Risto Miikkulainen on Texasin Austinin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, yksi Cognizant AI Labin perustajista ja kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia tekoälytutkijoita. Hän on tutkinut vuosikymmenten ajan kieltä, kognitiota ja tekoälyä aikana, jolloin ala oli vielä marginaalinen. Tekoälyn kehittyessä nyt ennennäkemättömällä vauhdilla Miikkulainen uskoo, että tulevaisuus rakentuu ihmisen ja tekoälyn yhteistyölle.
Kutsumus vei Atlantin taakse
“Tulee kaikenlaista röhnää.” Näin kuvaa työarkeaan Risto Miikkulainen, intohimoinen tekoälyn puolestapuhuja ja professori Atlantin takana, Texasissa. Väitöskirjaa tehdessä, 1980-luvulla, sai sentään keskittyä tutkimukseen. Nyt hallinnolliset tehtävät lohkaisevat merkittävän siivun Miikkulaisen työviikosta.
“Tulin Suomeen kirjoittamaan kirjaa. Tässä tehtävässä on huolehdittava siitä, että jää aikaa luovalle työlle.” Vaikka vastuu vie aikaa siltä, mikä todella kiinnostaisi, yhdessä saa aikaan enemmän. Tiimityö laajentaa omaakin ajattelua ja tekee työstä vaikuttavampaa. “Se on ikään kuin ajattelua muiden kautta.”
Nopeasti käy selväksi, että pitkän akateemisen uran tehnyt Risto Miikkulainen on kutsumustyössään. Kaikki alkoi “Polilla” eli nykyisessä Aalto-yliopistossa, jossa Miikkulainen teki tutkimustyötä matematiikan parissa. Hän kiinnostui kuitenkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa tekoälystä, jota tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla.
“Jos joku väittää tienneensä, että tekoäly on tulevaisuudessa joka paikassa, hän valehtelee. Se oli suuri yllätys, että tässä kävi näin.”
Voiko tekoäly oppia ymmärtämään itseään?
“Uskon, että tekoäly voi poistaa köyhyyden.”
Risto Miikkulainen uskoo tekoälyn voivan osallistua tulevaisuudessa moniin vaativiin asiantuntijatehtäviin, kuten ratkomaan lääketieteen tai oikeustieteen ongelmia. “Me päätämme, millaisia yhteiskuntia haluamme rakentaa, ja tekoäly auttaa meitä toteuttamaan niitä,” Miikkulainen sanoo. Hän ajattelee tekoälyn hyötyjen näkyvän esimerkiksi siinä, etteivät sen työskentelyyn vaikuta henkilökohtaiset motiivit kuten meillä ihmisillä.
Miikkulaisen ura on rakentunut kognitiotieteen, tekoälyn ja kielen tutkimuksen ympärille. Keskeiset kysymykset ovat seuranneet häntä vuosikymmenestä toiseen. Miten ja miksi kieli syntyy ja millaisia tarpeita ihmiset liittävät siihen? Miikkulainen tietää, ettei koskaan tule valmista, vaan uusia kysymyksiä syntyy tutkimustyön edetessä.
Tällä hetkellä Miikkulainen on erityisen kiinnostunut kielimallien kehitystyöstä. Mielenkiintoisimmat kysymykset liittyvät siihen, ymmärtävätkö nykyiset kielimallit aidosti kielen rakennetta ja voivatko ne tulevaisuudessa käyttää kieltä kuten ihmiset. “Se, voisiko tekoäly ymmärtää jatkossa paremmin myös omaa toimintaansa ja tehdä jopa metakognitiivista arviointia on todella mielenkiintoista.”
Jättimalleja vai tekoälyjen verkosto?
Tulevaisuuden kielimallit kehittyvät nopeasti ja monin eri tavoin. Siinä missä tutkimuksen jatkokehittely vei aiemmin vuosia, tulee uusia avauksia nyt kuukausien tai jopa viikkojen välein. Alan kärjessä pysyminen edellyttää yhä enemmän yhteistyötä eri yhteiskunnan osa-alueiden, kuten teollisuuden, kesken.
Risto Miikkulainen toivoo tulevaisuuden kielimallien olevan pienempiä ja oppivaisempia.
“Ei ole mitään järkeä veivata valtavaa, esimerkiksi Clauden tyyppistä yleismallia, vaan pienempien tekoälyjen verkosto voisi keskustella keskenään. Ne voisivat oppiakin kuten me ihmiset, havaintojen avulla.”
Älykkäämpien kielimallien kehittämiseen liittyy Miikkulaisenkin mukaan riskejä, mutta mahdollisuuksia hän näkee kuitenkin enemmän.
Apuraha tuo työrauhaa
Risto Miikkulainen sai KAUTE-säätiön apurahan 1980-luvulla. Suomalaiset apurahat saavat häneltä kiitosta. “Ne tukevat itsenäistä tutkimusta. On hienoa, jos ei tarvitse olla riippuvainen professoreille myönnetyistä tutkimusrahoituksista.”
Miikkulainen kertoo hakeneensa apurahoja juuri sen verran, että hän pystyi elämään köyhyysrajan yläpuolella ja keskittymään tutkimukseensa. Hänen mukaansa apurahojen merkitys on tukea tutkijan omia tieteellisiä ambitioita ja tuoda työrauhaa. Tämän hän pitää mielessään yhä kohdatessaan rahoitusta etsiviä opiskelijoita.
“Tutkimuksen tekeminen onnistuu parhaiten silloin, kun ei tarvitse murehtia toimeentulosta.”
Parhaat ideat voivat syntyä väärällä luennolla
Tutkijan urasta haaveilevaa Risto Miikkulainen haluaa rohkaista.
“Tutkimus on todella hauskaa. Jos haluat tutkijaksi, tiedät sen kyllä.”
Tärkeintä on avoin mieli. Poikkitieteellisyys voi parhaimmillaan tehdä tutkimustyöstä vaikuttavampaa ja tarjota loputonta inspiraatiota. “Olen opiskellut kaikkea mahdollista uskonnosta teatteriin ja musiikkiin. Kerran kuvittelin meneväni tähtitieteen luennolle Porthaniaan, Helsingin yliopistolle, mutta vahingossa päädyinkin kuuntelemaan Doris Lessingiä. Tämä kokemus oli äärettömän mielenkiintoinen ja ohjasi ajatteluani.”
Miikkulainen tunnustaa ajattelevansa tutkimustyötä kutsumuksena. Äänestä kuuluu kiitollisuus pitkästä urasta, jonka keskiössä tutkimus on saanut olla.
“Olen saanut valtavasti tukea elämäni aikana. Asiat ovat järjestyneet siten, että olen saanut uppoutua tutkimukseen. Tämä on kutsumukseni ja intohimoni.”
Mikä tai kuka on avartanut mieltäsi?
“Doris Lessingin luento ja hänen ajattelunsa jättivät lähtemättömän vaikutuksen. Ammatillisessa kontekstissa Stanfordin kognitiotieteilijä Jay McClelland on ollut tärkeä mentori. Hän vastasi heti ensimmäiseen tutkimuspaperiini liittyvään yhteydenottooni. Tämä kokemus vahvisti käsitystäni mentoroinnin merkityksestä tutkijan uralla. Inspiraatiota ovat tarjonneet myös Star Trekin Data ja Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu. Se, mitä ennen pidettiin tieteiskirjallisuutena, alkaa vähitellen muuttua todellisuudeksi.”
Minkä villin unelman tahtoisit toteuttaa, jos raha ei olisi esteenä?
“Haluaisin rakentaa sellaisen tekoälyn kuin Data Star Trekissä. Se ei ollut ainoastaan erittäin pätevä vaan myös utelias oman toimintansa suhteen. Jos teemme tällaisen tekoälyn, se voi vaikuttaa huomattavasti siihen, miten maailma muuttuu paremmaksi.”
“Miten lukija voi perehtyä aiheeseesi paremmin?”
“Kirjoitimme yhdessä Sebastian Risin, Yujin Tangin ja David Han kanssa kirjan Neuroevolution: Harnessing Creativity in AI Agent Design. Se on hyvä teos, johon syventymällä oppii lisää tästä aiheesta.”
