Innostus kokeelliseen tutkimukseen johdatti Konsta Turusen väitöskirjatutkijaksi kehittämään uutta materiaalia lämmön varastointiin. Tutkijablogissaan hän avaa, millaista unelmatyö kokeellisen tutkimuksen parissa todella on.
Ruokalusikallinen etikkaa ja ruokasoodaa. Niiden sekoittaminen keskenään hämmästytti pientä tutkijan alkua. Pettymys oli suuri, kun sekoitus ei räjähtänytkään hillopurkissa, kuten tutkija oletti. Tutkija kuitenkin piti pienten kokeiden tekemisestä, toisin kuin lukemisesta. Hitaana lukijana kirjojen tyrkyttäminen ei kohentanut lukuintoa puhumattakaan koulun pakollisista kirja-arvioiden tekemisestä. Aikansa hän käytti mieluummin hankaamalla keppejä vastakkain saadakseen tulen aikaiseksi tai suurien sokerikiteiden luomiseen kylläisellä sokeriliuoksella. Ei olekaan ihme, että pikkututkija innostui matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta niin paljon, että hän tekee nyt väitöskirjaa lämmön varastointimateriaalin kehittämisestä ja skaalaamisesta.
Lukemisen riemu kätkeytyi kokeisiin
Nyt väitöskirjatutkijana työskennellessäni olen huomannut, että ovela uravalintani kokeellisen tutkimuksen parissa ei vähentänytkään lukemistani – päinvastoin. Kerran huomasin materiaalini muodostavan pallonmuotoisia kiteitä, jotka kasvoivat hitaasti huoneenlämpötilassa. ”Aika outoa, tälle täytyy löytyä selitys”, ajattelin. Siispä aloin selvittää kiteytymisen teorioita ja empiirisiä malleja. Pian luin teoriaa viskositeetin lämpötilariippuvuudesta ymmärtääkseni, miten se vaikuttaa kiteytymiseen. Viskositeetin opiskelu johdatteli minut puolestaan lasisiirtymään liittyviin teorioihin ja tutkimuksiin. Olo oli kuin avaisi sisäkkäin olevia maatuskoja – jännittävää, mutta ripauksen turhauttavaa. Eikä asiaan uppoutuminen loppunut siihen.
Tieteellisessä yhteisössä on valtavasti julkaistuja tutkimuksia ja uusia tulee jatkuvalla syötöllä. Pakaralihakset ovatkin kovilla, jos tahtoo pysyä mukana viimeisimpien tutkimustulosten perässä. Onneksi kaltaiselleni audiovisuaaliselle oppijalle on tarjolla luentoja, videoita ja äänitteitä. Uuden aiheen yleiskuvan saamiseen ne toimivat mainiosti. Taitaapa Youtubesta löytyä video niin tieteellisten teorioiden omaksumiseen kuin laatoituksen saumaamiseen.
Mikä on lukemisen arvo kokeellisessa tutkimuksessa?
Viettäisin mieluiten aikani labrassa, mutta se on vain puolet työtäni. Toinen puolikas kuluu taustatyöhön, joka luo tutkimukselleni kontekstin, merkittävyyttä ja laatua. Taustatyön merkitys tulee tärkeämmäksi mitä syvemmälle tutkimusaiheeseen uppoaa, koska sieltä se uutuusarvo löytyy.
Perehdyttyäni kiteytymiseen ja siitä avautuviin muihin sivupolkuihin, ymmärsin, että lämpötila vaikuttaa merkittävästi ja odottamattomasti materiaalini käyttäytymiseen (linkki tekstin lopussa). Itse asiassa, tästä syntyi idea tämänhetkiseen tutkimusprojektiini KAUTE:n kanssa.
Nykyään tutkijoiden ja asiantuntijoiden perehtymiseen käyttämä työmäärä tuntuukin unohtuvan, kun tietoa on helposti saatavilla ja valmiiksi pureskeltuna. Yksinkertaistettu asia vaikuttaa yksinkertaiselta. Siispä haastan sinut valitsemaan jonkin mielenkiintoisen aiheen ja oikeasti syventymään siihen. Katso Youtubesta opetusvideoita tai lue vaikka Wikipediaa niin, että ymmärrät aiheesi vivahteita. Itse olen huomannut siteerauksen paikkansa pitävyyden: ”Mitä enemmän tiedät, sitä paremmin tiedät, kuinka vähän tiedät, ja kuinka vähän edes voit tietää.”
Kirjoittaja Konsta Turunen on 32-vuotias loppusuoralla oleva väitöskirjatyöntekijä Aalto-yliopistossa. Tutkimuksessaan hän kehittää pitkäaikaiseen lämmön varastointiin tarkoitettua materiaalia ja analysoi sen sulamis- ja kiteytymisominaisuuksia. Hänen tavoitteenaan on selvittää materiaalin käyttökelpoisuus sovelluksissa testaamalla sitä kilogramma kokoluokan prototyyppilaitteessa ja jatkaa skaalaamista suurempiin kokoluokkiin.
Tutustu Konstaan paremmin:
- Linkedinissä tai Instagramissa @tohtoriturunen!
- katsomalla Youtube-video, jolla Konsta kertoo tarkemmin kehittämästään materiaalista!
Vapaasti luettavia tieteellisiä artikkeleja:
“Cold-crystallizing erythritol-polyelectrolyte: Scaling up reliable long-term heat storage material”
“Long-term thermal energy storage prototype of cold-crystallizing erythritol-polyelectrolyte”
Tutkijablogeissa KAUTE:n apurahansaajat kertovat omin sanoin tutkimuksestaan ja näkökulmistaan.