Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, siitä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Katharina Schilli on vakuuttunut. Hänen työnsä on tutkia tätä olettamusta ja auttaa eri alan ammattilaisia oivaltamaan, mitä mahdollisuuksia datan syvällinen ymmärtäminen tarjoaa arkiseen aherrukseen.
Erilaisina yhdessä
Mitä tapahtuu, kun suunnittelija, sisällöntuottaja, data-analyytikko ja liiketoiminnan kehittäjä kohtaavat? Tutkija Katharina Schillin mukaan suunnittelija haluaa luoda ihmislähtöisiä kokemuksia, sisällöntuottaja haluaa tehdä sisällöistä selkeitä, data-analyytikko haluaa generoida klikkauksia, ja liiketoiminnan kehittäjälle tärkeintä on vaikuttavuus. Yhteinen ymmärrys ja tehokkaat yhteistyökäytännöt saattavat kuitenkin puuttua.
“Kärjistäen näin”, Schilli muistuttaa. “Jokaisella asiantuntijalla on oma näkökulmansa asiaan. Tutkimukseni tavoite on löytää erilaisia käytäntöjä, joilla ihmiset voivat yhdistää osaamisensa entistä syvällisemmin ja hyödyntää dataan perustuvia ratkaisuja.”
Teorian ja käytännön leikkauspisteessä
On siis kyse paremman työelämän kehittämisestä. Schilli ratkoo organisaatioiden ongelmia teorian ja käytännön leikkauspisteessä. “Älä nyt kirjoita, että minussa on vähän idealistin vikaa. Mutta näen tällaisella tutkimuksella todella paljon mahdollisuuksia”, hän nauraa ja jatkaa: “Koen myös olevani etuoikeutettu, että saan työskennellä tutkijana. Nautin erityisesti sellaisesta poikkitieteellisestä tutkimusotteesta, joka palvelee niin tiedeyhteisöjä kuin organisaatioita.”
Lopulta kyse on siis siitä, että erilaiset työyhteisöt onnistuisivat hyödyntämään digitalisaatiota mahdollisimman hyvin. Katharina Schilli tietää, että yhteistyö itsessään saattaa olla monimutkaista. “Meidän on kysyttävä, miten voimme tehdä yhteistyötä kohdatessamme haasteita organisaatioissamme? Hackathon-tapahtumilla on oma paikkansa, mutta muutos ei tapahdu organisaation tasolla kokoontumalla kerran tai kaksi vuodessa”, tutkija muistuttaa. “Muutos tehdään vaikuttamalla päivittäisiin prosesseihin, yksi asia kerrallaan.”
Innovointia pohjoisessa
Schilli on nähnyt monenlaisia työpaikkoja. Hän on pohjakoulutukseltaan arkkitehti, ja työskenteli ammatissa jonkin aikaa. Halu sukeltaa syvemmälle yhteistyön kysymyksiin toi hänet kuitenkin Aalto-yliopistoon, jossa voi suorittaa poikkitieteellisen, International Design Business Management -maisterintutkinnon. Se on ainoa laatuaan. Väitöskirjaansa Schilli valmistelee Turun kauppakorkeakoulussa. Osana tutkimustyötään hän vietti lähes vuoden Tukholmassa, House of Innovation -tutkimuskeskuksessa. Molemmista opinahjoista hän puhuu lämpimästi.
Apurahat kuuluvat kiinteästi tutkijan elämään. Katharina Schillillä on Suomen mallista vain hyvää sanottavaa. “Arvostan Suomen systeemiä, sillä se jättää tilaa tutkijan omille ideoille. Kun saa suomalaisen apurahan, tuntuu siltä, että joku muukin uskoo tähän minun ideaani”, hän miettii. “Apurahat ovat perustuloa, joiden avulla saan tutkia ja jalostaa ideoitani ja niiden sisältämiä konsepteja.”
KAUTE-säätiö myönsi Schillille työskentelyapurahan vuonna 2023. Hän uskoo, että apurahojen hakeminen on kiinteä osa prosessia, mutta voi myös hyödyttää tutkijaa. “KAUTE-säätiön hakemuksessa oli aika tarkkoja kysymyksiä. Se laittoi minut miettimään tutkimustani”, Schilli summaa.
Yrittäjähenkisyyttä ja yhteisöjä
Tulevaisuudessa Schilli toivoo jatkavansa työtään teorian ja käytännön risteyskohdassa. “Opetan tällä hetkellä Aalto-yliopistossa strategisen suunnittelun kurssia, ja olen kehittänyt oppimiskokemuksia osana Nordic Rebels -kollektiivia vuodesta 2017 lähtien. Olen päätynyt siihen tulokseen, että opettaminen on supervoima. Siinä pääsee todella vaikuttamaan tulevaisuuden sukupolviin, jotka ratkaisevat aikamme haasteita!” hän sanoo.
Mitä vinkkejä Schilliltä löytyy tulevaisuuden toivoille? “Tutkija hyötyy yrittäjähenkisestä ajattelusta. On parempi luoda itse omat mahdollisuutensa kuin jäädä odottelemaan niitä. Lisäksi uskon, että anteliaisuus kannattaa aina”, Schilli sanoo. Hän onkin ollut mukana rakentamassa Practice Process Reading Group -yhteisöä, joka tuottaa muun muassa tiedepodcastia. “On tärkeää päästä keskustelemaan muiden tutkijoiden kanssa tärkeistä teemoista. Tätä tehdään yhdessä.”