Piilaaksossa toimiva globaali koulutus- ja innovaatioyhteisö Singularity University järjestää suuren innovaatiokilpailun Suomessa kolmatta kertaa. Kilpailussa etsitään ideoita suurten globaalien haasteiden ratkaisemiseksi kehittyneiden teknologioiden avulla. Singularity Universityn tavoitteena on ratkaista maailman suurimpia haasteita eksponentiaalisia teknologioita hyödyntämällä.
Viisi lupaavinta finalistia pääsi jalostamaan ideoitaan Kööpenhaminassa maaliskuussa viiden päivän Singularity University bootcampilla, joka kokosi yhteen Pohjoismaiden finalistit. Suomen kilpailun voittaja ratkeaa 29.3. Helsingissä järjestettävässä finaalitapahtumassa. Kilpailun voittaja saa stipendin ja paikan kesällä 2017 järjestettävään 9 viikon mittaiseen Global Solutions -ohjelmaan (GSP).
Elina Hakkarainen:
“Ilmastonmuutoksen torjuminen voi lähteä ostoskorista”
Elina Hakkarainen haluaa kehittää sovelluksen, joka auttaa tekemään terveyden ja ympäristön kannalta fiksuja valintoja.
“Jos haluat ostaa terveellistä ja ympäristön kannalta kestävästi tuotettua ruokaa, saatat olla tänä päivänä ruokakaupan hyllyillä vähän eksyksissä. Kokonaisvaltaista tietoa tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ole tarjolla, vaan se täytyy etsiä hajanaisista lähteistä. Haluan kehittää mobiilisovelluksen, jossa tieto on nopeasti ja vaivattomasti kaikkien saatavilla. Voisimme tarkastella esimerkiksi jugurttipurkkia älypuhelimen kautta ja nähdä muun muassa mitä energiamuotoja sen tuotantoon on käytetty, missä se on tuotettu ja mitä allergisoivaa se voi sisältää.
Olen huolissani siitä, että ruoantuotanto kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa suuria päästöjä. Suuri osa ruuasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Maailman väkiluku kasvaa, joten myös ruuan ympäristökuormitus kasvaa koko ajan. Kun yhä useammalla on mahdollisuus kerätä ostoskoriinsa kestävästi tuotettuja tuotteita, se vaikuttaa ruuan tuotantotapoihin ja auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Lisäksi terveellisellä ruokavaliolla on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Uskon, että Global Solutions -ohjelman avulla voisin aidosti vaikuttaa ideallani antamalla jokaiselle mahdollisuuden tehdä kestäviä valintoja. Minulla on vahvaa substanssiosaamista uusiutuvan energian tuotannosta ja tutkijana osaan etsiä ja ratkoa ongelmia. Ohjelma voisi auttaa idean kaupallistamisessa ja saada sen hyödyttämään mahdollisimman montaa ihmistä.
On huippujuttu, että Global Impact Challengen voittaja pääsee Singularity Universityn ohjelmaan, mutta koko hakuprosessi on ollut hyvin antoisa kokemus. Kööpenhaminan bootcampilta sain todella paljon kotiintuomisia, kuten kontakteja eri alojen ihmisiin ja ideoita uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Leirillä minulle kirkastui, että vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa paljon haasteita, haasteissa on potentiaalia bisnekselle ja mahdollisuuksia ratkaista todella isoja ongelmia.”
Elina Hakkarainen työskentelee tutkijana VTT:llä Uusiutuvat energiaprosessit -tiimissä ja tekee väitöskirjaa uusiutuvista hybrideistä Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Hän on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri.
Tuija Pakkanen:
“Teknologia auttaa löytämään konflikteissa kadonneet”
Tuija Pakkanen haluaa kehittää menetelmän, jolla voidaan löytää pimentoon jääneitä joukkohautoja.
“Konflikteissa ympäri maailman on vuosien saatossa kadonnut lukuisia ihmisiä, joiden sukulaiset tai ystävät ovat voineet jäädä vain arvuuttelemaan läheisensä kohtaloa. Konfliktien aikana metsissä ja katseilta suojassa on tehty massamurhia, joiden hautapaikkoja ei ole löydetty. Mielestäni on ihmisoikeus, että jokaisella on mahdollisuus sanoa hyvästit läheiselleen ja saattaa hänet rauhaan.
Osallistun Global Impact Challenge Finland -kilpailuun metodilla, jolla etsitään maastosta ihmisen muokkaamia paikkoja, jotka voivat olla joukkohautoja. Metodissani lennokkeihin kiinnitettäisiin laserkeilain, joka skannaa laserin avulla maaston muotoja sekä hyperspektrikamera, jonka avulla voidaan saada tietoa aluskasvillisuudesta ja maannoksesta.
Olen teini-iästä asti ajatellut, että haluan osaltani olla tekemässä maailmasta tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman paikan. Olen opiskellut kehitysmaatutkimusta ja tehnyt kehitysyhteistyötä metsäalalla. Nykyään ajattelen, että kehitysyhteistyön asemesta tasa-arvoa voitaisiin edistää paremmin teknologian avulla. Haluan osallistua Global Solutions -ohjelmaan, koska sen kautta voisin verkottua muiden samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Uskon että todellinen muutos tapahtuu verkostojen avulla, sillä yksin en sitä pysty tekemään.
Kööpenhaminassa järjestetty bootcamp Pohjoismaiden Global Impact Challenge -finalisteille oli silmiä avaava kokemus. Siellä rohkaistiin ajattelemaan suuresti, ja aloin myös pohtia metodini laajentamista muiden sotarikoksien paljastamiseen. Oli todella mielenkiintoista tavata ihmisiä, joiden kanssa käydyissä keskusteluissa tulvivat ideat ja jotka ovat täynnä intoa. Vaikka olimme eri alojen asiantuntijoita, pystyimme puhumaan yhteisten ongelmien ratkaisemisesta tulevaisuudessa. Uskon, että kilpailu auttaa minua verkostoitumaan ja sen ansiosta työni paremman maailman puolesta ei huipennu Singular Universityn ohjelmaan – siitä se vasta alkaa.”
Tuija Pakkanen työskentelee kaupunkianalyytikkona suunnitteluyritys WSP Finlandilla. Hän on opiskellut aluetiedettä Helsingin yliopistossa ja erikoistunut kehitysmaantieteeseen.
Daniel Rahman:
“Pakolaisten integrointi voi tapahtua koodauksen avulla”
Daniel Rahmanin Integrify-yritys kouluttaa pakolaisista koodaajia ja samalla auttaa heitä kotoutumaan uuteen yhteiskuntaan.
“Maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia noin 65 miljoonaa. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin, jopa enemmän kuin toisen maailmansodan jälkeen ja luku kasvaa koko ajan. Meidän elinaikanamme muun muassa päiväntasaajan alue tulee olemaan asuinkelvoton kuivuuden ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden vuoksi. Tämä tarkoittaa, että alueelta joutuu lähtemään satoja miljoonia ihmisiä etsimään uutta kotia.
Kun ihmiset liikkuvat ja saapuvat uusiin maihin, heidän nopea integroitumisensa on ensisijaisen tärkeää. Jos näin ei tapahdu, voi seurauksena olla eriytyminen yhteiskunnasta tai pahimmassa tapauksessa radikalisoituminen. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys: ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden uudessa yhteiskunnassa. Jos integrotumisen helpottamiseksi ei tehdä mitään, ei se ole tragedia vain yksittäisille ihmisille, vaan koko yhteiskunnalle. Vastaanottava maa heittää silloin hukkaan valtavan määrän potentiaalia.
Vastaukseni tähän massiiviseen globaaliin haasteeseen on yritykseni Integrify, joka auttaa pääsemään osaksi yhteiskuntaa teknologian avulla. Koulutamme turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koodaamaan ja ohjaamme heidät työpaikkoihin IT-, teknologia- ja startup-aloille, joissa koodaajille on valtava tarve. Viime kesänä järjestimme pilottiohjelman, jossa testasimme konseptia. Kaikki ohjelman päätökseen saaneet turvapaikanhakijat ovat tällä hetkellä työllistettyjä.
Global Impact Challengessa käsitellään haasteita, joihin vaikuttaminen tuntuu todella vaikealta. Kööpenhaminan bootcamp valoi minuun uskoa siitä, että juuri me voimme ratkaista näitä ongelmia – eivät jotkut muut jossain kaukana. Uskon, että opiskelu Singularity Universityssa olisi katalyytti Integrifylle. Global Solutions -ohjelma antaisi varmasti työkaluja idean skaalaamiseen ja kansainväliseen laajentumiseen. Visiomme ei ole missään nimessä rajattu Suomeen vaan ratkaisumme toimii globaalisti missä tahansa.”
Daniel Rahman on kauppatieteiden maisteri sekä Integrifyn perustaja ja toimitusjohtaja. Rahman on opiskellut markkinointia ja kansainvälistä johtamista Aalto-yliopistossa. Integrify on Rahmanin kolmas yritys.
Lauri Reuter:
“Ruoantuotanto on irrotettava ympäristöstä”
Lauri Reuter haluaa tuottaa ruokaa irrallaan ympäristöstä tavalla, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa ravinnon valmistamisen jopa ulkoavaruudessa.
“Nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävää. Peltojen tieltä hakataan metsiä, jotka sitovat hiiltä, ja eläintuotannosta vapautuu ilmakehään runsaasti hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Lisäksi ilmastonmuutos saa aikaan sen, että maataloudelle suotuisat vyöhykkeet muuttuvat ja häviävät. Syntyy noidankehä: mitä enemmän tuotamme ruokaa, sitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, ja mitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta, sitä huonommat edellytykset meillä on tuottaa ruokaa.
Haluan irrottaa ruoantuotannon kokonaan ympäristöstä. Ideani on tuottaa ruokaa yksisoluisilla organismeilla suljetuissa systeemeissä, tankeissa. Levät ja syanobakteerit voivat ottaa ilmasta hiilidioksidia ja tuottaa sokeria, hiivat voivat tuottaa proteiineja ja kasvisolut monimutkaisia biomolekyylejä kuten vitamiineja ja antioksidantteja. Kaikki nämä raaka-aineet voidaan yhdistää toisiinsa 3D-tulostimella. Ruoka, jonka printtaat lautasellesi, näyttää, tuntuu ja maistuu samalta kuin aina ennenkin. Sen valmistukseen ei vain ole käytetty eläimiä tai edes kasveja.
Tämänkaltainen ruoantuotanto tulee tehokkuudellaan ja ekologisuudellaan ohittamaan maanviljelyn heittämällä. Maanviljelystä vapautuva tila voidaan jättää metsille. Parasta on, että tuotanto voidaan siirtää sinne, minne ilmastonmuutos pahiten iskee: aavikoituville alueille ja suurkaupunkeihin. Jos haluamme lisäksi joskus lähteä maapallolta, meidän on voitava katkaista side ympäristöön ja tuottaa ruokamme itsenäisesti.
Olen ehkä sinisilmäinen visionääri ja idealisti, mutta haluan nähdä ja tehdä suurta muutosta maailmassa. Singularity University on varmasti siihen oikea ympäristö. Global Solutions -ohjelma kerää yhteen ihmisiä, jotka pystyvät ajattelemaan neljä viisi askelta eteenpäin siitä, missä olemme nyt. Asiat liikkuvat tällä hetkellä maailmassa todella kovalla vauhdilla ja meidän on pystyttävä ajattelemaan edelle.”
Lauri Reuter on biotekniikan tohtori ja toimii VTT:llä teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Reuter tutki väitöskirjassaan, miten kasvisoluja voi käyttää monimutkaisten proteiinien tuottamiseen.
Sanna Sarkama:
“Maisema-arkkitehtuuria tarvitaan myös Marsissa”
Sanna Sarkama tahtoo virtuaalitodellisuuden avulla suunnitella Marsiin ympäristön, jossa ihmisten on hyvä olla.
“Uskon vahvasti, että olemme pian menossa Marsiin. Jos ja kun lähetämme ihmisiä elämään maapallon ulkopuolelle, ei riitä, että he vain selviytyvät. Heidän pitää voida elää uudella planeetalla ja sopeutua sinne. Ympäristöllä on sopeutumisessa ratkaiseva rooli.
Ideani on lähtöisin diplomityöstäni, joka käsitteli maisema-arkkitehtuuria Marsissa. Tutkin sitä, miten ympäristö vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti ihmisten hyvinvointiin. Minulla on näin scifiin aiheeseen realistinen ote: olen lukenut paljon kasvien kasvattamisesta ja Marsin olosuhteista sekä siitä, minkälaiset rakennus- ja suunnitteluratkaisut voisivat olla Marsissa konkreettisesti mahdollisia. Skenaariossani ihmiset asuisivat Marsin luolissa ja tunneleissa tilan ja suojan vuoksi. Kasvillisuus pärjäisi Marsissa vesiviljelyn avulla, sillä planeetan maaperää ei välttämättä voi käyttää kasvualustana. Vein diplomityöni idean askeleen pidemmälle Global Impact Challengea varten, sillä otin siihen mukaan virtuaalitodellisuuden. Virtuaalitodellisuuden välityksellä maisema-arkkitehti pääsee kokemaan Marsin olosuhteet ja tilan todenmukaisemmin. Se auttaa hyvän ympäristön suunnittelemisessa.
Tulvien, kuivuuden ja muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden myötä monien elinolosuhteet maapallolla muuttuvat merkittävästi. On tärkeää tutkia, mitkä ovat tärkeimpiä säilytettäviä elementtejä ympäristössämme, jotta voisimme hyvin myös äärimmäisissä olosuhteissa. Kukaan ei hyödy, että investoimme ihmisryhmien sijoittamiseen toiselle planeetalle, jos kaikki sekoavat siellä.
Tahdon mukaan Global Solutions -ohjelmaan, sillä haluan viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka näkevät jopa kolmenkymmenen vuoden päähän toisenlaiseen maailmaan. Yleensä ihmiset ovat vaikuttuneita diplomityöstäni, mutta eivät usko, että suunnitelmani ovat realistisia. Kun puhuin ideastani Kööpenhaminan bootcampilla, kukaan ei kyseenalaistanut sitä. Ihmiset kysyivät vain, miten ja milloin aion sen toteuttaa. Tuli tunne, että mikään ei ole mahdotonta.”
Sanna Sarkama on maisema-arkkitehti, jonka diplomityö käsitteli maisema-arkkitehtuuria Marsissa. Sarkama on aiemmin opiskellut myös kolme vuotta tähtitiedettä.
Finalistien esittelyt:
Tekstit: Annamari Tolonen ja Kira Keini / Kaskas Media
Kuvat: Laura Puikkonen / Kaskas Media
GLOBAL SOLUTIONS PROGRAM
Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmaan valitaan vuosittain 80 osallistujaa eri aloilta kaikkialta maailmasta tuhansien hakijoiden joukosta. Tämä on joukko alansa huippuja tutkijoista arkkitehteihin, elokuvaohjaajiin, lääkäreihin ja koodareihin. Aiempien vuosien osallistujiin on kuulunut useita Forbes Top 30 Under 30 yrittäjiä.
“Singularity University opettaa arvokkaan näkökulman maailman kehitykseen ja kannustaa osallistujia tekemään töitä maailman suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi,” kertoo tämän vuoden kilpailun järjestäjä ja vuoden 2015 voittaja Anni Laurila. “Ymmärrät, kuinka valtavan paljon eksponentiaaliset teknologiat tulevat työvälineinä kehittymään tulevina vuosina – asian, jota usein emme tiedosta. Nämä intensiiviset yhdeksän viikkoa antavat hienon verkoston ystäviä, työkavereita ja mentoreita, sekä vuosien edestä tietoa, jota voi soveltaa kaikkeen mitä teet ohjelman jälkeen.”
”Global Solutions -ohjelma oli todella inspiroiva ja elämää mullistava kokemus,” kuvailee kilpailun vuonna 2016 voittanut Perttu Pölönen. “Tapasin mahtavia ihmisiä, joilla oli jännittäviä elämäntarinoita, opiskelin uusia teknologioita ja olin jopa entisen CIA agentin mentoroimana. Ohjelman aikana ymmärsin, että maailman suurimmat haasteet voivat olla myös maailman suurimpia bisnesmahdollisuuksia, ja ettei koskaan aiemmin ole ollut parempaa aikaa olla startup-yrittäjä kuin nyt.”
Global Solutions -ohjelmalla on ensimmäistä kertaa teemana ilmastonmuutos. Osallistujia mentoroi joukko maailman tunnetuimpia vaikuttajia ja ajattelijoita. Kahden viime vuoden aikana ohjelmassa on vieraillut muun muassa astronautti Anousheh Ansari, Googlen tutkimusjohtaja Peter Norwig, 3D-printtauksen keksijä Chuck Hull, yrittäjä Guy Kawasaki, Google Glass keksijä Tom Chi ja rauhannobelisti Muhammad Yunus.