Kauppatieteilijä Riikka Harikkala-Laihinen on jo pitkään ollut kiinnostuneempi ihmisistä kuin numeroista. Tutkimuksellaan hän pyrkii tuomaan lisää inhimillisyyttä työelämään, jotta kaikki löytäisivät sieltä paikkansa.
“Tunteet ovat usein tutkimukseni keskiössä. Kauppatieteissä ymmärretään jo hyvin numeroita ja standardeja, seuraavaksi meidän täytyy oppia ymmärtämään ihmistä. Ihmisethän loppujen lopuksi tekevät yrityksen tuloksen.
Me ihmiset emme ole töissäkään robotteja. Ihmisyyteen kuuluu olennaisena osana yksilölliset tunteet ja reaktiot. Jos meillä on kivaa töissä, saamme todennäköisesti enemmän aikaan. Se näkyy myös numeroissa: vähemmän sairauspoissaoloja ja huonosti voivia työntekijöitä. Työhyvinvoinnin kasvu parantaa tuottavuutta etenkin yrityksissä, joiden toiminta rakentuu vahvasti ihmisten varaan.
KAUTE-säätiön rahoittaman Fulbright-tutkijavierailun aikana tutkin, miten itsensä maailmankansalaiseksi kokevien ihmisten tunteet ja identiteetin kehittyminen vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaista työtä he haluavat tehdä. Kiinnostuin maailmankansalaisista, kun huomasin kollegoideni kanssa, etteivät kaikki työntekijät mahdu perinteiseen kansallisen identiteetin muottiin.
”Kosmopoliitit eli maailmankansalaiset ovat ihmisiä, jotka haluavat irtautua kansallisesta kulttuurista ja verkostoitua ympäri maailmaa. Se muuttaa myös sitä, millaista työtä he haluavat tehdä.”
Kosmopoliitit eivät esimerkiksi arvosta pysyvää työsuhdetta tietyssä paikassa, vaan haluavat työskennellä niin, että voivat huomenna muuttaa vaikka Singaporeen, jos siltä tuntuu.
Maailmankansalaisuutta on tutkittu paljon sosiaalisena ilmiönä kulttuuriantropologisesta näkökulmasta. Minua ja kollegoitani kiinnostaa erityisesti se, miten maailmankansalaiset eroavat muista, minkälaisiin töihin he hakeutuvat ja minkälaista tietotaitoa heillä olisi tarjota työmarkkinoilla, jos sitä osattaisiin hyödyntää.
Haastattelin Fulbright-apurahan avulla amerikansuomalaisia Floridassa siitä, miten he tasapainottelevat amerikkalaisen ja suomalaisen identiteetin välillä. Haastatteluissa nousi esiin amerikansuomalaisuuden monimuotoisuus. Osa heistä elää lähes täysin suomalaisyhteisöissä, kun taas toiset ovat integroituneet vahvemmin amerikkalaisyhteisöihin ja kolmannet jopa aktiivisesti irtautuneet amerikansuomalaisesta yhteisöstä. Tämä maailmankansalaisten ryhmä on muihin verrattuna nuorempaa ja kaupunkilaisempaa ja viettää aikaa monikulttuurisissa samanhenkisten maailmankansalaisten yhteisöissä.
Haastatteluissa työ nousi myös vahvasti esiin. Suomalaiseen työelämään tottuneena monikaan amerikansuomalainen ei ole pystynyt mukautumaan amerikkalaiseen työkulttuuriin, jossa hierarkia on korkea, päivät pitkiä ja lomat lyhyitä tai olemattomia. Näin ollen moni on työllistynyt alueen suomalaisyrityksiin tai työllistänyt itsensä yrittäjänä. Maailmankansalaisten ryhmästä enemmistö toimii freelancereina tai tekee sopimuksesta etätyötä.
Maailmankansalaiset ovat äärettömän hyviä verkostoitumaan ja heillä on vahvat monikulttuuriset taidot, mutta heidän toiveensa työelämälle ovat erilaisia kuin mihin monet yritykset ovat tottuneet. On tärkeää oppia ymmärtämään heitä, jotta saamme heidän valtavan tietotaitonsa yritysten käyttöön.
Saimme juuri Suomen Akatemialta konsortiorahoituksen, jolla jatkamme maailmankansalaisten tutkimista. COSMO-hankkeessa tarkastelemme aihetta poikkitieteellisesti myös esimerkiksi työlainsäädännön kannalta. Esimerkiksi tällä hetkellä suomalaiseen yritykseen on hirveän vaikeaa palkata työntekijää, joka ei halua asua Suomessa. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi siitä, mitä Suomi voisi tehdä hyödyntääkseen paremmin maailmankansalaisten osaamista.”
Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?
“Tunnetutkimus on kauppatieteissä ylipäätään aika pientä vielä. Toivon, että monitieteinen ja poikkitieteellinen tutkimus auttaisi meitä oppimaan lisää yksilöistä ja inhimillisyydestä kauppatieteissä. Esimerkiksi organisaatiopsykologian avulla voimme oppia ymmärtämään ihmisten moninaisuutta, jotta kaikki löytäisivät paikkansa työelämässä. Näin työelämään saadaan enemmän onnistumisen kokemuksia, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ei yritetä enää laittaa yksilöä robotin muottiin, vaan sallitaan inhimillisyys.”
Mitä terveisiä haluaisit lähettää muille Fulbright-ohjelmaa harkitseville?
“Tutkimusvierailut Amerikkaan vaativat usein tutkijoilta valtavasti aikaa ja rahaa, sillä tutkimusmaailma on siellä todella byrokraattinen, hierarkinen ja monitahoinen. KAUTE-säätiö ja Fulbright tekevät tässä todella tärkeää yhteistyötä, enkä olisi ilman säätiöiden tukea ikinä päässyt Floridaan tekemään tällaista tutkimusta. Fulbright-ohjelma tuo tutkijoille mielettömiä mahdollisuuksia ja avauksia ja toivoisin, että siitä tiedettäisiin vielä laajemmin Suomessa.”
Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?
“Twitterissä Tanmay Vora osaa mielettömän hienosti tiivistää yhteen kuvaan valtavan määrän tieteellistä tietoa ja aineistoa. Hänen tavoitteenaan on jakaa tietoa, joka edistää yksilön tai yhteisön hyvinvointia. Suomessa ihailen paljon Liisa Keltikangas-Järvisen ja Lauri Nummenmaan tutkimusta inhimillisyyteen, tunteisiin ja aivojen toimintaan liittyen.”
Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?
“Haluaisin päästä tutkimaan työntekijöitä aivotutkijoiden kuvantamismenetelmien avulla. Minua kiinnostaisi esimerkiksi tarkastella, miten aivot aktivoituvat työhön liittyviä tunteita kokiessa. Olisi mielenkiintoista selvittää, onko työelämässä asioita, jotka ovat erilaisia kuin muissa sosiaalisissa ympyröissä.”
Tutustu lisää Riikan työhön
- hänen verkkosivuillaan
- LinkedInissä ja Twitterissä @RLaihinen
- tai ota yhteyttä riikka.harikkala-laihinen@utu.fi
Lue lisää aiheesta
- Suomen Akatemian rahoittama COSMO-hanke
- Tietokirja: Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori (2021): Pirjo ja Tyyne – Kesytä sisäiset äänesi (aiheena omien tunteiden ymmärtäminen ja hallinta)
- Tietokirja: Riikka Harikkala-Laihinen (2020): Managing Emotions in Organizations: Positive Employee Experiences Following Acquisitions (aiheena tunteiden ymmärtäminen työpaikalla)
- Ted Talk: Hans Rosling – Miksi maailma on parempi paikka kuin oletamme? (eli miksi maailmankansalaisuus on nykyään helpompaa ja todellisempaa)
- Ted Talk: Sir Ken Robinson – Miksi luovuus on inhimillistä? (eli miksi numerot eivät riitä)