Tutkimukseni tarkoitus on hahmottaa, miten esivalmistus, eli esimerkiksi tehdasolosuhteisiin siirretty rakentaminen, hyödyttäisi mahdollisimman paljon kaikkia rakentamisen osapuolia tilaajasta suunnittelijoihin, urakoitsijoihin ja esivalmistajiin.
Haluan edistää esivalmistuksen käyttöönottoa kertomalla esivalmistuksen hyödyistä, käyttöönoton esteistä ja edistäjistä sekä taidoista, joita esivalmistus yrityksiltä edellyttää. Tietoisuuden kasvaessa tilaajat oppivat vaatimaan esivalmistusta rakentamisen laadun parantamiseksi ja työn nopeuttamiseksi.
Esivalmistusta käytetään rakentamisessa vielä vähän lukuun ottamatta pientalotuotantoa ja joidenkin esivalmistettujen rakennusosien käyttöä. Valtaosa rakentamisesta tapahtuu vielä työmailla, joissa on yleensä melko huonot rakentamisen olosuhteet verrattuna tehdasvalmistukseen. Työmaalla materiaalit esimerkiksi kastuvat ja häviävät ja siten myös tuhoutuvat helposti.
Mitä yrityksiltä edellytetään rakentamisen prosessituotannossa?
Teimme yhdessä Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston kanssa pitkittäistutkimuksen ruotsalaisesta Lindbäcks-yrityksestä, joka aloitti moduulimaisen tehdastuotannon vuonna 1994. Lindbäcks on vuonna 1924 perustettu perheyritys, joka tuottaa kerrostaloja teollisesti. Lindbäcks toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka perinteistä rakentamista viedään käytännössä kohti teollista.
Tutkimuksemme paljasti, että yhteistyökyky muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, tuotekomponenttien ja tuotannon standardointi sekä yrittäjämäinen ajattelutapa auttoivat Lindbäcksiä kääntämään perinteisen rakentamisen prosessituotannoksi. Muutos vei yli 25 vuotta. Sen aikana yritys on tehnyt paljon tuotekehitysyhteistyötä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Se on myös opetellut tuottamattomien toimintojen poistamiseen keskittyvää lean-ajattelua, joka on viety kaikille yrityksen tasoille operatiivisesta tehdastuotannosta strategiaprosesseihin.
Muita kiinnostavia kansainvälisiä esimerkkejä teollisesta rakentamisesta tarjoavat KATERRA, Project Frog, ConXTech ja ERNE.
Talotekniikan esivalmistuksen edistäminen vaatii systeemistä muutosta
Tutkimuksemme Aalto-yliopiston apulaisprofessori Antti Peltokorven ja työelämäprofessori Olli Seppäsen kanssa keskittyi rakentamisen osapuolien kokemiin talotekniikan (TATE) esivalmistuksen esteisiin ja mahdollistajiin. Yksi tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että TATE-esivalmistamisen käyttöönotto edellyttää systeemistä muutosta rakentamisen toimintatavoissa.
Systeeminen muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyistä suunnittelu- ja rakennusprosessia pitää muuttaa siten, että esivalmistamisesta syntyvä lisäarvo jakautuu kaikille rakentamisessa mukana oleville toimijoille. Muutoksen edistämiseksi kehitimme tutkimuksessa yritysten kanssa suunnittelu- ja rakentamisprosessimallin, jolla tuetaan talotekniikan esivalmisteiden hyödyntämistä rakennusprojektissa.
Prosessimalli korostaa monen osapuolen suunnitteluyhteistyötä. Yleissuunnitteluvaiheessa arkkitehdin, tilaajan, TATE-suunnittelijan ja tässä vaiheessa konsulttirooleissa olevien pääurakoitsijan ja TATE-urakoitsijan, on kartoitettava projektin mahdolliset esivalmistuskohteet ja niiden hyödyt sekä kirjattava ne esivalmistusohjelmaan.
Toteutussuunnitteluvaiheessa tilaaja tai rakentamiskonsultti konsultoi TATE-esivalmistajia ja laatii esivalmistesuunnitelman, jossa määritellään parhaat esivalmisteratkaisut ja sovitaan esivalmisteiden rajapinnoista muun rakennuksen kanssa. Tässä vaiheessa pääurakoitsija, TATE-urakoitsija ja -suunnittelija, tilaaja sekä esivalmistajat sovittavat esivalmisteiden hankinnan ja asennuksen aikataulut yhteen muiden rakentamisen aikataulujen kanssa. Lisäksi heidän on yhdessä suunniteltava logistiikka ja varastointi ja kirjattava sovitut asiat esivalmisteiden tuotantosuunnitelmaan.
Olemme kuvanneet prosessimallin tarkemmin tutkimusraportissamme. Keväällä 2019 testaamme prosessimallia todellisissa rakennusprojekteissa, joita Aalto-yliopiston Building 2030 -konsortion yritykset toteuttavat.
Esivalmistus edellyttää rakentamisen osapuolten yhteispeliä
Yhteenvetona voi todeta, että esivalmistus on hyödyllisintä, kun kaikki rakentamisen osapuolet tietävät, mitä esivalmisteita hyödynnetään, mitä esivalmistamisella halutaan saavuttaa ja miten esivalmisteet vaikuttavat toimijoiden työtehtäviin ja suunnittelu-, rakennus-, asennus- ja logistiikkaprosesseihin.
Esivalmistus edellyttää hyvää suunnittelua, johon sekä tilaajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden että esivalmisteiden tuottajien on osallistuttava varhaisessa vaiheessa rakennusprojektia.
Esivalmistuksella voi pienentää rakennusmateriaalien hävikkiä, parantaa rakentamisen laatua ja työntekijöiden työturvallisuutta sekä lyhentää rakentamiseen kuluvaa aikaa. Lisäksi esivalmistus voi säästää rahaa suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa, kun läpimenoajat lyhenevät, suunnittelun laatu paranee, työmaa pysyy siistinä ja logistiikkaketjujen ja asentamisen tehokkuus paranevat.
Kiinnostuitko? Katso alta Rita Lavikan tekemä video tutkimuksen tuloksista ja lue tutkimuksesta lisää.