Vuoden nuori tutkijayrittäjä 2019, Jere Heikkinen, tukin lasermittauslaitteen edessä

Vuoden nuori tutkijayrittäjä vauhdittaa sahateollisuuden murrosta

Laskennallisen tekniikan tutkija Jere Heikkinen tahtoo uudistaa suomalaisen sahateollisuuden tekoälyn avulla. Vuoden nuoreksi tutkijayrittäjäksi valitun Heikkisen Finnos-yritys kehittää mittareita tukkien laadunvalvontaan.

Kun Jere Heikkinen oli 17-vuotias, hän työskenteli huonekaluliikkeessä lukio-opintojensa ohella. Hän näki työpaikaltaan suoraan viereisen aikuislukion luokkahuoneeseen, jossa järjestettiin matematiikan luentoja.

Heikkinen oli lukion kolmannella luokalla, mutta hän ei ollut opiskellut yhtäkään pitkän matematiikan kurssia. Näky sai hänet kuitenkin kiinnostumaan. Lisäksi isä lupasi 200 euroa jokaisesta matematiikan kurssista, jonka Heikkinen suorittaisi kympin arvosanalla. Ensimmäiseen omaan kotiin vastikään muuttaneella Heikkisellä oli rahalle tarvetta.

“Aloitin pitkän matematiikan opinnot siltä seisomalta ja ahmin kaikki 15 kurssia vähän yli puolessa vuodessa. Tienasin koko isän lupaaman potin, 3000 euroa”, Jere Heikkinen kertoo.
 

Matematiikasta vauhtia uralle

Rahan lisäksi matematiikan opinnot antoivat Heikkisen tulevaisuudelle suunnan. Lukion jälkeen hän suoritti kandidaatin tutkinnon Oulun yliopiston matematiikan laitoksella.

Oulusta Heikkinen siirtyi nykyiseen Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon LUTiin työharjoitteluun ionosfääritomografian pariin. Työnteon lisäksi Heikkinen suoritti Lappeenrannassa laskennallisen tekniikan diplomi-insinöörin opinnot.

Kesällä 2007 Heikkiselle tarjoutui yliopistossa mahdollisuus osallistua Bintec-nimiselle yritykselle tehtävään projektiin. Yritys valmisti röntgenlaitteita erityisesti sahateollisuuden tarpeisiin ja tarvitsi röntgentomografian osaajan. Kyseessä on röntgenkuvausmenetelmä, josta Heikkisellä oli kokemusta työharjoittelunsa ansiosta.

“He tarvitsivat henkilöä, joka voisi kehittää ja sisällyttää tomografiaan liittyviä algoritmeja heidän röntgenjärjestelmäänsä. Sain vastuulleni yrityksen sovelluskehityksen sekä oman tiimin keräämisen”, Heikkinen sanoo.

Projekti antoi aiheen myös Heikkisen inversio- eli käänteisongelmia ja röntgentomografiaa käsittelevälle diplomityölle.
 

Kuvantaminen nostaa sahateollisuuden kannattavuutta

Vuosien varrella Heikkisen kokoama tiimi alkoi kypsytellä ajatusta uuden yrityksen perustamisesta. Heikkisellä ja muilla tiimin jäsenillä oli runsaasti ideoita siitä, miten pitkään samanlaisena säilynyttä sahateollisuutta voisi uudistaa.

“Digitalisaatio ei ollut vielä 2010-luvulla rantautunut sahateollisuuteen samalla tavoin kuin muille teollisuuden aloille. Näkemyksemme oli, että rohkealla uudistamisella voisimme saada yrityksen toiminnan moninkertaiseksi”, Heikkinen kertoo.

Vuonna 2016 tiimi toteutti pari vuotta pohtimansa suunnitelman. Kun Bintecin perustaja jäi eläkkeelle, Heikkinen tiimeineen osti yrityksen liiketoiminnan ja perusti Finnos-yrityksen.

Finnoksen toiminta perustuu tukkien laser- ja röntgenkuvantamiseen. Kuvantamalla tukin laadusta saa irti paljon tietoa, esimerkiksi sen, minkälainen lopputuote siitä kannattaa valmistaa. Kun jokainen tukki lajitellaan ja sahataan kuvantamisesta saadun tiedon mukaisesti, hävikin määrä pienenee ja raaka-aineiden käyttö tehostuu.

“Tuotteemme nostavat sahan käyttösuhdetta usealla prosentilla. Saha saa valmistettua tuotteita tavalla, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Esimerkiksi erilaisia erikoistuotteita voidaan tehdä pieniä eriä kannattavasti”, Heikkinen kertoo.
 
Jere Heikkinen esittelee lasermittaukseen menevää tukkia
 

Tulevaisuuden saha luottaa tekoälyyn

Finnoksen kasvu on ollut huimaa. Vuosi perustamisen jälkeen yrityksen liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevaihto oli jo 6,5 miljoonaa ja vuonna 2019, jolloin yrityksen tilikausi oli lyhyempi, vajaat 6,4 miljoonaa euroa.

“Kasvumme kulmakerroin on ollut jyrkkä. Samalla olemme jatkuvasti panostaneet tuotekehitykseen”, Heikkinen sanoo.

Tuotekehityksen ansiosta Finnos on siirtynyt jatkuvasti lähemmäs suurta visiotaan sahateollisuuden mullistamisesta. Jo yrityksen perustamisen aikaan Heikkinen oli vakuuttunut, että sahan koko tuotantoprosessi kannattaisi antaa tekoälyn analysoitavaksi. Näin tukin matkaa lajittelusta lopputuotteeksi pystyisi seuraamaan tarkasti ja tuotantosuunnitelmaa kehittämään jatkuvasti.

“Tavoitteemme on alusta asti ollut yhdistää lopputuotteesta saatava tieto hetkeen, jolloin sahalla tehdään ensimmäiset päätökset tukin matkasta. Ihmisen kyky suunnitella erilaisia tuotantosuunnitelmia yhdellä kertaa on rajallinen, ja suunnittelu perustuu pitkälti heuristiikkaan, kuten nyrkkisääntöihin ja arvauksiin. Algoritmi sen sijaan pystyy tutkimaan miljoonia erilaisia vaihtoehtoja aina kokonaisuuden huomioiden”, Heikkinen kertoo.
 

Uteliaisuus yhdistää yrittäjää ja tutkijaa

Heikkinen on tehnyt elämänsä aikana monta ammatillisesti tärkeää valintaa. Matematiikan ahmiminen lukiossa ja Bintecin projektiin lähteminen yliopistossa antoivat hänen uralleen selkeän suunnan.

Yrittäjyyden ohella Heikkinen on työstänyt loppusuoralla olevaa, tomografiaa käsittelevää väitöskirjaansa. Heikkinen ei halua luopua tutkimuksen tekemisestä kokonaan, vaikka tehtävää riittäisi yrityksen parissa loputtomasti.

“Kun yrittämisen makuun kerran pääsee, siitä ei tahdo päästää irti. Toisaalta sama pätee tutkimuksen tekoon”, hän sanoo.

Heikkisen mielestä yrittäjyyteen ja tutkimustyöhön pätevät monet samat lainalaisuudet. Erityisesti yksi ominaisuus korostuu hänen mukaansa molemmissa rooleissa.

“Pitää olla utelias kaikkea mahdollista kohtaan. Kun tutkija tai yrittäjä kohtaa ongelman, hän ei sivuuta sitä vaan ryhtyy tarkastelemaan, miksi se on olemassa ja miten se ratkaistaan”, Jere Heikkinen sanoo.
 
KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon vuosittain tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Vuoden 2019 palkintoraatiin kuuluivat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sekä vuoden 2016 nuoren tutkijayrittäjän palkinnon voittanut, Gold&Green Foods -yrityksen perustaja, tutkija Reetta Kivelä.

Kuvat: Arttu Muukkonen