Perjantaina 31.3. KAUTE talks -aamiaistilaisuudessa uppoudutaan datatalouden kiinnostavimpiin trendeihin. Tapahtuman puhujat Sitran Datatalouden tiekartan projektijohtaja Laura Halenius, Aalto-yliopiston professori Matti Rossi sekä professori ja varadekaani Virpi Tuunainen antoivat meille jo maistiaisen siitä, mistä datataloudessa juuri nyt kuhistaan.
Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan täällä 26.3. mennessä! Tilaisuus järjestetään Kampin Innovation Homessa (Kansakoulunkatu 3) sekä livestriiminä pe 31.3. klo 8:30-10:30.
Trendi 1: Yksilön oikeus omaan dataan
Informaatiotalouden suuret yritykset ovat luoneet valtavasti hyvää. Ne keräävät kuitenkin samalla käyttäjistään dataa ja tekevät sen avulla rahaa. Harvardin emeritaprofessori Shoshana Zuboff kritisoi vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassaan juuri tämänkaltaista “valvontakapitalismia” eli digijättien, erityisesti Googlen, valtaa ennakoida ja kontrolloida yksilöiden käyttäytymistä keräämänsä datan perusteella.
“Emme yksilöinä voi juurikaan vaikuttaa siihen, miten ja mitä dataa meistä kerätään tai mihin sitä hyödynnetään. Digitaalisen tulevaisuuden haasteet liittyvät yksilöiden oikeuksien lisäksi kilpailun vääristymiseen sekä kuluttajien kontrollin kasvaessa omaan dataansa kohtaan koko olemassa olevaan datatalouden ekosysteemiin.”
Virpi Tuunainen, Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulun varadekaani ja KAUTE-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Trendi 2: Uusi datalainsäädäntö – Big Five
Datatalouden kiinnostavimmat ilmiöt liittyvät globaaliin murrokseen, digivallan kilpailun kiihtymiseen, joka on toistaiseksi päässyt kehittymään ilman pelisääntöjä. Turvatakseen kaiken kokoisten yritysten ja yksilöiden oikeudet sekä suitsiakseen kansainvälisten digijättien valtaa, EU on laatinut uuden viidestä säädöksestä koostuvan datalainsäädäntöpaketin. Uudella säännöstöllä pyritään tasoittamaan pelikenttää erityisesti alueen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä lisäämään yksilöiden kontrollia omaan dataansa. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta merkittävin osa on datasäädös, joka edistää datatalouden innovaatioita ja helpottaa uudenlaisten liiketoimintamallien syntymistä.
“Reilu datatalous ja vihreä siirtymä liittyvät toisiinsa, koska niillä on yhteisiä haasteita ja ratkaisuja. Dataa tarvitaan esimerkiksi kiertotalouden seurannassa ja ohjauksessa. Toisaalta digitalisaation hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä. Tavoitteena täytyy olla kestävä ja reilu datatalous, ja tämä edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja ratkaisuja. Uusien säännösten myötä yritysten on nyt myös alettava ottamaan datavastuu tosissaan.”
Laura Halenius, Sitran Datatalouden tiekartta -ohjelman projektijohtaja
Trendi: Lohkoketjuteknologian tulevaisuus
Lohkoketjuteknologia helpottaa omistusoikeuden vaihtoa ja mahdollistaa monenlaisia datatalouden palveluita. Lohkoketju toimii hajautetussa vertaisverkossa ja sen älysopimusten avulla tehdään muun muassa valuutta- ja datasiirtoja. Lohkoketjuteknologia saattaisi tulevaisuudessa mahdollistaa myös yksilön oikeudet oman datansa omistamiseen ja myymiseen.
Lohkoketjuteknologiaan liittyy myös monenlaisia haasteita, ja viimeaikaiset kansainväliset valuuttahuijaukset, kryptovaluuttapörssin FTX:n romahdus ja säästöjen menetykset ovat aiheuttaneet kryptovaluutoille sekä koko teknologialle kysynnän laskua. Monet uusimmista kryptovaluutoista saattavat hävitä, mutta Bitcoinin ja Ethereumin kaltaiset vakiintuneemmat valuutat varmasti selviävät notkahduksesta.
“Lohkoketjuteknologian mahdollisuuksina voidaan edelleen nähdä esimerkiksi riippumattomien maarekisterien kaltaiset tuotteet korruptoituneisiin oloihin, sekä erilaisten rahakkeiden (token) käyttäminen palkitsemiseen ja kannustamiseen. Esimerkiksi lounaskahvilan kassalla voisi kasvisruoan valitsemalla saada palkinnoksi digitaalisen rahakkeen.”
Matti Rossi, Aalto-yliopiston professori
Trendi 4: Datatalouden uudet ansaintamallit
Kiertotaloutta edistävät tuote palveluna -yritykset ovat datatalouden avulla syntyviä uusia liiketoimintamalleja. Niissä asiakas saa käyttöoikeuden tiettyyn arkiseen tuotteeseen, kuten ulkovaatteisiin tai silmälaseihin, omistamisen sijaan. Käytön jälkeen tuote palautuu valmistajalle kierrätettäväksi tai uudelleen käytettäväksi. Tämä lisää tuotteiden resurssi- ja materiaalitehokkuutta ja auttaa säästämään sekä luontoa että rahaa. Harvoin käytettyjä tuotteita tarvitse myöskään varastoida omissa nurkissaan, vaan ne voi sopimusajan jälkeen palauttaa palveluntarjoajalle.
“Digitaalisen tuotepassin avulla kuluttaja tai tuotteen loppukäyttäjä voi seurata tietoja tuotteen valmistuksesta ja käytöstä sen huoltoon ja lopulta kierrättämiseen asti. Esimerkiksi takuutodistuksen tai aitoustodistuksen voisi jälleenmyynnin yhteydessä siirtää digituotepassin avulla tuotteen uudelle omistajalle. Myös jälkimarkkinalle avautuu digituotepassin avulla uudenlaisia mahdollisuuksia.”
Laura Halenius, Sitran Datatalouden tiekartta -ohjelman projektijohtaja
Trendi 5: Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä
Tekoälyä hyödynnetään jo monenlaisissa sovelluksissa ja arkisissakin puuhissa. Mutta myös tekoälyn käytön kohdalla sääntely on vasta muotoutumassa. Organisaatiot ja toimialat ympäri maailman ovat pohtineet suhtautumistaan tekoälysovellusten ammatilliseen käyttöön. Suomessa monet tahot suhtautuvat siihen toistaiseksi melko myönteisesti.
ChatGPT on uutisotsikoista tuttu kielimalli, joka yhdistää tekoälyn avulla verkosta löytyvää tietoa huomattavan paljon ihmistä nopeammin. Vastaavanlainen kielimalli voi tulevaisuudessa olla oiva apu monenlaisissa tietotyön tehtävissä sekä tiedon soveltamisessa, mutta haasteita laajemmalle käytölle riittää vielä.
“Tekoäly ei voi tuottaa tieteellistä tekstiä, mutta sitä voitanee tulevaisuudessa hyödyntää jonkinlaisen perustekstin tuottamisessa. Sen jälkeen vaaditaan vielä tekstin manuaalista perkaamista ja esimerkiksi lähdeviitteiden tarkistamista. Tekoälyä voidaan kuitenkin jo hyödyntää mainostekstin tai pikaisen sähköpostin kirjoittamisessa tai vaikkapa sijoitusneuvojen antamisessa.”
Matti Rossi, Aalto-yliopiston professori