KAUTE-säätiöön saapui kevään 2015 apurahahaussa yhteensä 375 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli neljä miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin 66 hakijalle yhteensä 750 000 euroa. Osa jaettavasta summasta oli varattu käytettäväksi tutkimukseen digitaalisen talouden alueella.
”Digitaalinen murros on huomattavasti syvempi kuin mitä yleisesti ymmärretään. Digitalisoitumista voisi verrata höyrykoneeseen siinä, miten paljon se tulee muuttamaan teollisuuden aloja ja liiketoimintamalleja. Tukemalla digitalisaatioon liittyvää tutkimusta pyrimme vahvistamaan sen vaatimaa teknologista ja liiketaloustieteellistä osaamista Suomessa”, kertoo KAUTE-säätiön asiamies Jouni Lounasmaa.
Digitaalisuus voidaan käsittää laajana tutkimuksellisena kattokäsitteenä, jonka puitteissa voidaan tarttua monenlaisiin yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi, yksi apurahan saaja on 27-vuotias tohtorikoulutettava Michaela Lipkin, joka tutkii asiakaskokemuksia päälle puettavasta teknologiasta.
”Päälle puettava teknologia on yksi tämän päivän ehkä kuumimmista teknologia-trendeistä. Monella kuluttajalla on jo esimerkiksi aktiiviranneke, ja älykelloille ennakoidaan suurta kysyntää. Suomessa on paljon puettavaan teknologiaan liittyvää osaamista ja halua sen edelleen kehittämiseen. Aiheesta on kuitenkin yllättävän vähän akateemista tutkimusta. Kyetäksemme kehittämään päälle puettavan teknologian käyttäjäystävällisyyttä, meidän on tiedettävä enemmän sen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, miten kuluttajat integroivat – tai eivät integroi – sitä elämäänsä”, Lipkin sanoo.
Tiina Nokkala puolestaan on kiinnostunut tiedonhallinnan problematiikasta. Erityisesti seniorikansalaisia ja heitä koskevan tiedon hallintaa käsittelevässä väitöskirjassaan Nokkala tutkii tiedonhallintamalleja ja datan ontologiaa.
”Tavoitteeni on kehittää tiedonhallintamalli, joka auttaa ymmärtämään tiedon rakennetta ja tiedon eri lähteitä. Digitalisaatio on lisännyt räjähdysmäisesti meitä kaikkia koskevan ja vaikeasti hallittavan datan määrää. Tiedonhallintamalli auttaa sekä julkisia että yksityisiä toimijoita hallitsemaan ja hyödyntämään hallussaan olevaa dataa tehokkaammin”, Nokkala kertoo.
Alfred Streng (KTT, VTL) taas tarkastelee työssään sähköisen kaupan aiheuttamia haasteita arvonlisäverotukselle.
”Sähköisten palvelujen aineettoman luonteen nähdään aiheuttavan erityisesti haasteita arvonlisäverotukselle. Tutkimukseni tavoite on selvittää, millaisia nämä haasteet ovat ja miten niihin on pyritty vastaamaan arvonverolainsäädännössä. Kiinnitän erityistä huomiota mahdollisiin epäkohtiin ja pyrin siten tuomaan näkemystä sekä lainsäädännön että sähköisen palveluympäristön kehittämiseen”, Streng sanoo. Tutkimustyönsä ohella Streng toimii sivutoimisena asiantuntijajäsenenä Markkinaoikeudessa.
KAUTE-säätiö myönsi apurahoja pääasiassa väitöskirja- ja post doc -tutkimukseen. Osa rahoituksen saaneista suuntaa tutkijavaihtoon ulkomaisiin huippuyliopistoihin. Rahoitusta myönnettiin ensisijaisesti heille, jotka olivat vasta lähdössä vaihtoon. Tavoitteena oli näin lisätä kansainvälistä liikkuvuutta.
KAUTE-säätiö toimii kaupallis- ja teknillistieteisen opiskelun sekä opetus- ja tutkimustoiminnan tukemiseksi. Säätiö on 2000-luvulla jakanut apurahoja yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. KAUTEn tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumista.
Katso lisää tutkijatarinoita ja kaikki kevään 2015 apurahan saajat KAUTE-säätiön kotisivuilta, www.kaute.demo.
Lisätietoja:
Jouni Lounasmaa, asiamies
jouni.lounasmaa(at)kaute.demo
050 3719590