Palkinnot Uutiset

Sähkön hinta, talouskasvu ja korkeakoulutus – Esittelyssä Talousjournalismi-palkinto 2024 ehdokkaat

Taloustieteellinen keskustelu kuuluu kaikille

”Tänä vuonna etsittiin juttuja, joissa korkeatasoinen journalismi ja akateemisen tutkimustiedon hyödyntäminen yhdistyvät. Tämä näkyi ilahduttavasti lähes kaikissa saamissamme ehdotuksissa”, KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku kertoo.

Ehdotuksia tuli yhteensä 17 kappaletta, ja palkittavaksi sai ehdottaa JSN:n toimintaperiaatteisiin sitoutuneissa medioissa ilmestynyttä juttua. Palkinnosta kisaa kolme ansioitunutta artikkelia, joissa käsitellään talouskasvua, sähkön hintaa ja korkeakoulutusta.

Finalistit valitsi nelihenkinen asiantuntijaraati, johon kuuluivat professori Virpi Tuunainen, professori Mika Kortelainen, toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sekä toimituspäällikkö Anni Erkko. Jääviyskäytäntöjen mukaisesti Anni Erkko ei osallistunut Talouselämä-lehden toimittajien ehdotettujen juttujen käsittelyyn. 

”Julkistamme voittajan 12. syyskuuta Helsingissä. Tämä on tärkeä tilaisuus niin KAUTE-säätiölle kuin suomalaiselle talousjournalismille. Laadukkaat jutut mahdollistavat sen, että yhä useampi pääsee osalliseksi taloustieteellisestä keskustelusta”, Olkku sanoo.

Tutustu alla asiantuntijaraadin valitsemiin Talousjournalismi-palkinnon finalisteihin.

”Professorit: Energiayhtiöt voisivat manipuloida sähkön hintaa Suomessa eivätkä jäisi siitä kiinni”

Työryhmä: Petteri Lindholm ja Hanna Eskonen (YLE)

Lindholmin ja Eskosen juttu toi esiin julkaisuhetkellä erittäin ajankohtaista ja heikosti tunnettua tutkimusta energiamarkkinoiden erityispiirteistä ja se käsittelee yhteiskunnallisesti painavia kysymyksiä. Jutussa käsitellään markkinoiden manipuloinnin uhkaa, jossa on kyse potentiaalisesti jopa satojen miljoonien eurojen tappioista kuluttajille. Sähkömarkkinan toimivuus on myös hyvin merkittävä kysymys vihreän siirtymän kannalta.

Juttu käsittelee myös ansiokkaasti ja kansantajuisesti taloustieteen ydinkysymyksiä, kuten markkinoiden toimintaa, kilpailua, yritysten kannustimia ja markkinavoimaa. Juttu herätti ilmestyessään julkista keskustelua ja sen julkituomaa tietoa päätyi muun muassa talousvaliokunnan mietintöön.

Raadin kommentti: ”Hieno, monipuolinen tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin perustuva juttu ajankohtaisesta aiheesta. Sähkömarkkinoiden toimivuutta ja mahdollisia epäkohtia käsiteltiin ajankohtaisen tutkimustiedon ja tutkijoiden kommenttien kautta.”

Lue juttu YLE:n sivuilta

”Tienaamaan tai kortistoon: Lista paljastaa valtavat erot korkeakoulututkintojen välillä – Luoko Suomi suurta kuplaa?”

Toimittaja: Riikka Aaltonen (Talouselämä)

Aaltosen juttu käsittelee yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää teemaa: ketä Suomen kannattaa kouluttaa ja mille aloille? Jutussa tarkastellaan eri koulutusten kysyntää ja myös sitä, millaisia työllisyys- ja ansionäkymiä eri koulutuksen käyneillä henkilöillä on. Jutussa hyödynnetään laajan haastatteluaineiston lisäksi Tuomo Suhosen ja Juho Jokisen tutkimusta eri koulutusten ja tulojen yhteydestä. Jutussa hyödynnetään myös Ulpukka Isopahkala-Bouret’n, Mikko Aron ja Kristiina Ojalan tutkimusta.

Juttu etenee yksittäisten opiskelijoiden kokemuksista kansainväliseen ilmiöön saakka, eli juttu sivistää lukijaa laajasti. Sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suuri: se antaa ajattelemisen aihetta päättäjille, mutta myös apua koulutusvalintaa pohtiville nuorille. Koulutus on valtava ajallinen ja taloudellinen satsaus myös opiskelijalle itselleen.

Raadin kommentti: ”Hyvin kirjoitettu juttu, jossa käsiteltiin koulutuspolitiikkaa ja sen vaikutuksia työllistymiseen ja tulotasoon sekä yksilön, että yhteiskunnan tasolla. Tutkimustuloksia, tilastotietoja ja tutkijoiden haastatteluita hyödyntiin kattavasti. Aihe on myös yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.”

Tilaajat voivat lukea jutun Talouselämän sivuilta.

”Uuteen nousuun”

Toimittaja: Merja Saarinen (HS Visio)

Saarisen juttu on hyvä esimerkki laadukkaasta, analyyttisesta ja perusteellisesta taloustieteen hyödyntämisestä talousjournalismissa. Saarinen on laajoilla ja syvällisesti aiheeseen pureutuvilla artikkeleillaan lisännyt suomalaisten ymmärrystä Suomen kansantaloudesta, osingonjakopolitiikasta, tuottavuudesta, yritystaloudesta ja mm. inflaation ja korkojen mekaniikasta. Hänen jutuissaan käytetään aina monipuolisesti tilastotietoa, tutkimuksia ja asiantuntijahaastateltavia tavalla, jossa Saarisen rautainen ammattitaito ja pitkä kokemus näkyvät.

Tämä artikkeli julkaistiin hallituksen kehysriihen aikaan tilanteessa, jossa hallituspuolueet puhuivat lähinnä leikkauksista ja säästöistä. Artikkeli nostaa esiin laajemmin vaihtoehtona myös kasvun hakemisen kansantalouteen. Se nostaa esiin olennaiset tilastot ja tutkimustiedon sekä eri asiantuntijoiden näkemykset.
Talousjournalismi voi myös haastaa vallitsevaa diskurssia ja tuoda esiin vaihtoehtoja.

Raadin kommentti: ”Analyyttinen, monipuolinen juttu hallituksen talouspoliittisista haasteista ja mahdollisista ratkaisuista niihin. Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua. Jutusta tuodaan ansiokkaasti esiin eri asiantuntijoiden näkemyksiä ja tutkimustietoa haastavasta aiheesta.”

Tilaajat voivat lukea jutun Helsingin Sanomien verkkosivuilta.


Vuosittain jaettava Talousjournalismi-palkinto myönnetään ansioituneelle suomalaiselle taloustoimittajalle laadukasta talousjournalismia ja akateemisen tutkimustiedon käyttöä edistävästä julkaisusta tai teosta. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa ja se jaetaan KAUTE-säätiön Talouselämä-lehden erikoisrahastosta.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa journalistiseen tasoon, vaikuttavuuteen sekä taloudellisen ymmärryksen ja tutkitun tiedon käytön edistämiseen. Palkintoraatiin kuuluvat professori Virpi Tuunainen, toimituspäällikkö Anni Erkko, toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja professori Mika Kortelainen. Raadin sihteerinä toimii KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku.

KAUTE-säätiö tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta sekä tutkimustiedon levittämistä.