Nokkosten monet kasvot
Jos nokkosten yhteistyökykyyn on luottaminen, jättää Samica Sadik väitöskirjansa esitarkastukseen keväällä 2026. Siinä puhutaan paljon nokkosista.
“Kaikilla on tarina nokkosista, ja kaikki tietävät, mikä kasvi on kyseessä. Mutta nokkosia on käytetty aina samalla tavalla, vaikka kasvista olisi paljon muuhunkin. Olen ollut tällä polulla pitkään. Kiinnostuin jo kandivaiheessa, maatalousekonomian opiskelijana, nokkoskuidun mahdollisuuksista.”
Sadik on erityisen kiinnostunut nokkosesta sen monipuolisuuden ja monivuotisuuden vuoksi. Kasvissa yhdistyvät tuotanto ja eri jakeet, mikä mahdollistaa sen laajamittaisen viljelyn. “Nokkosten kautta voi tarkastella useita eri aloja.Niin teollisuutta, ruokaa kuin yhteiskunnallisia kysymyksiä ruoantuotannosta aina globaaliin kasvuun voi tarkastella nokkosten kautta.”
Sadik ajaakin laajamittaista muutosta. Tekstiilituotannon lisäksi nokkoskuitua voidaan hyödyntää monenlaiseen tuotekehitykseen kuten uudenlaisten materiaalien kehittämiseen.
Ylös, ulos ja maailmalle
Ennen väitöskirjatutkimusta Sadik työskenteli teollisuuden leivissä. Vaikka teollisuuden työnantajat, tuotantolaitokset, tehtaat ja konevalmistajat, ovat avoimia ja tunnistavat kehitystarpeita, tutkimukseen ei ole resursseja. “Kasvin prosessointiin liittyvää tutkimusta ei tulla tekemään muualla kuin yliopistolla. Iloitsenkin erityisen paljon siitä, että saan tehdä tutkimusta apurahalla.”
Nokkostutkijan arki on sekoitus toimistotyötä ja pitkiä päiviä joko laboratorioissa tai tien päällä. “Minun akateeminen kalenterini poikkeaa täysin kavereideni työkalentereista. Nokkostutkimus teettää paljon kenttämatkoja, sillä pohjoismainen tekstiiliteollisuus on vaatimatonta.”
Koska Sadik haluaa vaikuttaa siihen, miten nokkoskuitua hyödynnetään jatkossa, on lähdettävä ulos Kruununhaan toimistolta, ulos laboratorioista, ja mentävä sinne, missä tieto asuu. “Olen käynyt paljon tehtaissa, kehräämöissä ja messuilla kasaamassa sellaista tietoa, jota ei kirjallisuudesta löydy.”
Eurooppalainen pullonkaula
Laboratoriokokeilla on kuitenkin paikkansa. Kuidun erottelukokeet ovat tärkeitä Sadikin väitöskirjatutkimukselle, sillä hän kehittää parhaillaan analyysimenetelmää nokkoskuidun tekstiilikäytön näkökulmasta. Toiveena on, että tutkimuksen avulla voidaan parantaa kasvin viljelyä ja tilatasolla tapahtuvaa tekstiililaatuisen kuidun talteenottoa. “Nokkosta on käytetty iät ja ajat, mutta Euroopassa kuidun erottaminen varresta on pullonkaula, ja se koskee koko luonnonkuitualaa.”
Sadik kertoo, että Aasiassa ollaan paljon pidemmällä nokkoskuidun prosessoinnissa, mutta heidän käyttämänsä nokkoskasvi eroaa omastamme. Myös aasialainen tekstiiliteollisuus on toista maata. “Nyt on mahdollisuus kehittää jotain nollasta. Yleisesti tekstiiliteollisuus on todella tuhlaavaista. Me voimme nyt yrittää tehdä asiat järkevämmin.”
Itsenäisen rahoituksen rooli
Kun Sadik reissaa maailmalla, kääntyy puhe usein rahoitukseen. “Konferensseissa kollegat ihastelevat sitä, että minulla on rahoitus joltain muulta kuin teollisuudelta tai yksittäiseltä yritykseltä.”
Hän kertoo, että ulkomailla työskennellään usein professorien alaisuudessa, eikä tutkimus oman harjaantuneisuuden pohjalta ole välttämättä samalla tavalla mahdollista. “Riippumaton raha mahdollistaa marginaalisemman tutkimuksen. On hienoa, että Suomessa apurahasysteemi mahdollistaa tutkimustyön, vaikkei vastaavaa aiempaa tutkimusta olisi tehty.”
KAUTE-säätiö on tukenut Samica Sadikin tutkimusta kahden vuoden ajan. Apurahaprosessi voi tuntua joskus työläältä, mutta Sadik kokee sen myös hyödylliseksi. “Apurahahakemuksen kirjoittaminen kirkastaa omaa ajattelua ja tukee tutkimusta. Se auttaa myös ymmärtämään tutkimuksen tuotantoa ja tekee siitä konkreettisempaa.”
Entä miltä myönteinen apurahapäätös tuntuu?
“Tietenkin tosi hyvältä. Se kertoo minulle siitä, että tutkimukseni arvo ja merkitys nähdään myös tiedeyhteisön ulkopuolella.”
Mikä tai kuka on avartanut mieltäsi?
Väikkärin tutkimustyön kautta elämääni tulleet tiedeyhteisön proffat. He eivät ole välttämättä harjaantuneet juuri tähän aiheeseen, mutta ymmärtävät tutkimustyön luonnetta. Se on todella inspiroivaa.
Minkä villin unelman tahtoisit toteuttaa tutkimustyössä, jos raha ei olisi esteenä?
Haluaisin tuoda tutkijoita ja tekijöitä yhteen nykyisten konevalmistajien ja konemekaniikan opiskelijoiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan kehittää esimerkiksi uusia kehruumenetelmiä.
Avarra mieltäsi aiheesta:
Vanha kunnon Facebook on suosittu aasialaisten ammattilaisten ja suomalaisten harrastajien keskuudessa. Myös vaatteiden materiaalilappuja tutkimalla voi löytää yllättävää tietoa kuiduista ja valmistuksesta.
KAUTE-säätiön yleinen apurahahaku avautuu jälleen 2.1.2026. Lue lisää haustamme täältä.