KAUTE talks Näkökulmat

Mikä on mikroyritysten merkitys Suomelle? – Tutkija, ekonomisti ja mikroyrittäjät kertovat

Tiesitkö, että jopa 93 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä? KAUTE talks -haastattelussa mikroyrityksiä ja kestävää kasvua pohditaan tutkimuksen, yrittäjien, sekä yrittäjien edunvalvonnan näkökulmasta.

Kun puhutaan mikroyrityksistä, mieleen tulee lähinnä IT-alan startup-pöhinä tai taloudellisessa kurimuksessa raatavat yksinyrittäjät. Mutta mikä on mikroyritysten todellinen merkitys Suomen taloudelle ja kestävälle kasvulle?

Näihin aiheisiin pureudutaan KAUTE talks x Oulun yliopisto -webinaarissa 8.10. Kysyimme jo tapahtuman panelisteilta, millaisia ajatuksia aihe herättää. Mukana ovat mikroyrittäjät Aku Varamäki Workday Designers Oy:stä ja Anne Paso Lovi Oy:sta, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos, sekä Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Webinaarissa kuullaan lisäksi Oulun yliopiston tutkijoita sekä elinkeinoministeri Mika Lintilää.

Mikä on mikroyritysten merkitys Suomen kestävälle kasvulle?

Mika Kuismanen: “Mikroyritykset ovat merkittäviä arvonluojia ja työllistäjiä Suomessa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 75 miljardia euroa ja ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 315 000 työntekijää. Valitettavasti viime vuosina pienten työnantajayritysten lukumäärä on laskenut. Tähän on saatava suunnanmuutos, sillä työnantajayrittäjyyden lisääntyminen on kestävän kasvun ja kansainvälistymisen välttämätön ehto.”

Matti Muhos: “Jotta Suomen talous pyörii vielä seuraavilla vuosikymmenillä, tarvitsemme koko ajan uusia yrityksiä ja innovaatioita. Mikroyritysten on usein jo taloudellisista syistä pakko ajatella uudella tavalla ja kehittää perinteistä teollisuutta haastavia ratkaisuja. On tärkeää kehittää Suomeen yrittäjyyden kulttuuria, jotta ihmiset kokevat voivansa tavoitella unelmiaan ja pystyvänsä toteuttamaan omia ideoitaan.” 

Aku Varamäki: “Mikroyritykset ovat täysin olennaisia innovaatioiden ja uudenlaisen bisneslogiikan kehittämisessä. Niiden rooli on merkittävä esimerkiksi kiertotalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa. Ihmiset eivät lähde yrittämään vain toimeentulon tai rikastumisen halusta, vaan he haluavat tehdä oman näköistä työelämää ja edistää omia arvoja. Näistä lähtökohdista syntyy Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä yrityksiä, jotka ratkovat suuria haasteita.”

Anne Paso: “Kestävyys on monilla mikroyrityksillä erottavuustekijä. Opiskellessani teollista muotoilua 2000-luvun alussa moni luokkatovereistani meni Nokialle töihin. Minua muovin käyttö inhotti ja mietin jo alan vaihtoa, kunnes rakastuin puuhun materiaalina. Aloin kehitellä omia tuoteideoita puusta, ja siitä syntyi yritykseni Lovi Oy. Mikroyrittäjänä omat kasvoni ovat firmani kasvot. Joka aamu pitää pystyä katsomaan itseään peilistä ja seisoa firman arvojen takana.”

Miten mikroyrittämistä voisi tukea paremmin Suomessa?

Varamäki: “Työssäni uramuotoilijana näen, että suomalaisen tukiviidakon myötä yrityksen perustaminen näyttäytyy monelle yhä riskialttiina ratkaisuna. Yrityksen perustaminen on helpompaa, jos on jo valmiiksi hyvässä asemassa työelämässä ja löytyy turvaverkkoja. Mielestäni yrittäjyyden pitäisi olla mahdollista kaikille.”

Muhos: “Suomessa perustetaan puolet vähemmän yrityksiä kuin muissa Pohjoismaissa, ja Viroon verrattuna luvut ovat vielä synkemmät. Tässä Suomen olisi hyvä ottaa mallia naapurimaista. Mitä tehdään esimerkiksi Virossa yhteiskunnan ja alueiden tasolla? Tuetaanko työvoimakoulutusta vai yrittäjyyttä? Rakennetaanko poikkitieteellistä osaamista, josta syntyy uusia ideoita?”

Paso: “Lähtisin liikkeelle jo peruskoulusta. Koulussa pitäisi opettaa lapsia itsenäiseen ja luovaan ajatteluun sekä siihen, että moka on lahja. Yrittäjyydessä pitää uskaltaa kokeilla huonot ideat pois. Taito- ja taideaineet ovat mielestäni tässä isossa roolissa.”

Mitkä ovat mikroyritysten viennin suurimmat pullonkaulat?

Paso: “Vientiä ei pitäisi pelätä turhaan. Jos osaa englantia ja pystyy matkustamaan, lähtö on melko helppoa. Meidän myynnistämme lähes 90 prosenttia on tullut alusta asti ulkomailta. Esimerkiksi messut ovat ulkomailla hyviä paikkoja, joissa testata omaa tuotetta ja rakentaa verkostoja.”

Varamäki: “Yrittäjien somekeskusteluissa näkee, että monelle mikroyrittäjälle pelkkä verkkokaupan pystyttäminen voi olla yhä tosi vaikeaa. Vielä vaikeampaa on liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen ja digimarkkinoinnin rakentaminen, jotta asiakas ulkomailla löytäisi yrityksesi. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä.”

Muhos: “Suhteessa väkilukuun mikroyritysten vienti on Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna listan häntäpäässä. Suomessa kasvua rakennetaan usein tuotteistamisen tai palvelullistamisen kautta, kun pitäisi keskittyä enemmän kaupallistamiseen ja verkostoihin.”

Keskustelu aiheesta jatkuu KAUTE talks x Oulun yliopisto -webinaarissa 8.10. klo 9–10.30.
Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan täällä!