Nokian jalokivi – erään puhelinkeskuksen historia

Nokian jalokivi – tarina suomalaisesta DX 200 puhelinkeskuksesta

Nokian jalokivi kertoo kiehtovan ja värikkään tarinan Suomen kautta aikojen merkittävimmästä teknologiaprojektista DX 200:sta. Puolen vuosisadan työn tuloksena maailmanlaajuisesti lähes kaksi miljardia ihmistä käyttää nykyään DX 200 -pohjaisia tietoliikenneverkkoja. Kirja tästä Suomen tärkeimmästä innovaatiosta julkaistaan KAUTE-säätiön tuella.

Yli 50 000 henkilötyövuoden tutkimus- ja tuotekehityspanostusten sekä taitavan markkinoinnin ansiosta alun perin syrjäseutujen kiinteän verkon pieneksi keskukseksi tarkoitettu nerokas tuote on NMT-, GSM-, 3G- ja 4G-verkkojen myötä poikinut kymmenien miljardien eurojen liiketoiminnan.

Nokian jalokivi on tarina nyky-Nokian synnystä ja sen kasvusta maailman johtavien tietoliikenneverkkotoimittajien joukkoon. Samalla se valottaa suomalaista teollisuuspolitiikkaa ja kertoo kauppapolitiikasta kylmän sodan keskiössä. Kertomus DX 200:n vaiheista on myös tarina johtamisesta, arvoista, kansainvälistymisestä, vastoinkäymisistä ja onnistumisista.

Kirjoittajat Martin Sandelin ja Juha Partanen avaavat Nokian jalokivessä maailman, joka on tähän asti ollut suurelle yleisölle tuntematon. Kirjaan on haastateltu kymmeniä ihmisiä, minkä lisäksi kirjoittajilla on ollut käytössään niin Nokia-yhtymän kuin keskeisten henkilöiden omatkin arkistot. Niiden kätköistä kaivetut yli 5000 dokumenttia antavat tarinan tapahtumille tukevan faktapohjan. Nokian jalokivi on tarina ihmisistä, joilla oli yhteinen visio, jotka uskoivat itseensä ja toisiinsa – ja joilla oli rohkeutta tehdä kauaskantoisia päätöksiä. Lisätietoja.


Yritysyhteistyö opetuksessa

Yritysyhteistyö on yliopisto-opetukselle iso mahdollisuus

Yksi yliopiston perustehtävistä on tuottaa yhteiskunnalle osaajia, joilla on tiedot, keinot ja asenne nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteiden ratkomiseen. Yritysten kanssa tehtävä teorian ja käytännön yhdistävä opetusyhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä ratkomaan aitoja haasteita jo opiskeluaikana, mutta mitä resursseja se vaatii yliopistoilta ja yrityksiltä ja miten yhteistyötä käytännössä kannattaisi tehdä? Näihin kysymyksiin KTM, TK Tommi Vihervaara antaa vastauksia uunituoreessa kirjassaan, joka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja aiheesta.

Kirjan esimerkeissä arvioidaan eri yhteistyömuotojen vahvuuksia ja haasteita niin oppilaitosten kuin yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi ryhmissä tehdyt opiskelijaprojektit antavat yritykselle mahdollisuuden hyödyntää usean, toisinaan jopa eri alan, opiskelijan taitoja hankkeessaan, mutta niiden organisointi vaatii sekä yliopistoilta että yrityksiltä monipuolista osaamista ja prosessin ymmärtämistä. Opinnäytetöissä on puolestaan huomioitava julkisuuslain vaatimat julkisuuskäytännöt.

Hyötyä koko yhteiskunnalle

Yritysyhteistyöstä yliopistoissa vastaaville asiantuntijoille kirja tarjoaa kokonaiskuvan yhteistyön mahdollisuuksista opetuksessa. Yritysyhteistyöhön pohjautuvia kursseja suunnitteleville ja toteuttaville opettajille kirja antaa käytännön neuvoja ja esimerkkejä yhteistyön eri muodoista. Yritysmaailman edustajille kirja puolestaan kertoo, mitä yrityksen pitää huomioida opetusyhteistyön toteuttamisessa.

– Yritysyhteistyöstä opetuksessa on tehty tieteellistä tutkimusta, mutta sen tulokset eivät vastaa niihin käytännön kysymyksiin ja tarpeisiin, jotka viime kädessä ratkaisevat yliopisto-yritysyhteistyön onnistumisen tai epäonnistumisen, kertoo Tommi Vihervaara, joka vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa monialaisista opiskelijoiden yritysyhteistyöprojekteista.

Kirjahanketta tukivat Aalto-yliopiston lisäksi Tekniikan akateemiset (TEK), Suomen Ekonomit, KAUTE-säätiö ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö.

– Yhteistyön edistämisestä hyötyvät paitsi yritykset ja yliopistot, myös opiskelijat sekä ympäröivä yhteiskunta. Halusimme ehdottomasti olla tukemassa tätä kehitystä, sanoo asiamies Pirre Hyötynen Tekniikan akateemiset TEKista.

Samaa mieltä on myös Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.
– Tällainen käytännönläheinen kirja tekee näkyväksi sekä hyviä käytäntöjä että myös potentiaalisia sudenkuoppia. Tämä antaa toivottavasti rohkeutta lähteä tekemään yritysyhteistyötä myös niillä aloilla, joilla se ei vielä ole arkipäivää.

Yritysyhteistyö opetuksessa – Käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille -kirjaa voi tilata osoitteesta shop.aalto.fi.


Maineen rakentuminen yliopistofuusiossa

KTT Hanna-Mari Aula viimeisteli väitöskirjansa KAUTE-säätiön rahoituksella 2015. Aulan väitöskirjatutkimus käsittelee maineen rakentumista fuusiotilanteessa. Tutkimuksen case-organisaationa on Aalto-yliopisto. 

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan maineen rakentumista yliopistofuusiossa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää maineen rakentumisen prosesseja sekä avata erityisesti niiden monimutkaisuutta. Maineen ymmärretään rakentuvan sellaisille tekijöille, joita organisaatio ja sen sidosryhmät pitävät tärkeinä ja keskeisinä. Yliopisto puolestaan nähdään organisaationa, joka on vastuuvelvollinen erinäisille sidosryhmille, joilla saattaa olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, mikä yliopistolle on olennaista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teksteistä, jotka koskevat kolmen olemassa olevan korkeakoulun yhdistymistä uudeksi kokonaisuudeksi, Aalto-yliopistoksi. Aalto-fuusiota tarkastellaan osana muuttuvaa korkeakoulumaailmaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Väitöskirja sisältää johdantoesseen lisäksi neljä erillistä tutkimusta, jotka kuvaavat maineen rakentumisen monimutkaisuutta. Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka Aalto-yliopisto pyrkii rakentamaan omaa mainettaan, ja kuinka maine rakentuu uudelleen mediassa. Tutkimus tuo näkyville mukautumisen ja vastustuksen dynamiikan maineen rakentumisessa. Toisessa tutkimuksessa Aallon maineen rakentumista tarkastellaan yrityksenä soveltaa uudenlaista ”brändäämisen” logiikkaa (service-dominant logic), jossa keskeistä on pyrkimys luoda vahvoja sidosryhmien arvostamia brändejä ja jossa yliopisto nähdään instrumentaalisesti hyödyn tuottajana sen sidosryhmille. Tutkimus osoittaa, että organisaation yhteistoiminnalliseen brändäämiseen liittyy ristiriitoja ja monitulkintaisuutta, ja että erilaiset tulkinnat yliopiston roolista ja identiteetistä johtavat kamppailuun siitä, mikä organisaatiossa on keskeistä. Kolmas tutkimus nostaa tarkastelun keskiöön uuden fuusioituneen yliopistobrändin (Aalto) rakentamisen ja vanhan fuusioituvan korkeakoulubrändin (HSE) lakkauttamisen. Tutkimus tarkastelee brändäämistä poliittisena pelinä ja osoittaa, että sidosryhmien erilaisiin intresseihin perustuvat pyrkimykset määrittää ja esittää Aalto-brändi (eli ne keskeiset tekijät, joille maine rakentuu) voi johtaa konflikteihin ja kamppailuun vaikutusvallasta. Neljännessä tutkimuksessa tarkastellaan Aalto-fuusiossa tuotettuja diskursseja ja niiden sisältämiä käsityksiä maineesta. Tutkimus osoittaa, että yliopistolla voi olla monia keskenään kilpailevia maineita, joissa organisaatio merkityksellistyy erilaiseksi.

Tämä väitöskirja korostaa maineen dynaamista luonnetta ja katsoo, että diskurssianalyyttinen lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin maineen rakentumista käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus osoittaa, että maineen rakentuminen on monimutkainen ja dynaaminen prosessi, ja näyttää, että maine(et) kehittyvät ja muuttuvat ajassa. Tutkimus osallistuu keskusteluun yliopistojen brändäämisestä korostamalla sidosryhmien merkitystä ja osallisuutta yliopisto-brändin rakentamisessa. Vaikka maineen rakentumisen monimutkaisuus on tunnistettu aikaisemmissa tutkimuksissa, tässä väitöskirjassa ilmiötä tarkastellaan aiempaa syvällisemmin.

AULA_dissertation_Constructing Reputation in a University Merger_pdf