Priyanka Trivedi tutkii pohjoisen metsissä kasvavien marjojen pintavahoja ja niiden käyttöä kosmetiikan ainesosina. Samalla hän etsii mahdollisuuksia hyödyntää marjateollisuuden sivuvirtoja kosmetiikassa.
”Tänä päivänä kuluttajat ovat yhä tietoisempia käyttämiensä tuotteiden kemiallisten aineiden haittavaikutuksista. Kuluttajat suosivat yhä enemmän luonnollisia ainesosia erityisesti kosmetiikassa. Muutamia vuosia sitten teollisuudessa käytettävästä vahasta vain 3 prosenttia oli peräisin luonnontuotteista, loput 97 prosenttia jalostetaan käytännössä öljystä. Yksi yleinen kosmetiikassa käytetty ainesosa on mehiläisvaha, jota on muun muassa aurinkovoiteissa ja ripsiväreissä.
Tutkin pohjoisen luonnosta saatavien marjojen pintavahoja ja niiden käyttöä kosmetiikassa. Pintavahoja, tai lehtivahoja, on kaikissa kasvin ilmavissa osissa, mukaan lukien hedelmissä. Vahat havaitsee paljaalla silmällä: olet varmasti nähnyt kiiltävän pinnan omenassa tai vaalean pinnan mustikoissa. Nämä vahat suojaavat kasveja muun muassa ultraviolettisäteilyltä. Tutkimus on jatkoa väitökselleni, jonka tein Oulun yliopistossa.
Pohjoismaissa on noin 50 villiä marjalajiketta. Näistä yli 30 lajia on syötäviä. Joka vuosi marjoja on saatavilla satoja tonneja, mutta vain viisi prosenttia kerätään. Loput jäävät metsiin mätänemään. Vahaprojektimme edistääkin biotaloutta ja kiertotaloutta, sillä tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää Pohjolan marjateollisuuden sivuvirtoja uuden liiketoiminnan luomisessa.
PoDoCo-ohjelman ansiosta pääsin tekemään yhteistyötä suomalaisen kosmetiikkayritys Lumenen kanssa. Yhdessä pyrimme kehittämään marjavahojen hyödyntämistä päivittäiskosmetiikassa.”
Lue koko artikkeli englanniksi täällä!
Priyanka Trivedin tutkimuksen rahoitus on tullut Eeva-Liisa Hirvisalon nimikkorahastosta, joka on keskittynyt Suomen luonnonvarojen tutkimukseen ja niiden kestävään kaupalliseen ja tekniseen hyödyntämiseen.
Kuva: Antti J. Leinonen