“Maailmassa on satoja tuhansia älypuhelinsovelluksia, jotka pyrkivät auttamaan ihmisiä terveytensä parantamisessa. Sovelluksilla on lukuisia käyttötarkoituksia aina liikuntaan kannustamisesta diabeetikon verensokerin tarkkailuun. Suurin osa sovelluksista on kuitenkin suunnattu ihmisille, joille esimerkiksi liikunta on luontevaa tai älypuhelimen käyttäminen helppoa. Paljon vähemmän on olemassa sellaisia sovelluksia, jotka tukisivat epämotivoituneita liikkujia tai ihmisiä, jotka arastelevat älypuhelimen käyttöä. Se on harmi, sillä juuri he tarvitsisivat tukea eniten.
Siksi olen onnellinen, että saan olla mukana kehittämässä Precious-sovellusta. Sovellus auttaa käyttäjää kohti terveellisiä elämäntapoja pelillistämisen ja motivoinnin keinoin. Olemme kehittäneet sovellusta isossa EU-hankkeessa, jossa on mukana eri alojen tutkijoita muun muassa Itävallasta, Ranskasta ja Belgiasta. Mukana on esimerkiksi pelillistämisen asiantuntijoita, sensoriteknologian osaajia ja ravitsemustieteilijöitä. Monitieteisyys innosti minut hakemaan mukaan projektiin.
Oma alani on sosiaali- ja terveyspsykologia, ja minua kiinnostaa erityisesti käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen. Motivaation tutkiminen on kiinnostavaa, sillä motivaation luomiseen on olemassa todella moninaisia keinoja. Toiset niistä tehoavat paremmin kuin toiset.
”Ihminen on valmiimpi muuttumaan,
kun motivaatio ei tule ulkoapäin.”
Syyllisyys ja häpeä toimivat pitkällä aikavälillä huonosti, kun taas ihmisen arvoihin ja identiteettiin perustuvat kannustimet edistävät motivaatiota. Siksi olemme perustaneet Precious-sovellusta motivoivan haastattelun menetelmään. Motivoivassa haastattelussa ihmisiltä kysytään asioista, jotka ovat heille tärkeitä, ja pohditaan, miten ne voisi saavuttaa. Ihminen on valmiimpi muuttumaan, kun motivaatio ei tule ulkoapäin.
Terveyssovellusten kentällä on tapahtumassa suuri muutos, kun siirrymme mekaanisesta mittaamisesta kohti vuorovaikutusta. Emme tyydy enää vain laskemaan askeleita tai tarkastelemaan sykettä. Sovellukset keräävät monipuolista dataa käyttäjistä, ja palveluista tulee entistä räätälöidympiä. Myös tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia yksilöiden henkilökohtaiseen tukemiseen.
Siksi tulevaisuudessa on äärimmäisen olennaista pystyä yhdistämään eri alojen asiantuntemusta. Kun teknologia muuttuu vuorovaikutteisemmaksi, siitä tulee entistä henkilökohtaisempi osa arkea. Tekoälyä on tutkittava sosiaalisista ja käyttäytymistieteellisistä näkökulmista.”
1. Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?
“Meidän pitäisi ehdottomasti keskittyä siihen valtaisaan yksilöllisen datan määrään, jota ihmisistä on saatavilla. Kun ajatellaan käyttäytymisen muutosta, tuo data voi auttaa meitä siirtymään eteenpäin ryhmäkeskiarvojen tutkimisesta. Voimme paneutua yksilölliseen käyttäytymisen muutokseen.”
2. Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?
“Olen keskustellut viime aikoina teknologiajättien tutkijoiden kanssa. Google Deep Mindin, Amazonin ja Microsoft Researchin tutkijat ovat kertoneet millaisia mahdollisuuksia big data meille luo. Samalla eettiset kysymykset ja turvallinen datankäsittely ovat yhä enemmän keskustelun aiheena. Toisaalta tutkimusryhmät, joissa olen mukana, ovat niin kovatasoisia, etten lakkaa hämmästelemästä ihmisten osaamista.”
3. Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?
“Rakentaisin chat-robotin, joka kykenisi oikeasti luontevaan vuorovaikutukseen. Ihmisten välinen vuorovaikutus on toki aina tarpeellista ja tehokkainta, mutta emme pysty tukemaan kaikkia vaikeissa tilanteissa. Siksi tällainen chat-robotti voisi olla todella hyödyllinen apu tulevaisuudessa.”
Seuraa avartajaa Twitterissä: @JohannaNurmi1
KAUTEn Avartajat-juttusarjassa esitellään säätiön rahoittamien tutkijoiden uusia ja mielenkiintoisia tutkimusavauksia. Sarjan jutut tarjoavat tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin ja nouseviin ilmiöihin kaupallisten ja teknillisten tieteiden aloilta.