Hurjaa vauhtia kehittyvä yhteiskuntamme on suurten haasteiden äärellä. Olemme lyhyessä ajassa kohdanneet esimerkiksi työelämän murroksen, ilmaston lämpenemisen, energiakriisin ja globaaleja terveysuhkia. Onneksemme eri alojen huippututkijat eivät ole pelänneet ryhtyä tuumasta toimeen: organisaatioita koulutetaan inhimillisempään johtamiseen, rakentamisesta ja teollisuudesta tehdään kestävämpää, tartuntatauteja hillitään ja aiemmin hoitamattomia vammoja voidaan nyt parantaa.
Nämä ehdokkaat ovat yhdistäneet vuosien tutkimuksella hankitun tietotaitonsa ennennäkemättömin tavoin liiketoimintaan – ja siten kantaneet kortensa kekoon yhteiskuntamme hyödyksi.
Anna Seppäsen perustama CoHumans rakentaa kestävämpää työkulttuuria
Työllä on keskeinen merkitys modernissa elämäntyylissä. Ei ole ihme, että aiemmin uskontoihin liitetyt ilmiöt, kuten yksilön arvot, tarpeet ja merkityksellisyyden kokemukset, ovat juurtuneet perustaksi myös työssä viihtymiselle ja jaksamiselle. Teologi ja sosiaalietiikan tutkija Anna Seppäsen ja professori Anne-Birgitta Pessin perustama CoHumans tarjoaa organisaatioille apukeinoja inhimillisesti kestävän johtamisen ja vastuullisen työkulttuurin kehittämiseen.
Vuonna 2019 perustettu yritys tuottaa asiakkailleen räätälöityjä valmennus- ja kehittämisohjelmia, joiden lopputuotteena on ajattelun, toimintatapojen ja työyhteisön rakenteiden muutos. Yritys soveltaa etiikan ja filosofian sekä sosiologian ja organisaatiopsykologian tutkimustietoa kehittääkseen työkaluja esimerkiksi myötätuntoiseen vuorovaikutukseen ja eettiseen päätöksentekoon. Asiakkaiden kirjo on kattava: CoHumans tekee yhteistyötä niin asiantuntija-alan yritysten, kansalaisjärjestöjen, sosiaali- ja koulutusalan työyhteisöjen kuin ammattiliittojen ja pian myös teollisuuden toimijoiden kanssa. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi työterveyteen liittyvien mittareiden, työnantajabrändin houkuttelevuuden tai työn merkityksellisyyden kokemuksen avulla.
“Olemme kehittämässä uudenlaista organisaatiojohtamisen alaa HR-, compliance- tai CSR-konsultoinnin ulkopuolella. Vertauskuvana voi ajatella palvelumuotoilubisneksen kehitystä viime vuosina,” Seppänen kuvailee.
Kai Sakselan NL Acoustics paikantaa teollisuuslaitteiden viat ennen onnettomuuksia
Teollisissa ympäristöissä sähkövaurioiden tai kaasuvuotojen havaitseminen on haastavaa. Esimerkiksi sähköverkkojen komponenttien kulumista ei voi havaita katseella tai visuaalisilla teknologioilla kuten lämpökameroilla – ainakaan ennen kuin vika on äitynyt pahaksi. Kai Sakselan ja Jonas Nybergin yhteistyöstä alkunsa saanut NL Acoustics valmistaa akustisia kameroita, jotka auttavat käyttäjiä paikantamaan ja tunnistamaan meluisassa ympäristössä vikoja tarkoittavat äänet ja reagoimaan niihin ajoissa.
Idea tuotteelle syntyi Sakselan työskennellessä konsulttina rakennusalalla. Hän huomasi, että markkinoilta puuttui kustannustehokas ja helppokäyttöinen tuote teollisissa ympäristössä esiintyvien vikojen paikantamiseen. Havainnot konsulttityössä sekä tutkimustausta akustiikassa auttoivat Sakselaa suunnittelemaan haasteisiin sopivan ratkaisun. Hänen visionsa yhdistettynä Nybergin asiantuntijuuteen tuotekehityksessä johtivat ensimmäisen prototyypin rakentamiseen ja lopulta yrityksen perustamiseen. Tällä hetkellä NL Acoustics työllistää noin 40 työntekijää ja tavoitteissa on merkittävä kasvu kansainvälisillä markkinoilla.
“Toimintatapojen kyseenalaistaminen ja uteliaisuus ovat tärkeitä piirteitä niin tutkijalle kuin yrittäjälle. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten asiat toimivat”, Saksela kuvailee motivaatiotaan ryhtyä tutkijayrittäjäksi.
Arto Köliön perustama Renovatek uudistaa korjausrakentamista
Yhä useampi suomalainen asuinrakennus lähestyy korjausikää. Korjausrakentamisen arvioidaan kattavan jo nyt puolet kaikesta Suomessa tehtävästä rakentamisesta ja osuuden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Koska uudisrakentaminen kuormittaa ympäristöä, tarvitaan kestäviä ja ympäristöystävällisiä tapoja ylläpitää rakennuskantaa.
Tutkijatohtori Arto Köliön perustama Renovatek tarjoaa räätälöityjä korjausrakentamisen asiantuntijapalveluita tehtaille, kaupungeille, kunnille ja taloyhtiöille.
Yritys soveltaa Köliön väitöskirjaan pohjautuvaa tutkimustietoa rakennusten elinkaaritekniikasta ja käyttöikämallinnuksesta, sekä hänen kollegoidensa tutkimusta rakennusfysiikasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennusten säilyvyyteen. Yhdistelmä taustatutkimusta ja huippuinsinööriosaamista auttaa Renovatekia arvioimaan rakennusten elinkaaren tarkemmin ja suunnittelemaan ylläpitotoimet kustannustehokkaasti. Ratkaisut säästävät asiakkaiden resursseja ja vähentävät tarvetta uudisrakentamiselle – siten pienentäen rakentamisen ympäristövaikutuksia.
“Rakennusprojekteihin liittyy aina yllätyksiä eikä ratkaisuja ole heti saatavilla. Tutkimustaustamme auttaa valmistautumaan eri tilanteisiin tehokkaasti”, Köliö kuvailee Renovatekin etuja korjausrakentamisessa.
Windi Muziasarin Resistomap auttaa estämään antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistentit bakteerit ovat yksi suurimmista uhkista ihmisten terveydelle, erityisesti kehittyvissä maissa. Antibiootteja käytetään tavallisesti sairaaloissa potilaiden hoitoon tai maataloudessa elintarviketuotannon tukemiseen ja ne päätyvät usein ympäristöön esimerkiksi jätevesien mukana. Lopulta bakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan vahvistuu ja leviää muihin bakteereihin. Tämä vaikeuttaa merkittävästi bakteeriperäisten tartuntatautien, kuten keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen, hoitoa.
Biotekniikan tohtori Windi Muziasarin perustama Resistomap auttaa estämään vastustuskykyisten bakteerien leviämistä ympäristöön. Yritys tarjoaa tutkijoille ja viranomaisille keinon seurata bakteerien vastustuskykyä. Asiakkaat voivat lähettää Muziasarin tiimille näytteitä esimerkiksi jätevesistä, lannoitteista ja maaperästä. ResistoMap yhdistää mikrobibioteknologian tutkimusta ja datatieteitä tuottaakseen selkeää ja käyttökelpoista tietoa nopeasti. Palvelu auttaa asiakkaita tunnistamaan vastustuskykyisten bakteerien lähteen ja lieventämään tai jopa ehkäisemään sairauksien puhkeamista.
“Ilman palveluamme tutkijat joutuisivat tekemään analyysin itse, mikä saattaa kestää useita viikkoja tai kuukausia. Me toimitamme tiedon muutamassa päivässä”, Muziasari kuvailee ResistoMapin etuja.
Laura Koivusalon perustama StemSight hoitaa sokeutta kantasoluilla
Silmän sarveiskalvolla on ratkaiseva merkitys näkökyvyllemme. Jos valo ei pääse kalvon läpi silmään, aivot eivät pysty muodostamaan kuvaa eikä ikkunamme maailmaan pääse avautumaan. Vaikka sarveiskalvosokeutta hoidetaan tänä päivänä kuolleen luovuttajan sarveiskalvoilla, eivät nämä kudossiirteet pysty auttamaan kaikkia. Esimerkiksi vamman aiheuttamaa vakavaa sarveiskalvon sokeutta ei ole vielä pystytty hoitamaan tehokkaasti millään nykyisin lääkärien käytössä olevalla keinolla. Laura Koivusalon ja kolmen muun tutkijan perustaman StemSightin ratkaisu ongelmaan löytyy kudosteknologiasta.
StemSight on luonut keksinnön, jossa luovuttajia ei tarvita, vaan siirteet tuotetaan ihmisen kantasolujen avulla. Tyypillisesti luovuttajapotilaita on vähän, mikä hidastaa hoitoprosessia. StemSight hyödyntää lääketieteen ja biomateriaalitekniikan tutkimustaustaa sarveiskalvoa hoitavien solujen kehittämiseen sekä siirteisiin sopivien materiaalien kehittämiseen. Tulevaisuudessa sairaalat voivat tilata Koivusalon tiimiltä siirteen ja saada sen toimitettuna leikkaukseen parin viikon sisällä. Ratkaisu muistuttaa piilolinssiä – eikä silmää hoitava kirurgi tarvitse syvää erikoisosaamista siirtämiseen.
“Rahoituksen löytäminen tämänkaltaiselle tutkimukselle oli haastavaa. Paras keino auttaa potilaita ja saada tuote hoitohenkilökunnan saataville oli perustaa firma”, Koivusalo kuvailee päätöstään ryhtyä tutkijayrittäjäksi.
Vuoden nuori tutkijayrittäjä on 5 000 euron tunnustuspalkinto, jonka KAUTE-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää vuosittain tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa luoneelle tutkijalle.