Suomen Global Impact -kilpailun voittajaksi Lauri Reuter

Biotekniikan tohtori Lauri Reuter lähtee Piilaaksoon kehittämään kestävää ruoantuotantoa, joka mahdollistaa ravinnon valmistamisen tulevaisuudessa jopa ulkoavaruudessa.

Global Impact Challenge Finland 2017 -kilpailun voittaja Lauri Reuter työskentelee VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Ensi kesän hän viettää Yhdysvaltain Piilaaksossa Singularity Universityssä, jossa maailman idearikkaimmat aivot pureutuvat aikamme suurimpiin globaaleihin haasteisiin.

Haluan irrottaa ruoantuotannon kokonaan ympäristöstä. Ideani on tuottaa ruokaa yksisoluisilla organismeilla suljetuissa systeemeissä – tankeissa, Lauri Reuter sanoo.

– Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävää. Peltojen tieltä hakataan metsiä, jotka sitovat hiiltä, ja eläintuotannosta vapautuu ilmakehään runsaasti hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Lisäksi ilmastonmuutos saa aikaan sen, että maataloudelle suotuisat vyöhykkeet muuttuvat ja häviävät. Syntyy noidankehä: mitä enemmän tuotamme ruokaa, sitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, ja mitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, sitä huonommat edellytykset meillä on tuottaa ruokaa.

Kilpailun voitto toi Reuterille stipendin ja paikan Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmaan, joka järjestetään kesällä 2017 Nasan kampuksella Palo Altossa, Kaliforniassa. Palkinnon arvo on noin 34 000 €.

Yhdeksän viikon mittaiseen Global Solutions -ohjelmaan valitaan vuosittain 80 osallistujaa tuhansien hakijoiden joukosta. Vajaa puolet paikoista täytetään aluekilpailulla, joita järjestetään nyt keväällä ympäri maailmaa. Kilpailussa etsitään ideoita maailman suurien ongelmien ratkaisemiseksi kehittyneitä teknologioita hyödyntäen.

– Kyse ei ole ainoastaan teknologiasta vaan ennen kaikkea siitä, miten teknologioita hyödynnetään ihmisten hyväksi. Teknologisen kehityksen myötä yhteiskuntamme muuttuu kovaa vauhtia ja meidän on pakko pohtia myös täällä Suomessa, minkälaisen tulevaisuuden haluamme ja mitä sen saavuttamiseksi on tehtävä. Tällä kilpailulla saadaan tuotua esiin lahjakkaita ja innovatiivisia nuoria ja tuettua heidän rohkeita ideoitaan. Nämä nuoret ovat meidän voimamme kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, sanoo KAUTE-säätiön asiamies Jouni Lounasmaa.

Ratkaisuja ilmaston muutokseen

Singularity University on futuristi Ray Kurzweilin ja sarjayrittäjä Peter Diamandiksen vuonna 2009 perustama instituutio, jonka tehtävänä on ratkoa ihmiskunnan suurimpia haasteita eksponentiaalisesti kasvavien teknologioiden kuten tekoälyn, synteettisen biologian, robotiikan ja nanoteknologian avulla. Global Solutions -ohjelman 80 osallistujaa edustavat eri aloja. Kurssilaiset muodostavat ryhmiä, joista kukin pureutuu yhteen ihmiskunnan isoon ongelmaan (energy, environment, food, shelter, space, water, disaster resilience, governance, health, learning, prosperity, security).

Global Impact -kilpailussa etsittiin tänä vuonna erityisesti ratkaisuja ilmaston muutokseen. Suurin ilmaston muutosta aiheuttava tekijä on ruoka.

Ruoantuotanto yksisoluisilla organismeilla tulee tehokkuudellaan ja ekologisuudellaan ohittamaan maanviljelyn heittämällä. Maanviljelystä vapautuva tila voidaan jättää metsille. Parasta on, että tuotanto voidaan siirtää sinne, minne ilmastonmuutos pahiten iskee: aavikoituville alueille ja suurkaupunkeihin. Ja jos joskus lähdemme tältä planeetalta, meidän on voitava katkaista side ympäristöön ja tuottaa ruokamme itsenäisesti, Reuter sanoo.

– Haluan jättää jälkeni tälle planeetalle. Haluan nähdä ja tehdä suurta muutosta maailmassa. Singularity University on siihen erinomainen ympäristö. Global Solutions -ohjelma kerää yhteen ihmisiä, jotka pystyvät ajattelemaan out-of-the-box ja useita askeleita eteenpäin siitä, missä olemme nyt. Asiat liikkuvat tällä hetkellä maailmassa todella kovalla vauhdilla ja meidän on pystyttävä ajattelemaan edelle.

Global Impact Challenge Suomen osakilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Kilpailun yhteistyökumppaneita ovat KAUTE-säätiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Sitra, Kone, Fazer ja Samsung.

Katso myös:

http://yle.fi/uutiset/3-9537788

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/suomen-global-impact-kilpailun-voittajafinalisti-lahtee-piilaaksoon-kehittamaan-3d-tulostettua-ruokaa-6637223

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/biotekniikan-tohtori-haluaa-irrottaa-ruuantuotannon-luonnosta-tankkeihin-maanviljelyst%C3%A4-vapautuva-tila-voidaan-j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-metsille-1.183485


PODOCO APURAHAT HAETTAVINA

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 1.3.-13.4.2017. PoDoCo -ohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti.

Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen yhtäpitkään 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCoa voi hyödyntää millä tahansa alalla toimiva yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Vuosiapurahan suuruus on 28.000€.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 13 apurahaa. Seitsemän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin miljoona euroa vuodelle 2017. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Tekniikan Edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa ohjelmasta ja apurahahausta saa PoDoCo-ohjelman kotisivuilta www.podoco.fi sekä ohjelmapäällikkö Essi Hutulta, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. +358 40 840 9259


Suomen Global Impact Challenge -finalistit 2017

Piilaaksossa toimiva globaali koulutus- ja innovaatioyhteisö Singularity University järjestää suuren innovaatiokilpailun Suomessa kolmatta kertaa. Kilpailussa etsitään ideoita suurten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi kehittyneiden teknologioiden avulla. Singularity Universityn tavoitteena on ratkaista maailman suurimpia haasteita eksponentiaalisia teknologioita hyödyntämällä.

Viisi lupaavinta finalistia pääsi jalostamaan ideoitaan Kööpenhaminassa maaliskuussa viiden päivän Singularity University bootcampilla, joka kokosi yhteen Pohjoismaiden finalistit. Suomen kilpailun voittaja ratkeaa 29.3. Helsingissä järjestettävässä finaalitapahtumassa. Kilpailun voittaja saa stipendin ja paikan kesällä 2017 järjestettävään 9 viikon mittaiseen Global Solutions -ohjelmaan (GSP).

ELINA HAKKARAINEN

“Ilmastonmuutoksen torjuminen voi lähteä ostoskorista”, Elina Hakkarainen haluaa kehittää sovelluksen, joka auttaa tekemään terveyden ja ympäristön kannalta fiksuja valintoja.

“Jos haluat ostaa terveellistä ja ympäristön kannalta kestävästi tuotettua ruokaa, saatat olla tänä päivänä ruokakaupan hyllyillä vähän eksyksissä. Kokonaisvaltaista tietoa tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ole tarjolla, vaan se täytyy etsiä hajanaisista lähteistä. Haluan kehittää mobiilisovelluksen, jossa tieto on nopeasti ja vaivattomasti kaikkien saatavilla. Voisimme tarkastella esimerkiksi jugurttipurkkia älypuhelimen kautta ja nähdä muun muassa mitä energiamuotoja sen tuotantoon on käytetty, missä se on tuotettu ja mitä allergisoivaa se voi sisältää.

Olen huolissani siitä, että ruoantuotanto kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa suuria päästöjä. Suuri osa ruuasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Maailman väkiluku kasvaa, joten myös ruuan ympäristökuormitus kasvaa koko ajan. Kun yhä useammalla on mahdollisuus kerätä ostoskoriinsa kestävästi tuotettuja tuotteita, se vaikuttaa ruuan tuotantotapoihin ja auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi terveellisellä ruokavaliolla on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Uskon, että Global Solutions -ohjelman avulla voisin aidosti vaikuttaa ideallani antamalla jokaiselle mahdollisuuden tehdä kestäviä valintoja. Minulla on vahvaa substanssiosaamista uusiutuvan energian tuotannosta ja tutkijana osaan etsiä ja ratkoa ongelmia. Ohjelma voisi auttaa idean kaupallistamisessa ja saada sen hyödyttämään mahdollisimman montaa ihmistä.

On huippujuttu, että Global Impact Challengen voittaja pääsee Singularity Universityn ohjelmaan, mutta koko hakuprosessi on ollut hyvin antoisa kokemus. Kööpenhaminan bootcampilta sain todella paljon kotiintuomisia, kuten kontakteja eri alojen ihmisiin ja ideoita uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Leirillä minulle kirkastui, että vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa paljon haasteita, haasteissa on potentiaalia bisnekselle ja mahdollisuuksia ratkaista todella isoja ongelmia.”

Elina Hakkarainen työskentelee tutkijana VTT:llä Uusiutuvat energiaprosessit -tiimissä ja tekee väitöskirjaa uusiutuvista hybrideistä Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Hän on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri.

TUIJA PAKKANEN

“Teknologia auttaa löytämään konflikteissa kadonneet”, Tuija Pakkanen haluaa kehittää menetelmän, jolla voidaan löytää pimentoon jääneitä joukkohautoja.

“Konflikteissa ympäri maailman on vuosien saatossa kadonnut lukuisia ihmisiä, joiden sukulaiset tai ystävät ovat voineet jäädä vain arvuuttelemaan läheisensä kohtaloa. Konfliktien aikana metsissä ja katseilta suojassa on tehty massamurhia, joiden hautapaikkoja ei ole löydetty. Mielestäni on ihmisoikeus, että jokaisella on mahdollisuus sanoa hyvästit läheiselleen ja saattaa hänet rauhaan.

Osallistun Global Impact Challenge Finland -kilpailuun metodilla, jolla etsitään maastosta ihmisen muokkaamia paikkoja, jotka voivat olla joukkohautoja. Metodissani lennokkeihin kiinnitettäisiin laserkeilain, joka skannaa laserin avulla maaston muotoja sekä hyperspektrikamera, jonka avulla voidaan saada tietoa aluskasvillisuudesta ja maannoksesta.

Olen teini-iästä asti ajatellut, että haluan osaltani olla tekemässä maailmasta tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman paikan. Olen opiskellut kehitysmaatutkimusta ja tehnyt kehitysyhteistyötä metsäalalla. Nykyään ajattelen, että kehitysyhteistyön asemesta tasa-arvoa voitaisiin edistää paremmin teknologian avulla. Haluan osallistua Global Solutions -ohjelmaan, koska sen kautta voisin verkottua muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Uskon että todellinen muutos tapahtuu verkostojen avulla, sillä yksin en sitä pysty tekemään.

Kööpenhaminassa järjestetty bootcamp Pohjoismaiden Global Impact Challenge -finalisteille oli silmiä avaava kokemus. Siellä rohkaistiin ajattelemaan suuresti, ja aloin myös pohtia  metodini laajentamista muiden sotarikoksien paljastamiseen. Oli todella mielenkiintoista tavata ihmisiä, joiden kanssa käydyissä keskusteluissa tulvivat ideat ja jotka ovat täynnä intoa. Vaikka olimme eri alojen asiantuntijoita, pystyimme puhumaan yhteisten ongelmien ratkaisemisesta tulevaisuudessa. Uskon, että kilpailu auttaa minua verkostoitumaan ja sen ansiosta työni paremman maailman puolesta ei huipennu Singular Universityn ohjelmaan – siitä se vasta alkaa.”

Tuija Pakkanen työskentelee kaupunkianalyytikkona suunnitteluyritys WSP Finlandilla. Hän on opiskellut aluetiedettä Helsingin yliopistossa ja erikoistunut kehitysmaantieteeseen.

DANIEL RAHMAN

“Pakolaisten integrointi voi tapahtua koodauksen avulla”, Daniel Rahmanin Integrify-yritys kouluttaa pakolaisista koodaajia ja samalla auttaa heitä kotoutumaan uuteen yhteiskuntaan.

“Maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia noin 65 miljoonaa. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin, jopa enemmän kuin toisen maailmansodan jälkeen ja luku kasvaa koko ajan. Meidän elinaikanamme muun muassa päiväntasaajan alue tulee olemaan asuinkelvoton kuivuuden ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden vuoksi. Tämä tarkoittaa, että alueelta joutuu lähtemään satoja miljoonia ihmisiä etsimään uutta kotia.

Kun ihmiset liikkuvat ja saapuvat uusiin maihin, heidän nopea integroitumisensa on ensisijaisen tärkeää. Jos näin ei tapahdu, voi seurauksena olla eriytyminen yhteiskunnasta tai pahimmassa tapauksessa radikalisoituminen. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys: ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden uudessa yhteiskunnassa. Jos integrotumisen helpottamiseksi ei tehdä mitään, ei se ole tragedia vain yksittäisille ihmisille, vaan koko yhteiskunnalle. Vastaanottava maa heittää silloin hukkaan valtavan määrän potentiaalia.

Vastaukseni tähän massiiviseen globaaliin haasteeseen on yritykseni Integrify, joka auttaa pääsemään osaksi yhteiskuntaa teknologian avulla. Koulutamme turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koodaamaan ja ohjaamme heidät työpaikkoihin IT-, teknologia- ja startup-aloille, joissa koodaajille on valtava tarve. Viime kesänä järjestimme pilottiohjelman, jossa testasimme konseptia. Kaikki ohjelman päätökseen saaneet turvapaikanhakijat ovat tällä hetkellä työllistettyjä.

Global Impact Challengessa käsitellään haasteita, joihin vaikuttaminen tuntuu todella vaikealta. Kööpenhaminan bootcamp valoi minuun uskoa siitä, että juuri me voimme ratkaista näitä ongelmia – eivät jotkut muut jossain kaukana. Uskon, että opiskelu Singularity Universityssa olisi katalyytti Integrifylle. Global Solutions -ohjelma antaisi varmasti työkaluja idean skaalaamiseen ja kansainväliseen laajentumiseen. Visiomme ei ole missään nimessä rajattu Suomeen vaan ratkaisumme toimii globaalisti missä tahansa.”

Daniel Rahman on kauppatieteiden maisteri sekä Integrifyn perustaja ja toimitusjohtaja. Rahman on opiskellut markkinointia ja kansainvälistä johtamista Aalto-yliopistossa. Integrify on Rahmanin kolmas yritys.

LAURI REUTER

“Ruoantuotanto on irrotettava ympäristöstä”, Lauri Reuter haluaa tuottaa ruokaa irrallaan ympäristöstä tavalla, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa ravinnon valmistamisen jopa ulkoavaruudessa.

“Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävää. Peltojen tieltä hakataan metsiä, jotka sitovat hiiltä, ja eläintuotannosta vapautuu ilmakehään runsaasti hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Lisäksi ilmastonmuutos saa aikaan sen, että maataloudelle suotuisat vyöhykkeet muuttuvat ja häviävät. Syntyy noidankehä: mitä enemmän tuotamme ruokaa, sitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, ja mitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, sitä huonommat edellytykset meillä on tuottaa ruokaa.

Haluan irrottaa ruoantuotannon kokonaan ympäristöstä. Ideani on tuottaa ruokaa yksisoluisilla organismeilla suljetuissa systeemeissä, tankeissa. Levät ja syanobakteerit voivat ottaa ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa sokeria, hiivat voivat tuottaa proteiineja ja kasvisolut monimutkaisia biomolekyylejä kuten vitamiineja ja antioksidantteja. Kaikki nämä raaka-aineet voidaan yhdistää toisiinsa 3D-tulostimella. Ruoka, jonka printtaat lautasellesi, näyttää, tuntuu ja maistuu samalta kuin aina ennenkin. Sen valmistukseen ei vain ole käytetty eläimiä tai edes kasveja.

Tämänkaltainen ruoantuotanto tulee tehokkuudellaan ja ekologisuudellaan ohittamaan maanviljelyn heittämällä. Maanviljelystä vapautuva tila voidaan jättää metsille. Parasta on, että tuotanto voidaan siirtää sinne, minne ilmastonmuutos pahiten iskee: aavikoituville alueille ja suurkaupunkeihin. Jos haluamme lisäksi joskus lähteä maapallolta, meidän on voitava katkaista side ympäristöön ja tuottaa ruokamme itsenäisesti.

Olen ehkä sinisilmäinen visionääri ja idealisti, mutta haluan nähdä ja tehdä suurta muutosta maailmassa. Singularity University on varmasti siihen oikea ympäristö. Global Solutions -ohjelma kerää yhteen ihmisiä, jotka pystyvät ajattelemaan neljä viisi askelta eteenpäin siitä, missä olemme nyt. Asiat liikkuvat tällä hetkellä maailmassa todella kovalla vauhdilla ja meidän on pystyttävä ajattelemaan edelle.”

Lauri Reuter on biotekniikan tohtori ja toimii VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Reuter tutki väitöskirjassaan, miten kasvisoluja voi käyttää monimutkaisten proteiinien tuottamiseen.

SANNA SARKAMA

“Maisema-arkkitehtuuria tarvitaan myös Marsissa”, Sanna Sarkama tahtoo virtuaalitodellisuuden avulla suunnitella Marsiin ympäristön, jossa ihmisten on hyvä olla.

“Uskon vahvasti, että olemme pian menossa Marsiin. Jos ja kun lähetämme ihmisiä elämään maapallon ulkopuolelle, ei riitä, että he vain selviytyvät. Heidän pitää voida elää uudella planeetalla ja sopeutua sinne. Ympäristöllä on sopeutumisessa ratkaiseva rooli.

Ideani on lähtöisin diplomityöstäni, joka käsitteli maisema-arkkitehtuuria Marsissa. Tutkin sitä, miten ympäristö vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti ihmisten hyvinvointiin. Minulla on näin scifiin aiheeseen realistinen ote: olen lukenut paljon kasvien kasvattamisesta ja Marsin olosuhteista sekä siitä, minkälaiset rakennus- ja suunnitteluratkaisut voisivat olla Marsissa konkreettisesti mahdollisia. Skenaariossani ihmiset asuisivat Marsin luolissa ja tunneleissa tilan ja suojan vuoksi. Kasvillisuus pärjäisi Marsissa vesiviljelyn avulla, sillä planeetan maaperää ei välttämättä voi käyttää kasvualustana. Vein diplomityöni idean askeleen pidemmälle Global Impact Challengea varten, sillä otin siihen mukaan virtuaalitodellisuuden. Virtuaalitodellisuuden välityksellä maisema-arkkitehti pääsee kokemaan Marsin olosuhteet ja tilan todenmukaisemmin. Se auttaa hyvän ympäristön suunnittelemisessa.

Tulvien, kuivuuden ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden myötä monien elinolosuhteet maapallolla muuttuvat merkittävästi. On tärkeää tutkia, mitkä ovat tärkeimpiä säilytettäviä elementtejä ympäristössämme, jotta voisimme hyvin myös äärimmäisissä olosuhteissa. Kukaan ei hyödy, että investoimme ihmisryhmien sijoittamiseen toiselle planeetalle, jos kaikki sekoavat siellä.

Tahdon mukaan Global Solutions -ohjelmaan, sillä haluan viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka näkevät jopa kolmenkymmenen vuoden päähän toisenlaiseen maailmaan. Yleensä ihmiset ovat vaikuttuneita diplomityöstäni, mutta eivät usko, että suunnitelmani ovat realistisia. Kun puhuin ideastani Kööpenhaminan bootcampilla, kukaan ei kyseenalaistanut sitä. Ihmiset kysyivät vain, miten ja milloin aion sen toteuttaa. Tuli tunne, että mikään ei ole mahdotonta.”

Sanna Sarkama on maisema-arkkitehti, jonka diplomityö käsitteli maisema-arkkitehtuuria Marsissa. Sarkama on aiemmin opiskellut myös kolme vuotta tähtitiedettä.

Finalistien esittelyt: tekstit: Annamari Tolonen ja Kira Keini / Kaskas Media, kuvat Laura Puikkonen / Kaskas Media

GLOBAL SOLUTIONS PROGRAM

Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmaan valitaan vuosittain 80 osallistujaa eri aloilta kaikkialta maailmasta tuhansien hakijoiden joukosta. Tämä on joukko alansa huippuja tutkijoista arkkitehteihin, elokuvaohjaajiin, lääkäreihin ja koodareihin. Aiempien vuosien osallistujiin on kuulunut useita Forbes Top 30 Under 30 yrittäjiä.

“Singularity University opettaa arvokkaan näkökulman maailman kehitykseen ja kannustaa osallistujia tekemään töitä maailman suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi,” kertoo tämän vuoden kilpailun järjestäjä ja vuoden 2015 voittaja Anni Laurila. “Ymmärrät, kuinka valtavan paljon eksponentiaaliset teknologiat tulevat työvälineinä kehittymään tulevina vuosina – asian, jota usein emme tiedosta. Nämä intensiiviset yhdeksän viikkoa antavat hienon verkoston ystäviä, työkavereita ja mentoreita, sekä vuosien edestä tietoa, jota voi soveltaa kaikkeen mitä teet ohjelman jälkeen.”

”Global Solutions -ohjelma oli todella inspiroiva ja elämää mullistava kokemus,” kuvailee kilpailun vuonna 2016 voittanut Perttu Pölönen. “Tapasin mahtavia ihmisiä, joilla oli jännittäviä elämäntarinoita, opiskelin uusia teknologioita ja olin jopa entisen CIA agentin mentoroimana. Ohjelman aikana ymmärsin, että maailman suurimmat haasteet voivat olla myös maailman suurimpia bisnesmahdollisuuksia, ja ettei koskaan aiemmin ole ollut parempaa aikaa olla startup-yrittäjä kuin nyt.”

Global Solutions -ohjelmalla on ensimmäistä kertaa teemana ilmastonmuutos. Osallistujia mentoroi joukko maailman tunnetuimpia vaikuttajia ja ajattelijoita. Kahden viime vuoden aikana ohjelmassa on vieraillut muun muassa astronautti Anousheh Ansari, Googlen tutkimusjohtaja Peter Norwig, 3D-printtauksen keksijä Chuck Hull, yrittäjä Guy Kawasaki, Google Glass keksijä Tom Chi ja rauhannobelisti Muhammad Yunus.


Global Impact Challenge Finland Grand Final!

Welcome to an evening filled with exponentially growing technologies and people motivated by solving world’s biggest problems.

29.3. 17.30 at Eteläranta 10.
In this event, five GIC finalists present their ideas with a potential to impact millions of people with tech. The winner will receive a seat and full scholarship to the Global Solutions Program 2017 held at NASA Ames in the heart of Silicon Valley.
We’re happy to host our keynote speakers M.P. Pekka Haavisto and Jeffrey Rogers, Singularity University Director of Faculty Development.

17:30 Doors open
18:00 Anni Laurila, GIC organizer/’15 winner: Welcome to Global Impact
18:15 Pekka Haavisto, Green Party M.P.: The Global Challenges
18:30 Finalists pitch!
19:30 Break & mingle, drinks & food
19:50 Perttu Pölönen, GIC’16 winner: The SingularityU Experience
20:05 Jeffrey Rogers, SingularityU faculty: Introduction to Exponential Thinking
20:35 Winner announced
Celebration, drinks & food

GIC Finland is powered by Fazer, KAUTE Foundation, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Sitra and Tivia.
More info on the competition and Singularity University: https://su.org/gic/2017/finland/. Meet the finalistis here.

Kansainvälinen tutkimusjakso vei tutkijan tiedon lähteelle

KTT Miikka Lehtonen on viettänyt kaksi tutkimusjaksoa ulkomailla Tutkijat maailmalle -ohjelman kautta. Kansainväliset tutkimusjaksot antoivat hänelle uutta perspektiiviä, verkostoja ja opetuspestin Japanissa.

Tiedon visualisoimiseen ja pelitutkimukseen erikoistunut Miikka Lehtonen vieraili Japanissa ensimmäistä kertaa kaksitoista vuotta sitten vuonna 2005. Nyt, 12 vuotta myöhemmin hän on Tokion yliopiston i.school-ohjelman apulaisprofessori ja ohjelmapäällikkö. Lehtonen sai työtarjouksen ollessaan post doc -tutkijana Japanissa Tutkijat maailmalle -ohjelman kautta vuonna 2014.

“Kuulostaa naiivilta, mutta Tutkijat maailmalle loi mentaliteetin, että kaikki on mahdollista. Verkostoni ovat kasvaneet, ja olen kehittynyt ammatillisesti. Ei rahoitus tee ihmisestä avoimempaa, mutta se mahdollistaa asioita”, Lehtonen sanoo.

Helsingissä Lehtonen toimii Aalto-yliopiston vierailevana apulaisprofessorina. Hän on yrittänyt tuoda ammatillisia oppeja mukanaan Japanista Suomeen. “Yhdessä tekeminen ja muiden huomioon ottaminen on Japanissa todella tärkeää.”

Tiedon lähteellä

Lehtonen on hakenut ja saanut apurahaa Tutkijat maailmalle -ohjelman kautta kahdesti. Post doc -vuoden lisäksi hän oli vuonna 2013 vierailevana tutkijana ensin kolme kuukautta New Yorkin Parsons The New School for Designissa ja toiset kolme kuukautta Tokion yliopiston i.schoolissa.

Lehtonen kokee, että kynnys hakea Tutkijat maailmalle -ohjelmaan on tehty matalaksi. “Hakeminen on helppo prosessi. Pitää vain olla järkevä visio, mitä haluaa tehdä ja oppia ohjelman aikana”, Lehtonen sanoo.

Tutkimusjakso ulkomailla voi olla akateemisesti inspiroiva kokemus. “Tutkijat, joiden töihin viittasin gradussani ja väitöskirjassani, olivat samasta koulusta, jossa olin post doc -tutkijana. Oli hienoa olla tiedon lähteellä.”

Pienestä kylästä maailmalle

Lehtonen on kotoisin 3 000 asukkaan kylästä Perttelistä. Hänestä uusien ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan työskentely oli silmiäavaava kokemus.

“Etukäteen ajattelin, että yhdysvaltalaisilla on paremmat lähtökohdat kuin meillä. Siellä huomasin, että he ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Eri ihmiset katsovat samoja asioita eri näkökulmista ja käyttävät samoja teorioita eri asioihin. Se on todella avartavaa.”

Kansainvälisen tutkimusjakson aikana myös kielitaito kehittyy. Lehtonen pärjää nykyään japanin kielellä arkipäivän keskusteluissa, ja New Yorkissa hänen englannin kielen taitonsa otti suuria harppauksia. “Vaikka puhun englantia, sanavarastoni on suppea. Vasta New Yorkissa ymmärsin, miten eri tavoin kieltä voi käyttää.”

Lehtonen kannustaa kaikkia tutkijoita lähtemään ulkomaille edes vähäksi aikaa. Tutkijat maailmalle -ohjelma on siihen erinomainen mahdollisuus. “Ensimmäinen kerta tuntuu aina vaikealta, mutta loppupeleissä lähtö vaatii vain tietyn asenteen. Se on mielettömän siistiä.”

Tutkijat maailmalle on KAUTE-säätiön, Walter Ahlströmin säätiön ja Liikesivistysrahaston yhteinen kansainvälistymisohjelma tutkijoille. Ohjelma tarjoaa apurahoja tekniikan ja kauppatieteiden tutkimukseen ulkomailla. Vuoden 2017 apurahat ovat haettavissa 31.3.2017 asti. Tutustu ja hae ohjelmaan: http://tutkijatmaailmalle.fi/

Miikan blogia voi lukea osoitteessa http://miikkaj.com/


Vuoden Nuori Tutkijayrittäjä tuo lisätyn todellisuuden kiipeilyseinälle

Vuoden 2016 Nuoreksi Tutkijayrittäjäksi on valittu TkT Raine Kajastila, jonka kehittämä teknologia muuttaa tavallisen kiipeilyseinän lisätyn todellisuuden pelialustaksi. Augmented Climbing Wall tekee kiipeilyseinästä ison interaktiivisen kosketusnäytön, jolle voi luoda kiipeilyreittejä ja pelata erilaisia yksin- tai kaksinpelejä.

”Käytännössä ihmisestä tehdään peliohjain, josta tulee osa peliä”, Raine Kajastila sanoo. ”Projektorin avulla kiipeilyseinään heijastetaan kuvioita, ja syvyyskamera seuraa kiipeilijän liikkeitä seinällä”.

Ajatus lisättyä todellisuutta hyödyntävästä kiipeilyseinästä syntyi Kajastilan työskennellessä Aalto-yliopistossa ja tutkiessa, miten teknologian avulla voidaan motivoida ihmisiä liikkumaan. Kun pelit viedään tietokoneen näytöltä paikkoihin, joissa ihmiset urheilevat, he saavat pelaamisesta viihteen lisäksi tehokasta liikuntaa.

”Olen harrastunut kiipeilyä yli 15 vuotta ja siksi kiipeily oli luonnollinen tutkimuskohde. Viisivuotias poikani on auttanut minua Augmented Climbing Wallin kehittämisessä testaamalla kiipeilyseinälle suunniteltuja pelejä”, Kajastila kertoo.

Tutkimus lähti kehittymään yritystoiminnaksi kun Kajastila julkaisi ryhmänsä kanssa videon Augmented Climbing Wallin prototyypistä. Tutkimusvideo sai hyvää palautetta ja Kajastila pyyntöjä kehittää tutkimuksensa pohjalta tuote. Rahoituksen järjestyttyä Kajastila perusti Augmented Climbing Wallin ympärille yrityksen nimeltä Valo Motion. Nyt Kajastilan kehittämiä lisätyn todellisuuden kiipeilyseiniä on mm. kiipeilykeskuksissa. Kiipeilijöiden lisäksi esimerkiksi koululaisryhmät käyvät tutustumaan niihin liikuntatunneilla.

”Olen saanut palautetta opettajilta, että Augmented Climbing Wallilla pelaaminen on ollut palkintona liikuntatunnin lopuksi. Tämä on hyvä tapa innostaa ihmisiä liikkumaan”, Kajastila vakuuttaa.

Vuoden Nuori Tutkijayrittäjä -palkinnosta

Vuoden Nuori Tutkijayrittäjä valittiin nyt neljättä kertaa. Vuonna 2015 palkinto myönnettiin nyhtökauran kehittäjälle elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelälle Gold&/Green Foods Ltd:stä. Palkinnon myöntämisen jälkeen nyhtökaurasta tuli suoranainen ilmiö ja sen kysyntä ylitti kaikki odotukset. Syksyllä 2016 Paulig Oy osti 51 prosenttia Gold&Green Foods Ltd:stä.

Vuonna 2014 Nuori Tutkijayrittäjä -tunnustuksen sai tekniikan tohtori Johanna Småros perustamallaan RELEX-yritykselle. Toimitusketjun hallintaohjelmistoja kehittävä Relex on listattu alansa nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon Euroopassa ja noussut ruokakaupan alalla toimitusketjun hallinnan markkinajohtajaksi Pohjoismaissa.

Vuoden Nuori Tutkijayrittäjä on 5 000 euron tunnustus, joka myönnetään tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Palkinnon jakaa KAUTE-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto.

Lisätietoja:
CEO, TkT Raine Kajastila
raine [at] augmentedclimbing.com
www.augmentedclimbing.com

Jouni Lounasmaa, KAUTE-säätiön asiamies
p. +358 50 371 9590, jouni.lounasmaa [at] kaute.demo

www.tutkijayrittaja.fi, #tutkijayrittäjä


TUTKIJAT MAAILMALLE! -OHJELMAN 2017 APURAHAT HAETTAVANA

Tutkijat maailmalle -ohjelmasta myönnetään apurahoja tekniikan ja kauppatieteiden tutkimukseen ulkomailla. Ohjelmaa rahoittavat Walter Ahlströmin säätiö, Liikesivistysrahasto ja KAUTE-säätiö.

Tutkijat maailmalle on kauppatieteen ja tekniikan alan säätiöiden yhteinen tutkijavaihto-ohjelma. Ohjelman tarkoitus on tukea tekniikan tai kauppatieteiden tutkijoita, jotka lähtevät tekemään kunniahimoista tutkimustyötä jossakin korkeatasoisessa ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa.

Säätiöiden yhteisenä tavoitteena on suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän toimintaedellytysten parantaminen kannustamalla tutkijoita kansainvälisyyteen ja monipuoliseen urakehitykseen kauppa- ja teknillistieteellisillä aloilla. Apurahoja voivat hakea väitöskirjatutkijat ja uransa alkuvaiheessa olevat tutkijatohtorit.

Apurahoja ei myönnetä lääketieteen, bioteknologian, (kansan)taloustieteen tai arkkitehtuurin tutkimukseen. Hakijan tulee olla Suomen kansalainen tai hänellä on oltava pysyvä asuinpaikka Suomessa.

Myönnettävä summa mitoitetaan kattamaan vähintään kuuden (6) kuukauden pituisen tutkijavierailun aiheuttamat lisäkustannukset, kuten matka-, muutto- ja asumiskustannukset sekä lasten koulumaksut ja vakuutukset. Myös elinkustannuksien kattamiseen tarkoitettu työskentelyapuraha voi sisältyä summaan, jos hakijalla ei ole muuta toimeentuloa turvaavaa rahoitusta kuten esimerkiksi vierailukohteen tai suomalaisen työnantajan maksama palkka. Hakijan esittämä kustannusarvio otetaan huomioon, mutta apuraha voidaan myöntää haettua pienempänä. Myönnettävä apuraha voi olla enintään 50.000 euroa.

Apurahahakemukset tulee jättää maaliskuun 31. päivä 2017 klo 16.00 mennessä. 

Tarkemmat tiedot hakumenettelystä ohjelman verkkosivulta www.tutkijatmaailmalle.fi kohdasta ”Apurahojen haku”.

Lisätietoja antaa tarvittaessa asiamies Jouni Lounasmaa
sähköposti info (at) kaute.demo

 

PoDoCo-apurahat

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 1.3.-13.4.2017. PoDoCo -ohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Lue lisää.