Tietojärjestelmät ovat terveydenhuollon ammattilaisten tärkeitä työvälineitä, joiden tulisi tukea työtehtävien suorittamista eli potilas- ja hoitotyötä. Järjestelmien käytettävyydessä on kuitenkin pahoja puutteita, joista johtuen niiden käyttö vie tarpeettoman suuren ajan työajasta ja kuormittaa ammattilaisia. Ongelmat liittyvät puutteelliseen käyttöliittymäsuunnitteluun, keskeisten toimintojen puuttumiseen tai loppukäyttäjän näkökulmasta epätarkoituksenmukaiseen toteutukseen, pirstaloituneeseen tietojärjestelmäkokonaisuuteen sekä tiedonvaihdon hitauteen. Pahimmillaan toimimattomat tietojärjestelmät voivat vaarantaa potilasturvallisuuden ja johtaa vakaviin haittatapahtumiin.
Tutkimusaihe on ajankohtainen ja relevantti sekä tutkimuksellisesta että käytännön näkökulmasta. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden kehittäminen on osa kansallista Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiaa[1]. Käytettävyyden kehittäminen lähtee liikkeelle loppukäyttäjien tarpeiden ja toimintaympäristön piirteiden ymmärtämisestä. Onnistuakseen kehitystyö vaatii tiiviimpää yhteistyötä järjestelmäkehittäjien ja loppukäyttäjien välillä, uudenlaisten osallistuvan suunnittelun menetelmien käyttöä, sekä käytettävyyden huomioimista tietojärjestelmähankinnoissa. Tutkimuksellisena haasteena on kehitystyötä tukevien ja tietojärjestelmien hankintavaiheeseen soveltuvien käytettävyysmetodien ja -kriteerien kehittäminen. Viimeaikaisina esimerkkeinä näistä ovat kansallinen ”Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014”-seurantatutkimus[2] sekä Apotti[3] (asiakas- ja potilastietojärjestelmä) -hankintahankkeessa toteutettu käytettävyysarviointi. Potilastietojärjestelmien hankinta on ajankohtainen aihe Suomen lisäksi myös mm. Tanskassa ja Ruotsissa.
Puolen vuoden mittainen tutkijavierailu Kanadaan Victorian yliopistoon keväällä 2015 mahdollisti yhteistyön kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta tekevien professorien (Andre Kushniruk ja Elizabeth Borycki) kanssa tutkimusteemojen ”käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnoissa”, ”potilaskokemus” sekä ”terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjäkokemuskyselyt” ympärillä. Lisäksi vierailu tarjosi mahdollisuuden keskittyä akateemisten julkaisujen kirjoittamiseen ja tutustua Kanadan terveydenhuollon tietojärjestelmien tilanteeseen. Tutkijavierailun keskeisin anti oli akateemisen yhteistyöverkoston laajentaminen kanadalaisten lisäksi myös muiden maiden tutkijoiden kanssa. Tutkijavierailu edisti paitsi yliopistojen välistä (Aalto-yliopisto ja Victorian yliopisto) yhteistyötä myös laajemmin Suomen ja Kanadan tutkijaverkostojen välisiä yhteyksiä ja näiden varaan rakentuvaa tulevaisuuden yhteistyötä.
Suomessa terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat laajasti ja monipuolisesti käytössä moneen muuhun maahan, muun muassa Kanadaan verrattuna. Järjestelmien käytön tuottamat hyödyt voisivat kuitenkin olla huomattavasti suuremmat nykyiseen verrattuna. Käytettävyyden kehittäminen on avain näiden hyötyjen saavuttamiseksi. Toimivat tietojärjestelmät ovat myös yksi edellytys Sote-uudistuksen onnistumisessa. Tulevaisuudessa kansalaisten osallistuminen ja aktiivinen rooli oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee korostumaan entisestään. Terveydenhuollon tietojärjestelmien ja liittyvien palveluiden suunnittelussa ja hankinnassa tulee huomioida käytettävyys myös tämän loppukäyttäjäryhmän näkökulma.
Viimeaikaisia aiheeseen liittyviä haastatteluja:
- ”Potilaiden hoito kärsii tietojärjestelmien hitaudesta ja suuresta määrästä” (TS 17.8.2015) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/806444/Potilaiden+hoito+karsii+tietojarjestelmien+hitaudesta+ja+suuresta+maarasta
- ”Toimivat tietojärjestelmät Sote-uudistuksen tueksi” (Tesso-lehti, maaliskuu 2015) http://tesso.fi/artikkeli/toimivat-tietojarjestelmat-sote-uudistuksen-tueksi
- Apotti-uutiskirje (helmikuu 2015) http://uutiskirjeet.hel.fi/apotti/apotti-uutiskirje-1-2015
[1] Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020, saatavissa: https://julkari.fi/handle/10024/125500
[2] Lisätietoa ”Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014” -tutkimuksesta: http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/tyo-olot-hyvinvointi/ ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli: http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto49_1.pdf
[3] Apotti-hankkeen www-sivut: http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Etusivu