Kun tohtori Tomi Vuoriheimo päätyi tutkimaan fuusioenergiaa, taustalla ei ollut pitkäaikainen haave vaan sattuma. Nyt hän on osa eurooppalaista huippututkimusta, jonka tavoitteena on ratkaista yksi aikamme suurimmista energiakysymyksistä. Fuusiotutkimus ei tarjoa pikavoittoja, mutta se voi viedä mennessään – ja avartaa maailmankuvaa kertaheitolla.
Puhdasta sattumaa
“Olen ollut aina kiinnostunut siitä, miten kaikki toimii”, fuusiotutkimusta tekevä Tomi Vuoriheimo aloittaa. Lukion jälkeen matemaattis-luonnontieteellinen maailma oli auki. Lääkis houkutti, mutta fysiikka vei voiton. Vuoriheimo pääsi opiskelemaan fysikaalisia tieteitä pääaineenaan kokeellinen fysiikka.
Nyt tutkimusaiheena on kuitenkin fuusioenergia. Miten näin pääsi käymään?
“Se oli puhdasta sattumaa. Maisterivaiheen jälkeen kaikki oli vähän auki. Kun yliopistolta aukesi paikka, hain sitä”, Vuoriheimo sanoo. “Kyllähän se vähän mietitytti. En ollut opiskellut energiatekniikkaa, ja nyt ajatuksena oli tehdä väitöskirja liittyen fuusioenergiaan.”
Vuoriheimo sai KAUTE-säätiön apurahan post doc -tutkimukselleen.
Tomi Vuoriheimo allekirjoittaakin ajatuksen siitä, että myös vieraammat aiheet voivat viedä mukanaan, kun niille antaa mahdollisuuden. Nyt Vuoriheimo on tiiviisti mukana eurooppalaisessa fuusiotutkimuksessa, ja paikka löytyy paristakin työryhmästä.
Miksi fuusiota pitää tutkia?
Fuusioenergia on Tomi Vuoriheimon mukaan tulevaisuuden energiaratkaisu. “Mutta toisaalta, se on ollut sitä viimeiset vuosikymmenet. Aina sanotaan, että 30 vuoden kuluttua meillä on fuusiovoimala, mutta vielä ollaan kaukana.”
Lukuisat fyysikot kasvattavat harmaita hiuksia aiheen ympärillä. Fuusioenergia on tärkeää, sillä toisin kuin fissiovoimaloissa, fuusiovoimaloissa tuotetaan lähes päästötöntä energiaa. “Radioaktiivista jätettä ei siis synny, eikä ole tarvetta etsiä sille sijoituspaikkaa.”
“Fuusiotutkimus on todella silmiä avartavaa. Siellä on sellainen yhdessä tekemisen meininki, me-henki”, Vuoriheimo miettii. Fuusiotutkimus etenee asia kerrallaan. Se on rohkaisevaa, vaikka maaliviivaa ei vielä näy.
Kun hiukkaskiihdytin on elämäntapa
Vuoriheimon asemapaikka on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Mäen päälle ja maan alle rakennetut tilat pitävät sisällään esimerkiksi hiukkaskiihdyttimen.
“Tavallaan tämä on ihan tavallinen työ. Kokeellinen fysiikka tarkoittaa sitä, että minun on mentävä kampukselle, jossa kokeisiin tarvittavat laitteet sijaitsevat.” Vuoriheimon mielestä tämä tasapainottaa arkea. “Kirjoitushommat teen usein kotona. On mukavaa kun aikataulut ovat joustavat.”
Joustavat aikataulut tarkoittavat kuitenkin sitä, että työ seuraa mukana myös vapaalle. Vuoriheimo tunnustaa, että työntekoa on suitsittava, sillä tutkijan mieli on aina valmiina tarkastelemaan tutkimuskysymyksiä. “Saatan ulkoilla tai hoitaa kauppareissun työpäivän aikana. Tasapainon hakeminen on tässä työssä tärkeää.”
Apurahat tutkijan suuntaviittana
Apurahat ovat Tomi Vuoriheimolle jo tuttu juttu väitöskirjaopinnoistakin. Kun KAUTE-säätiön apuraha päättyy, Vuoriheimo siirtyy työskentelemään EUROfusionin kaksivuotisella ERG-apurahalla.
“KAUTE-säätiön apuraha auttoi minut alkuun. Sain jatkaa tutkimustyötä, ja nyt tiedän, mitä kannattaa tutkia.”
Parhaimmillaan apurahaprosessi kehittää omaa ajattelua. Vuoriheimon mielestä hakemusten laatiminen tuo tutkimussuunnitelmaan konkretiaa. “Kun tutkija hahmottaa sen, millaisia resursseja oma työ vaatii, moni asia helpottuu.”
Etenkin useiden vuosien projekteissa on tärkeä hahmottaa, milloin tehdään mitäkin. “Tajuan missä mennään, mitä laitteita käytän, ja millaisiksi aikataulut muodostuvat.”
Vaikka taitaa se apurahaprosessi olla välillä turhauttavakin? “Totta kai se on sitäkin!”
Mikä tai kuka on avartanut mieltäsi?
“Fuusioyhteisön rooli on ollut merkittävä. On hienoa nähdä, että ympäri maailmaa ratkotaan yhteisiä ongelmia. Voimme tukeutua toisiimme, ja yhteistyö tuntuu tärkeältä.”
Minkä villin unelman tahtoisit toteuttaa tutkimustyössä, jos raha ei olisi esteenä?
“Haluaisin tutkia, mikä materiaali kestää fuusioreaktoreiden neutronien aiheuttaman säteilyvahingon. Kun tämä asia ratkaistaan, ollaan jälleen lähempänä fuusiovoimalan rakentamista.”
Avarra mieltäsi aiheesta:
“EUROfusionin sivuilta löytyy kattavasti tietoa fuusiovoimaloista. Myös väitöskirjani voi avata asiaa kiinnostuneille. Sitten on tietysti YouTube, josta löytyy paljon materiaalia, kun hakee esimerkiksi hakusanalla “fuusio-ongelmat”.