Juuso Nissinen uppoutuu tutkimuksessaan maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden mekanismeihin. Työn tuloksista on hyötyä niin markkinasijoittajille, finanssivalvojille kuin keskuspankkiireille.
“Valuuttojen arvonmuutokset ja rahoituksen saatavuus vaikuttavat maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin jatkuvasti, mutta ilmiötä on tutkittu tähän päivään mennessä yllättävän vähän. Vasta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten rahoituksen saatavuuten liittyvät riskit liittyvät sijoituksiin eri valuuttojen näkökulmista.
Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja haluan ymmärtää, millä mekanismeilla maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat toimivat. Tutkimustyöni auttaa markkinasijoittajia, finanssivalvojia ja keskuspankkiireja ymmärtämään, miksi eri maiden markkinoilla olevien osakkeiden ja velkakirjojen arvot vaihtelevat eri valuutoissa, ja mikä vaikutus tällä on globaaliin kaupankäyntiin.
Otetaan esimerkiksi dollari: Kun maailmantaloudessa käy jotakin pahaa – Ukrainassa syttyy sota tai koronakriisi puhkeaa – dollarin arvo nousee, koska sijoittajat siirtävät rahansa turvaan yhdysvaltalaisiin osakkeisiin ja velkakirjoihin. Pohjoisamerikkalaisiin osakkeisiin sijoittamiseen sisältyy näin vakuutuksenomainen mekaniikka eurooppalaiselle sijoittajalle. Toisaalta, jos sijoituksiin liittyy velkoja ja lainoja, jotka on nostettu esimerkiksi dollareissa, dollarin arvon äkillisesti noustessa myös lainan korkojen arvo nousee. Yksittäisten sijoittajien vaikeudet saattavat aiheuttaa laajoja markkinahäiriöitä, mikäli tarpeeksi monilla sijoittajilla on samankaltaisia sijoituksia.
Valistuneen päätöksenteon kannalta on entistä tärkeämpää hahmottaa, mitä eri maiden valuuttojen arvonmuutokset suhteessa toisiinsa tarkoittavat globaaleille markkinoille – miksi jokin toinen asia maksaa enemmän kuin toinen. Omaisuusluokat, kuten velkakirjat ja yhtiöiden osakkeet, ovat kansantalouksien perustoja ja siksi on tärkeää ymmärtää, miten vaikkapa Euroopan keskuspankki EKP:n tekemät korko-ohjaukset vaikuttavat eurooppalaisten omaisuusluokkien hintoihin eri maista katsottuna. Velkakirjojen hinta eli korko vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen välillisesti muun muassa asumisen ja liikkumisen hintojen kautta, kuten viimeaikaiset korkeat korot ovat osoittaneet.
Idea väitöskirjan tekemisestä syntyi työskennellessäni salkunhoitajana Norjan valtion öljyrahastossa. Työssäni osallistuin rahaston allokaatiopäätöksiin ja rooli tarjosi kattavan näkymän globaaleihin osakemarkkinoihin – rahaston arvo on yli 1000 miljardia ja se omistaa keskimäärin 2 prosenttia kaikista maailman yrityksistä. Huomasin markkinoiden toiminnassa paljon ratkomattomia kysymyksiä ja ura tutkimuksessa mahdollisti niihin syventymisen.
Rahoitusalan tutkimus on suureksi osaksi keskittynyt Yhdysvaltoihin. Vierailin taannoin KAUTE:n apurahan tukemana alan tutkimukseen erikoistuneessa UCLA:ssa (University of California, Los Angeles) ja onnistuin verkostoitumaan alan huippuprofessoreiden kanssa. Tutkimukseni vaikuttavuuden ja uusien ideoiden kannalta nämä reissut ovat elintärkeitä, koska vaikutusvaltaisimmat ja osaavimmat ihmiset löytyvät Yhdysvalloista. Olen kiitollinen KAUTE:n tuesta tutkimukselleni.”
Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?
“Eräs alan huippulehti julkaisi taannoin rahoituksen tulevaisuutta luotaavan artikkelin, jossa kahdeksalta amerikkalaiselta huippuprofessorilta kysyttiin juuri tätä. Kuusi heistä nosti esiin samat teemat, joita tutkin nyt: valuutat, rahoituksen saatavuus ja globaalit omaisuusluokat. Niihin liittyy paljon ratkaisemattomia, maailmantalouden kannalta kriittisiä kysymyksiä, kuten vaikkapa: Miten EKP voisi parhaiten hallita euroalueiden valtiovelkojen korkoja?”
Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?
“ChatGPT on tuonut tutkimusongelmien taklaamiseen uusia ulottuvuuksia. Monimutkaisia regressioanalyysejä on tehty alan tutkimuksissa vuosikaudet, nykyteknologian avulla niitä pystytään tuottamaan sekunneissa. Ihmisten osuus on ollut merkitsevien kysymysten ja koeasetelmien suunnittelussa. On yhä ajankohtaisempaa pohtia, millaisia työkaluja tekoäly tarjoaa tehtäviin, joiden perinteisesti ajateltu olevan inhimillisen luovuuden ytimessä.”
Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?
“Ympäristö, jossa tätä tutkimusta tehdään, ratkaisee paljon, joten pyrkisin verkostoitumaan maailmalla UCLA-vierailun tapaan myös jatkossa. Itse tutkimuksen toteuttamiseen en ole tarvinnut suuria laitehankintoja ja perustason datalähteillä pärjää pitkälle. Suomi on itse asiassa erittäin hyvä paikka tehdä tämän alan tutkimusta. Esimerkiksi Aalto-yliopisto tarjoaa hienot puitteet ja maailmanluokan tutkimusyhteisön. Suomen vahvuuksiin kuuluvat myös KAUTE:n kaltaiset säätiöt, jotka tukevat ja mahdollistavat rahoituksen tutkimusta.”
Juuson tutkimustyön kotisivut
Miksi maailmanlaajuinen luoton saatavuus vaikuttaa jokaiseen sijoittajaan?
Tutustu tutkijoiden kansainvälistymiseen tarkoitettuihin apurahoihin