KAUTE talks x Aalto University webinar picture

Jokainen johtajasta työkaveriin voi tukea organisaation monimuotoisuutta

KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaari 2.2. käsitteli monimuotoisuuden ja osallisuuden tärkeyttä organisaatioissa. Asiantuntijat yliopisto- ja yritysmaailmasta huomauttivat, että vaikka osallisuuden tukemisessa on haasteita, monimuotoisuus on organisaatiolle strateginen vahvuus.

Keskustelun juonsi Marcus Wallenberg professori Rebecca Piekkari. Vierailevat puhujat, The Shortcutin toimitusjohtaja Kristina Sweet ja Adecco Finlandin toimitusjohtaja, Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani työskentelevät tehdäkseen organisaatioista avoimempia kaikille, taustasta riippumatta.

Puhujat korostivat, että yhteiskunnan monimuotoisuus ilmenee usealla eri tavalla. Siksi sukupuolen, etnisen taustan, fyysisen toimintakyvyn tai koulutustaustan monipuolisuus tulisi näkyä myös organisaatioissa aina start-upeista monikansallisiin yrityksiin ja järjestöistä akateemiseen maailmaan.

Puhujien omat kokemukset kuitenkin osoittavat, että organisaatioissa on edelleen erilaisia monimuotoisuutta ja osallisuutta vaikeuttavia toimintamalleja. Näiden haasteiden ratkaiseminen on yhteinen velvollisuutemme. Yritysjohtajien ja omistajien on luotava käytäntöjä, jotka tukevat monimuotoisuutta rekrytointiprosessissa. Lähimmillä esihenkilöillä ja työkavereilla on puolestaan tärkeä rooli uuden kollegan ottamisessa osaksi yhteisöä.

Webinaarin kiinnostava keskustelu herätti paljon kysymyksiä katsojissa. Halusimme jatkaa keskustelua tästä tärkeästä aiheesta haastattelemalla puhujia yleisön kysymyksillä.

Miten monimuotoisuuden ja osallisuuden tulisi näkyä työkielessä työpaikalla?

Sweet: “Suomi ja ruotsi ovat toki Suomen viralliset kielet. Kuitenkaan kaikissa työtehtävissä, joissa suomen kieli on vaatimuksena, ei tarvitse osata sujuvaa suomea hoitaakseen työn hyvin. Jos työnantaja harkitsee palkkaavansa työntekijän, joka ei osaa suomea, hän voi myös tukea työntekijän kielen oppimista.”

Itani: “Vaikka vain yksi työntekijöistä ei puhuisi suomea, tulisi tapaaminen tällöin pitää yhteisellä kielellä, usein siis englanniksi. Yleisesti ottaen kieli on harvoin ongelma työyhteisössä, jossa ilmapiiri on vastaanottava ja turvallinen.”

Vaikeuttaako sukupuoli ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä entisestään?

Sweet: “Mielestäni työllistymisen haasteet ovat pitkälti samat koulutetuille ulkomaalaisille, sukupuolesta huolimatta. Olisi kiinnostavaa tutustua tutkimukseen ulkomaalaisten naisten osuudesta suomalaisyritysten johtotehtävissä.”

Piekkari: “On olemassa hienoja esimerkkejä suomalaisista yrityksistä, joita johtavat ulkomaalaiset naiset. Tällaisia ovat esimerkiksi Sanoma, Stora Enso ja Bayer Nordic, mutta tapauksia voisi olla enemmänkin.”

Kuinka organisaatio voi ottaa paremmin huomioon ihmiset, joilla on rajoitteita fyysisessä toimintakyvyssä?

Piekkari: “Johtajien tulisi lähestyä saavutettavuutta niin, että jos tilaan pääsee pyörätuolilla, sinne pääsee myös esimerkiksi pienten lasten rattaiden kanssa. Nykyaikainen teknologia, kun sähköpöydät, LED-valot, hissit ja liukuportaat tekevät rakennuksista tasa-arvoisempia ja paremmin saavutettavia.”

Sweet: “Tekemällä ja oppimalla. Palkkaa työntekijä, jolla on fyysisiä toimintakykyyn vaikuttavia rajoitteita, tutustu heidän tarpeisiinsa ja tarjoa työyhteisölle koulutusta. Ei ole parempaa tapaa tukea monimuotoisuutta kuin varmistaa, että omassa tiimissä on eri taustaisia ihmisiä.”

Millaisia vinkkejä teillä on organisaatiolle, joka haluaa korostaa monimuotoisuuden ja osallisuuden tärkeyttä?

Piekkari: “Johtajat voivat toimia esimerkkinä. Monimuotoisuus ja osallisuus tulisi olla ylimmän johdon vastuulla vastuulla, ja se tulee ottaa huomioon kaikissa rekrytointiprosesseissa. Lisäksi monimuotoisuutta on hyvä mitata säännöllisesti osana organisaation vuosisuunnittelua.”

Itani: “Mitä enemmän meillä on ihmisiä erilaisista taustoista kertomassa tarinoistaan ja kohtaamistaan haasteista, sitä paremmin organisaatiossa voidaan ymmärtää osallistavan kulttuurin tärkeys. Jokapäiväiset toimintatavat erottavat aidosti monimuotoiset ja osallistavat organisaatiot muista.”

Miten paikalliset työntekijät voivat tukea kansainvälisten työkavereiden mukaan ottamista?

Itani: “Uskon, että yhteys, jota tukee erityisesti epävirallinen vuorovaikutus, on tässä tärkeässä roolissa. Erityisesti ensimmäiset kuukaudet työyhteisössä ovat erittäin tärkeitä yhteenkuuluvuuden kannalta. Lisäksi meidän tulisi myös huomioida ulkomailta Suomeen muuttavien suomalaisten kokema paluumuuttajan kulttuurishokki.”

Piekkari: “On tärkeä muistaa, että kansainvälisten kollegoiden mukaan ottaminen on kaikkien vastuulla. Usein on hyvä palkata enemmän kuin yksi kansainvälinen työntekijä oikeuttaakseen toimintatapojen muutosta.”

Sweet: “Yksinkertaisilla eleillä, kuten kutsumalla uusi työkaveri lounaalle tai drinkeille työpäivän jälkeen. Voit myös tarjota apuasi kieli- tai kulttuurihaasteiden kohtaamiseen. Uskon, että ystävällisyys ja empatia ovat kaiken a ja o.”

Seuraava KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaari kestävästä jälleenrakennuksesta järjestetään 25.3.