viime syksyn hän vietti opiskelijavaihdossa Shanghaissa, jossa hän ja hänen kiinalainen kurssikaverinsa Tonya kehittivät kestävän kehityksen kurssilla idean juomaveden laadun mittaamisesta ja puhdistustavan ohjeistamisesta.

– Vesijohtoveden laadun epäselvyys huolestutti Kiinassa, olenhan puhtaaseen kraanaveteen tottunut pohjoismaalainen. Tonya taas opiskelee kemiantekniikkaa, joten hänellä on siltä puolelta tarvittavaa osaamista, Laurila kertoo.

– Water Quality Index -ideamme perustuu siihen, että Kiinassa on todella vaikea tietää, onko vesi puhdasta. Vesilaitoksilta saatu tieto ei pidä aina paikkaansa, putkista irtoaa epäpuhtauksia, eivätkä raskasmetallit lähde edes kiehauttamalla. Kehitämmekin nyt menetelmiä, joilla saataisiin mahdollisimman selkeästi veden puhtausaste kerrottua, Laurila kuvailee.

Nuorten naisten idea vei voiton Shanghain kurssilla. Sieltä saatu palaute ja opettajan vahva tuki antoivat tunteen siitä, että ideaa kannattaa viedä eteenpäin. Suomessa Laurila kuuli ja innostui Global Impact -kisasta, jossa etsittiin ideoita siitä, miten teknologialla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti mahdollisimman monen ihmisen elämään. Water Quality Index -idea on juuri tällainen.

– Veden puhtauden ongelma on Kiinassa akuutti. Paremmalla laadunmittauksella ja oikeilla puhdistusmenetelmillä voisi vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään. Kun veden laatu on saatu luotettavasti testattua, osataan myös valita oikeanlainen tuote sen puhdistamiseen.

Intensiivisellä kesäkurssilla etsitään konkreettisia ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin

Laurila onnistui vakuuttamaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn kilpailun tuomariston ja voitti 29 500 dollarin arvoisen stipendin Singularity Universityyn.

Singularity University on yhdystvaltalainen oppilaitos ja yrityskiihdyttämö. Sen intensiivisellä kymmenen viikon kesäkurssilla 80 osallistujaa erilaisista koulutustaustoista eri puolilta maailmaa miettii huippuluennoitsijoiden avustuksella, miten tulevaisuuden teknologialla voisi vaikuttaa positiivisesti mahdollisimman monen ihmisen elämään. Kurssilaiset muodostavat ryhmiä, joista kukin pureutuu yhteen ihmiskunnan isoon ongelmaan. Opiskelupaikkana on NASAn tutkimuskeskus Kaliforniassa.

– Tämä on upea mahdollisuus! Opiskelu Singularityssa tulee varmasti olemaan tosi antoisaa ja intensiivistä. Muutama viikko tuntuu kuulemma monelta vuodelta. Pidän erityisesti siitä, että ongelmiin pureudutaan konkreettisesti, Laurila hehkuttaa.

– Uskon, että tästä on huimasti hyötyä myös ideallemme. Tonya on vaihto-opiskelijana Japanissa, missä tekniikka ja infrastruktuuri on hyvin kehittynyttä. Hän kehittää menetelmiä ja kerää kontakteja siellä, minä Kaliforniassa.

 Opiskelukursseihin ei kannata suhtautua pelkkinä suoritteina

 Mitä muuta Laurila haluaisi tehdä tulevaisuudessa kuin parantaa miljoonien ihmisten elämänlaatua?

– Haluaisin ylipäätään tehdä töitä positiivista kehitystä tukevien asioiden kanssa ja olla siellä, missä voin antaa kaikista eniten, Laurila pohtii.

Hän haluaa kannustaa muita opiskelijoita toteuttamaan rohkeasti ideoitaan. Suomalaisilla kun on usein taipumus aliarvioida omaa osaamistaan.

– Toivon tosi paljon, että se, että lähdin viemään omaa ideaani eteenpäin, inspiroisi muitakin opiskelijoita. Miettikää kursseilla, voisiko siellä tehtävistä jutuista tulla oikeasti jotain. Tällöin saa ihan erilaisen motivaation ja draivin opiskeluun, Laurila kehottaa.

Arkkitehtiopiskelija vannoo monialaisuuden nimeen.

– Omat opintoni esimerkiksi sisältävät kaupunkisuunnittelua, graafista suunnittelua ja tekniikkaa. Pääaineeni on rakennussuunnittelu, mutta teen töitä kaupunkisuunnittelun parissa. Ennen arkkitehtuuria opiskelin vuoden yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaa.

– Haluan olla avoin parhaille mahdollisuuksille. Kaikkea ei aina voi suunnitella ja se on vain hienoa. Esimerkiksi tämä mahdollisuus päästä Piilaaksoon kesäksi ilmestyi eteen ihan yllättäen.

Teksti ja kuva: Sini Kaukonen

Global Impact Challenge Finland 2015 -kilpailu 

Piilaaksossa toimiva instituutio ja yrityskiihdyttämö Singularity University järjesti poikkeuksellisen innovaatiokilpailun tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa. Kilpailussa haettiin yksittäisiltä henkilöiltä ja ryhmiltä ehdotuksia, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti jopa miljoonan ihmisen elämään käyttäen teknologiaa hyväksi. Voittaja sai stipendin ja paikan kesällä 2015 Singularity Universityssä Piilaaksossa järjestettävään Graduate Studies -ohjelmaan. Palkinnon arvo on n. 25 000 €.

Kymmenen viikon mittainen Singularity University Graduate Studies -intensiiviohjelma antaa valmiuksia ratkoa eksponentiaalisesti kasvavien teknologioiden (mm. tekoälyn, synteettisen biologian, robotiikan ja nanoteknologian) avulla ihmiskunnan suurimpia haasteita aloilla, kuten ympäristö, energia, hyvinvointi tai koulutus. Ohjelmaan on erittäin vaikea päästä: tuhansien hakijoiden joukosta valitaan 80 osallistujaa noin 35 maasta.

Kilpailun yhteistyökumppaneita olivat KAUTE-säätiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, If ja Samsung.


KAUTE-säätiö mukaan tieteen joukkorahoitusohjelmaan

KAUTE-säätiö vahvistaa joukkorahoituksen keinoin digitaalisen talouden -tutkijaverkostoa. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki digitaalisen talouden tutkimuksesta ja tutkimustulosten hyödyntämisestä kiinnostuneet.

Hankkeen tarkoituksena on edistää talouden digitalisoitumista tutkivien ja aiheesta kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja verkostoitumista Suomessa. Tavoitteena on tukea tutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä edistää tutkimustiedon löytymistä ja hyödyntämistä Suomessa.

KAUTE-säätiön joukkorahoitushankkeella tuetaan erityisesti Tutkijat maailmalle –ohjelman stipendiaatteja. Tutkijat maailmalle on KAUTEn ja kolmen muun säätiön rahoittama tutkijavaihto-ohjelma, jonka kautta myönnetään vuosittain noin puoli miljoonaa euroa apurahoja tutkijavierailuihin maailman huippuyliopistoihin. Joukkorahoitushanke tuo ohjelmassa mukana olleet, digitaalista taloutta tarkastelevat tutkijat, heidän osaamisensa, kokemuksensa ja kontaktinsa verkoston keskiöön. www.tutkijatblogi.fi, www.tutkijatmaailmalle.fi

Suomalainen Mesenaatti.me -yhteisörahoituspalvelu pyrkii edistämään tieteen saaman rahoituksen määrää ja antamaan tavallisille ihmisille mahdollisuuden toimia tieteen mesenaatteina pienilläkin summilla. Mesenaatti toteuttaa tänä vuonna Tieteen yhteisörahoitusohjelman, johon valittujen tiedehankkeiden kanssa tuotetaan yhdessä mahdollisimman vetovoimaiset joukkorahoitushankkeet. Ohjelmaa tukee Koneen Säätiö.

KAUTE-säätiön joukkorahoitus käynnistyy alkusyksystä 2015.

Lisätietoja:
Jouni Lounasmaa, asiamies
jouni.lounasmaa (at)kaute.fi
050 3719590

Hanna-Mari Aula, kampanjapäällikkö
hanna-mari.aula (at)kaute.fi
040 585 6466

Pauliina Seppälä
pauliina (at)mesenaatti.me
050 572 7910
mesenaatti.me/tieteen-ja-akateemisen-tutkimuksen-yhteisorahoitusohjelma-2015