Datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Miten datasta tehdään bisnestä, joka hyödyttää myös yhteiskuntaa?
Korhonen: “Data on vain raakamateriaalia, ei vielä valmis tuote. Jotta datasta on hyötyä, se pitää aina ensin jäsennellä, analysoida ja muuttaa tiedoksi. Dataa voi käyttää yhteiskunnan hyväksi yhdistämällä tähän prosessiin vahvan vision. Aikana, jolloin dataa on kaikkialla, tärkein resurssi on kyky ymmärtää sitä ja luoda siitä arvoa.”
Haataja: “Kaikki vastuullinen bisnes hyödyttää myös yhteiskuntaa. Tärkeää olisi vahvistaa kannusteita vastuullisuudelle paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten edistämiseen sekä näihin liittyvien riskien hallitsemiseen. Hyvä kysymys on, kuinka yhteiskuntamme isojen ongelmien ratkaisemisesta saataisiin kiinnostavaa myös bisnesnäkökulmasta. Tähän tarvitaan sijoittajien näkökulman muutosta.”
Sarvas: “Datan määrästä syntyvä liiketoiminnan potentiaali on kasvanut jo hypetyksen tasolle. Kriittinen ajattelu jää helposti vaihtopenkille. Se, että dataan pohjautuva liiketoiminta toimii kaupallisesti, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että se on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Suurilla tietotekniikan yrityksillä ja datamaailman osaajilla on valtaa ja etulyöntiasema ohjata, mihin suuntaan keskustelu ja ajattelu menee. Mikä on heidän visio yhteiskunnasta, arvoista ja politiikasta?”
Mitä elinkeinoelämän tai yhteiskunnan aloja datatalous muuttaa seuraavaksi? Missä näet helposti hyödynnettävää muutospotentiaalia?
Korhonen: “Kaikki elinkeinoelämän ja yhteiskunnan alat hyötyvät uusista työkaluista ja menetelmistä. Näemme kuitenkin vahvan painopisteen energiassa ja vastuullisuudessa. Esimerkiksi YIT investoi hiljattain suomalaiseen startupiin Nuuka Solutionsiin, joka auttaa kiinteistöyrityksiä säästämään energiaa ja ylläpitämään terveellistä sisäilmaa tekoälyyn perustuvalla alustallaan.”
Haataja: “Sama kilpajuoksu koskettaa hyvin monia aloja. Tekoälyinvestointien määrästä voi kuitenkin saada osviittaa siihen, mihin aloihin investoinnit kohdistuvat. Odotuksia voi kohdistaa liikenteeseen, joka on toimialana kahminut jopa neljänneksen tekoälyinvestoinneista viime vuosina. Panostukset ovat huomattavia myös turvallisuudessa ja biometriikassa. Merkittävästi investoidaan myös erilaisiin yleiskäyttöisiin ja bisnessovelluksiin, jotka muuttavat lähes kaikkia aloja.”
Sarvas: “Muutoksen pitäisi lähteä eri syistä kuin siitä, että on datapotentiaalia. Datan tuomat mahdollisuudet pitää sitoa taustalla oleviin strategisiin, yhteiskunnallisiin tai muihin syihin. Muutoin helposti häntä heiluttaa koiraa, eli muutetaan asioita ilman ymmärrystä siitä, mitä muutetaan ja miksi. Data, teknologia ja liiketoiminta ovat työkaluja jonkin tavoitteen saavuttamiseksi, eivät itseisarvo.”
Ihmisten antama data on yrityksille rahanarvoista. Lahjoitetaanko oma yksityisyys liian halvalla? Mitä uhkia näet lisääntyvässä datan käytössä?
Korhonen: “Data tekee tuotteista ja palveluista käyttäjilleen olennaisempia ja hyödyllisempiä. Datan avulla esimerkiksi Google Maps osaa kertoa sinulle, kuinka navigoida kotiin ja Google Translate osaa tehdä parempia käännöksiä miljoonille ihmisille. Käyttäessään tuotteita ihmiset luottavat tietonsa yrityksen käyttöön. On yrityksen vastuulla käyttää tietoja vastuullisesti ja huolehtia käyttäjien datan yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Kuinka dataa käytetään tulisi olla jokaisen käyttäjän päätettävissä.”
Haataja: “Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät ongelmat ovat datatalouden kasvavia riskejä. Ne osataan ottaa huomioon koko ajan paremmin, ja ne näkyvät jo nyt myös sijoittajien arvioissa. Sen sijaan muihin perusoikeuksiin, kuten yhdenvertaisuuteen, hyvään hallintoon tai vapauksiin kohdistuvat riskit ovat selvästi teemoja, joita osaamme vasta hyvin rajallisesti edes arvioida saati hallita.”
Sarvas: “Lääketieteessä on käsite tietoinen suostumus. Se tarkoittaa, että ihminen ymmärtää, mitä hänelle ollaan tekemässä. Yksityisen datan luovuttamisessa on aivan selvää, ettei kenelläkään ole ymmärrystä, mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Pieni viaton tiedonjyvä voikin olla merkittävä yksityisyyden loukkaus, kun tämä jyvänen yhdistetään muihin jyviin, laajempaan tietokantaan ja älykkäisiin malleihin. Lisäksi kukaan ei osaa varmuudella sanoa, mitä tiedolla voidaan tulevaisuudessa tehdä. Siksi huomio pitääkin kiinnittää alan toimijoiden vastuullisuuteen ja lainsäädäntöön.”
Mihin seuraavaksi pitäisi tutkimuksessa ja kehityksessä panostaa?
Korhonen: “Datavetoinen talous on luonteeltaan järjestelmällistä, joten voisin mainita useita painopisteitä: Miten algoritmeja ja oppimismalleja voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjumisessa tai energiantuotannon tai maatalouden tehostamisessa? Miten tekoäly voi auttaa asiantuntijoita parantamaan diagnosointia terveydenhuollossa? Ja toisaalta, mikä on johdon rooli, kun käynnistetään muutos datavetoiseksi organisaatioksi?”
Sarvas: “Tarvitsemme kriittistä keskustelua ja esimerkkejä siitä, miten asiat voidaan tehdä toisin. Keskustelut datan käytöstä eivät saa jäädä yliopistojen norsunluutorneihin tai liike-elämän messutapahtumiin. Kyse ei ole tekniikan, tieteen tai liiketoiminnan nyansseista. Kysymys datasta on poliittinen, julkinen ja nykyajan kansalaistaitoa. Keskustelu ei saa myöskään olla pelkästään teoreettista tai analyyttistä, vaan nyt tarvitaan esimerkkejä, joiden kautta voidaan tarjota vaihtoehtoja ja toimivia ratkaisuja.”
Haataja: “Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus on alue, johon uskon kiteytyvän paljon joko tulevia onnistumisia tai epäonnistumisia. Toivon, että se saa myös lisää huomiota tutkimusyhteisöltä. Kaupallisen tutkimuksen laajana teemana näen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun toteutumisen teknologian kautta. Erityisen kiinnostavaa on teknologian sosiaalisten vaikutusten kattavampi huomioiminen osana ESG-analyysia.”
Haluatko kuulla lisää datan tulevaisuudesta? Keskustelu aiheesta jatkuu samojen asiantuntijoiden kanssa KAUTE talksin ja Aalto-yliopiston yhteisessä ilmaisessa webinaarissa 9.12. klo 9.00–10.30. Tule viettämään kanssamme avartava ja inspiroiva aamu!
Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään maanantaina 7.12. ilmoittautumislomakkeen kautta!
Tapahtuman kieli on englanti.
Tapahtuman tuottavat yhteistyössä KAUTE-säätiö, Aalto Digi Platform ja Data-driven Society project Aalto-yliopistossa.