Mitä säätiöiltä odotetaan tulevaisuudessa? KAUTE-säätiön valtuuskunnan uusi ja väistyvä puheenjohtaja kertovat, millaisena he näkevät säätiöiden roolin yhteiskunnassa.
KAUTE-säätiön valtuuskunta valitsee säätiön hallituksen ja tilintarkastajat, vahvistaa säätiön tilinpäätöksen ja toimintasuunnitelman sekä valvoo säätiön toimintaa. Valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä, jotka säätiön perustajajärjestöt Suomen Ekonomit ry ja Pyöreän Tornin Kilta ry (PTK ry) sekä työ- ja elinkeinoministeriö nimittävät. Pyöreän Tornin Kilta (PTK) on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan läheisyydessä toimiva kunnia- ja seniorijärjestö. Valtuuskunnan kautta säätiö saa käyttöönsä paljon tietotaitoa ja näkemyksiä yhteiskunnan eri osa-alueilta.
Valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin vastikään diplomi-insinööri Petri Ekman. Ekmanilla on yli 30 vuoden ura tietotekniikan, rahoituksen ja vahinkovakuutustoiminnan parissa, ja nykyään hän toimii useassa hallitustehtävässä, muun muassa valtion erityisrahoitusyhtiö Finnverassa.
Väistyvä puheenjohtaja, diplomi-insinööri Hannu Martola on toiminut KAUTE:n valtuuskunnassa niin jäsenenä kuin puheenjohtajana. Hän on röntgensäteilyantureita valmistavan Detection Technologyn toimitusjohtaja ja on toimintakaudellaan pyrkinyt tuomaan tutkimuksen ja yrittäjyyden yhdistämistä mukaan KAUTE:n toimintaan.
Millaisena näette tutkimusta rahoittavien säätiöiden roolin suomalaisessa yhteiskunnassa tänä päivänä?
Martola: “Yhteiskunta monimutkaistuu jatkuvasti, mikä tarkoittaa myös rahoituksen pirstaloitumista. Samalla säätiöiden varallisuus kuitenkin kasvaa nopeammin kuin Suomen bruttokansantuote. Enemmistö säätiöistä pitää hyvää huolta taloudestaan, ja vaurautta myös kanavoidaan yhä useammin säätiöille lahjoituksin tai testamentein. Näin säätiökentän mahdollisuudet vaikuttaa kasvavat.”
Ekman: “Julkista rahaa on tosiaan viime vuosina leikattu tutkimuksesta. On tärkeää, että säätiöt kasvavilla varoillaan tuovat johdonmukaisuutta tutkimusrahoitukseen ja ohjaavat rahoitusta erityisesti sinne, mihin julkista rahaa ei tule. Säätiöillä voi olla myös rahoitusta laajempi rooli yhteiskunnassa. Verkostoitumalla ja kumppanuuksia rakentamalla säätiö voi olla kokoaan suurempi toimija. Säätiöt ovat myös arvostettuja yhteiskunnassa, joten ne voivat nostaa myös tärkeinä pitämiään aiheita julkiseen keskusteluun.”
Mitä säätiöiltä vaaditaan tulevaisuudessa?
Martola: “Suomessa on yhä paljon pölyttyneitä säätiöitä. Jotta säätiö pysyy aktiivisena, sillä on oltava kirkas toiminnan tarkoitus, jonka eteen säätiö ja sen toimintaan osallistuvat yhteisöt haluavat tehdä töitä. Säätiön hallinnon on myös mahdollistettava toiminnan uudistaminen.
Säätiöiden tulisikin olla yhteiskunnassa edelläkävijöitä, jotka katsovat kauas tulevaisuuteen. Tutkimuksen aikajänne on pitkä, joten meidän täytyy jo nyt miettiä, mitkä ovat seuraavat globaalit haasteet. Mitä tapahtuu ilmastonmuutoksen jälkeen? Entäs jos maapalloon osuu avaruudesta sähkömagneettinen pulssi? Pandemiastakaan ei puhuttu mitään, ennen kuin se oli jo täällä.”
Ekman: “Eteenpäin näkeminen edellyttää sitä, että toiminnan fokusta mietitään koko ajan. Jos yrittää liian lavealti katsoa kauas, voi olla ettei näe enää mitään. Yksittäinen säätiö voi olla pieni tai suuri, mutta keskeistä säätiön vaikuttavuuden maksimoinnissa on toiminnan fokusointi sekä verkostoituminen ja yhteistyö toisten säätiöiden, yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tärkeää on ylipäänsä aktiivisuus, oli se sitten julkisuudessa, verkostoitumisessa tai lahjoitusten etsimisessä.”
KAUTE:n tavoite on tukea suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kestävää uudistumista. Millaisiin yritysten haasteisiin säätiöt voivat tarjota ratkaisuja?
Martola: “Säätiöiden tulisi hajauttaa rahoitustaan sekä pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin tutkimukseen. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat keskipitkän aikavälin haasteita, joiden ratkaisemisessa myös yrityksillä on suuri rooli. Rahoittamalla tutkimusta säätiöt auttavat selvittämään, miten selviämme ilmastonmuutoksesta suojellen samalla luonnon monimuotoisuutta. Säätiöillä on uniikki näköalapaikka siihen, millaisiin ongelmiin tutkijat haluavat etsiä ratkaisuja. Apurahahakemukset tarjoavat valtavan määrän tietoa, jota säätiöt voivat hyödyntää.”
Ekman: “Suomessa on hirveän pieni kotimarkkina. Mitä kapeampi yrityksen fokus on, sitä todennäköisemmin se joutuu lähtemään Suomen ulkopuolelle. Verrattuna Ruotsiin suomalaiset yritykset eivät ole kovin halukkaita hakemaan kasvua ja kansainvälistymistä. Toisaalta totutut organisaatio- ja toimintamallit luovat myös haasteita yritysten toiminnalle. Usein aikaa menee hukkaan kaikkeen turhaan, ja harva on edes tietoinen siitä, miten vähän aikaa käytetään yrityksessä tärkeimpien asioiden edistämiseen.”
Martola: “Ehkä säätiöt voisivat auttaa yrityksiä juuri muutoksissa: miten luoda edellytyksiä muutokseen?”