Mitä tehdä, jos gradu paisuu yli äyräiden? Tee väitöskirja. Näin voisi vastata ainakin Sampsa Suvivuo, joka lavensi graduaiheensa väitöskirjaksi. KAUTE-säätiön apuraha edisti tutkimustyötä ja antoi työrauhan.
Tutkijaluonne inhimillisten kysymysten äärellä
“Olen tutkijaluonne. On kiva sukeltaa syvälle johonkin asiaan. Siksi olin tyytyväinen, kun sain jatkaa gradun jälkeen saman aiheen parissa väitöskirjaa.”
Suvivuon tietojärjestelmätieteen väitöskirja käsittelee digitaalisten keikkatyönvälitysalustojen, kuten Fiverr ja Peopleperhour, ratkaisemattomia epäkohtia ja eettisiä huolenaiheita, jotka alustojen kasvaessa vaikuttavat yhä useampaan ihmiseen.
Tuore tohtori pohtii väitöskirjassaan, tulisiko alustojen ottaa suurempi vastuu ihmisistä, joiden tarjoamia palveluita he välittävät? Alustojen on oltava tarpeeksi vakaita voidakseen välittää palvelut luotettavasti, mutta palvellakseen hyvin, niiden on oltava myös joustavia.
Suvivuon mukaan alustojen ekosysteemeihin jää kitkaa, kun alustat kehittyvät käyttäjiensä näköisiksi. Kuinka paljon niiden pitäisi puuttua varsinaiseen alustoilla harjoitettavaan toimintaan?
“Väitöskirjassani kysyn, miten ohjata sellaista, johon ei ole suoraa kontrollia? Alusta ei voi käskeä, mitä ja miten pitää tehdä, vaan ohjaavat käyttäjiä tiettyyn suuntaan.”
Apurahojen hakemisen jalo taito
Suvivuo aloitti väitöskirjansa pandemian aikana. Datankeruu onnistui hyvin, sillä lähes kaiken pystyi tekemään etänä, verkon kautta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjaputki koostuu työsuhteesta yliopistoon, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön (sr) tuesta sekä tutkijan itse hakemista apurahoista.
“Apurahojen hakeminen käy itsessään työstä, mutta kuten mikä tahansa työ, sekin muuttuu ajan saatossa helpommaksi.”
Suvivuo kehuu KAUTE-säätiön hakuprosessia: Hänen mukaansa säätiön strategiset painopisteet helpottavat hakua. “Omakin ajattelu kirkastuu, kun kirjoittaa hakemusta. Minusta on ollut helppoa kertoa, mitä olen tekemässä ja miten tutkimukseni ratkaisee asioita. Sen sijaan kysymys siitä, keitä tutkimus hyödyttää, on vaatinut ajatustyötä. Mutta vastapainona KAUTE on ollut runsaskätinen.”
KAUTE-säätiön apurahalla Suvivuo kirjoitti kaksi artikkelia ja edisti väitöskirjaansa merkittävästi. Hän näkee rahoituksen hakemisen kiinteänä osana akateemista prosessia. Ja oppiakin on karttunut. “Kyllä minä nykyään osaan hakea rahoitusta.”
Uskonto kymppi, matikka nolla – Tutkijan vapaus ja vastuu
Suvivuon työhuone löytyy Aalto-yliopiston tiloista, ja opetustakin on näihin vuosiin kuulunut, jos aihe on täsmännyt tutkimuksen kanssa. Tutkimustyön tekeminen on Suvivuolle yrittäjämäistä työtä, jossa vapaus ja vastuu vaihtelevat.
Apurahalla työskennellessä hallinnollista hommaa on vähemmän kuin työsuhteessa, mutta kuten yrittäjää, myös tutkijaa mietityttävät esimerkiksi kysymykset sosiaaliturvasta.
“Tutkijan työ on sellaista uskonto kymppi, matikka nolla -hommaa.”
Suvivuo on kuitenkin tiedeyhteisössä kuin kotonaan. “Sain väikkärilleni hyvät ohjaajat. Aiheeni innosti heitä aidosti, ja heillä oli aikaa uppoutua ohjaustyöhön.”
Ei tutkintoa vaan elämää varten
Suvivuon kiinnostus alustamekanismeja kohtaan laajeni väitöskirjavaiheessa kyberturvallisuuden kysymyksiin. Tekemisen puutetta ei liene ole ollut, sillä tohtorintutkinnon lisäksi maisterin paperit Jyväskylän yliopistosta ovat gradua vaille valmiit.
“Tämä toinen maisterin tutkinto on tuntunut helpommalta kuin ensimmäinen. Ajattelun ja oppimisen taitoni ovat onneksi kehittyneet näinä vuosina, mutta vastapainona vaadin itseltäni myös enemmän.”
Ihmiset ja tekniikka on yhdistelmä, joka kiinnostaa Suvivuota. Väitöskirjatyön myötä hänelle on kertynyt alustaymmärrystä, josta on hyötyä hänen kyberturvallisuuteen liittyvässä työssään.
Siis missä?
“Aloitin tammikuussa Elisalla.”
Sampsa Suvivuo on huippuesimerkki siitä, miten akateemiset tutkinnot hyödyttävät parhaimmillaan koko yhteiskuntaa.
Mikä tai kuka on avartanut mieltäsi?
“Joko vastaväittäjäni tai Nightwish. Vastaväittäjä osasi nähdä asioita, joita en itse ollut tullut ajatelleeksi. Nightwishillä puolestaan on kappale nimeltä Endless Forms Most Beautiful, joka on syntynyt Darwinin pääteoksen loppusanojen inspiroimana ja joka sopii hyvin tutkimukseeni. Alustat ovat pohjimmiltaan yksinkertaisia. On alusta ja sen yhteentuomat osapuolet, tekninen ja sosiaalinen järjestelmä sekä verkostovaikutuksen kaltaisia ilmiöitä. Kun kaikki laitetaan yhteen ja päätöksentekijöiden määrä alustaekosysteemissä kasvaa miljooniin, syntyy paljon kiinnostavia hahmoja ja loputonta muutosta.”
Minkä villin unelman tahtoisit toteuttaa tutkimustyössä, jos raha ei olisi esteenä?
“Minua kiinnostaa menestyjien ja menehtyjien tematiikka. Perustaisin 5-10 digitaalista keikkatyönvälitysalustaa eri strategioilla ja painotuksilla tutkiakseni, ketkä selviäisivät kuolemanlaaksosta. Samanlaiset mekanismit voivat tuottaa erilaisia tuloksia ja erilaiset mekanismit saattavat tuottaa samanlaisia tuloksia. Useampi konfiguraatio saattaa johtaa samaan lopputulokseen, menestykseen tai menehtymiseen. Mitä eri konfiguraatioista voidaan oppia? Mikä on alustan dominant design? Mitkä asiat ovat välttämättömiä alustan elinvoimaisuudelle ja mikä on kivaa plussaa tai hyvin kontekstisidonnaista?”
Avarra mieltäsi aiheesta:
Sampsan kirjalista
- Lehdonvirta (2022). Cloud Empires: How Digital Platforms Are Overtaking the State and How We Can Regain Control
- Tiwana (2014). Platform Ecosystems: Aligning Architecture, Governance and Strategy
- Parker, Van Alstyne & Choudary (2016). Platform Revolution: How Networked Markets Are Transforming the Economy and How to Make Them Work for You
- Shapiro & Varian (1999). Information Rules
- Evans & Schmalensee (2016). Matchmakers
- Sundararajan (2017). The Sharing Economy. The end of employment and the rise of crowd-based capitalism
- Cusumano, Gawer, Yoffie (2019). Business of Platforms. Strategy in the Age of Digital Competition, Innovation and Power.
KAUTE-säätiön yleinen apurahahaku on auki 30.1.2026 asti. Lue lisää haustamme täältä.