Vuoden tutkijayrittäjä on 5 000 euron tunnustuspalkinto, jonka KAUTE-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää vuosittain tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa luoneelle tutkijalle. Tässä kirjoituksessa esittelemme vuoden 2024 finalistit. Voittaja valitaan huhtikuussa 2025.
Philippe Saade ja Daniil Pokidkon Hopscotch Canvas yhdistää ihmiset
Turhautuminen voi olla tehokas moottori uusien innovaatioiden kehittämiselle. Kun jokin asia tökkii tarpeeksi, on ryhdyttävä tuumasta toimeen.
Näin kävi myös Hopscotch Canvasin perustajille, Philippe Saadelle ja Daniil Pokidkolle. He inspiroituivat maisterivaiheen yrittäjyysopinnoissaan kohtaamistaan haasteista, joissa opetus keskittyi ulkoisiin tekijöihin, kuten liiketoimintasuunnitelmiin ja asiakastyytyväisyyden saavuttamiseen.
“Meille yrittäjät ovat kaiken lähtökohta”, korostaa Philippe Saade. “Hopscotch Canvas on ihmiskeskeinen prosessi, joka auttaa yksilöitä yhdistämään motivaationsa ja luomaan konkreettisia suunnitelmia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.” Se perustuu Experiential Pattern Matching (EPM) -menetelmään ja tarjoaa innostavan kokemuksen, joka sopii kaikenlaisiin sosiaalisiin konteksteihin ja kaikille kohderyhmille – koululaisista vanhuksiin.
Hopscotch Canvas on yli vuosikymmenen Aalto-yliopistossa ja Hanken School of Economicsissa tehdyn tutkimuksen tulos, joka on nyt viety käytäntöön. Menetelmä parantaa tiimidynamiikkaa, tukee kokemuksellista oppimista, lisää luottamusta ja motivaatiota sekä edistää psykologista turvallisuutta.
Hopscotch Canvas on jo vaikuttanut yrittäjyysopetukseen merkittävästi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tulevaisuus näyttää valoisalta: ”Rakennamme parhaillaan globaalia digitaalista alustaa kokemustemme ja käyttäjäpalautteen pohjalta. Startupeilla ja organisaatioilla on suuri tarve ratkaisuille, jotka auttavat yksilöitä yhdistämään motivaationsa yhteisen toiminnan hyväksi,” Daniil Pokidko iloitsee.
Saadelle ja Pokidkolle yrittäjyys on luonnollista. ”Yrittäjyyden ja tutkimuksen yhdistäminen on meille itsestäänselvää. Haluamme rakentaa siltoja teorian ja käytännön välille, ja Hopscotch Canvas on täydellinen tapa tehdä juuri sitä,” he päättävät.
Laura Koivusalon StemSight tähtää sarveiskalvosokeuden hoitoon
Laura Koivusalon yritys StemSight tekee kantasolututkimusta, joka tähtää sarveiskalvosokeuden hoitoon. StemSightin tekniikan avulla pystytään tuottamaan rajaton määrä sarveiskalvon epiteelin kantasoluja.
Työ pohjautuu professori Heli Skottmanin pitkäjänteiselle tutkimukselle erittäin monikykyisten kantasolujen käytöstä sokeuden hoitoon. Tutkimukset alkoivat verkkokalvon ikärappeumasta, mutta yritys lähestyy sokeutta nyt eri kulmasta: “Voisi sanoa, että olemme siirtyneet takarivistä, siis silmänpohjasta, eteen sarveiskalvolle.”
Laura Koivusalo muistelee nyt nelivuotiaan yrityksensä perustamista innolla. “Ajattelin, että ei meidän keksintöämme kukaan tule yliopistolta hakemaan. Meidän pitää tehdä se itse, jos haluamme saada tuotteemme potilaiden saataville”, hän sanoo. Päätös vaati rohkeutta ja sisua, mutta tutkija-yrittäjä halusi muuttaa maailmaa.
Yrittäjänä Koivusalo pääsee hyödyntämään monipuolista kokemustaan ja vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Suurimmaksi motivaattorikseen Koivusalo nimeää potilaansa. “Työni keskiössä ovat potilaat. Meidän teknologiamme on heille ainoa keino saada näkönsä takaisin. Samalla voimme maksaa yhteiskunnalle takaisin tutkimukseen saatua tukea hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa”, hän kertoo.
Juho Kaljusen NPHarvest on kiertotalouden asialla
“Uskon siihen, että hyvien asioiden tekemisestä seuraa lisää hyviä asioita”, sanoo Juho Uzkurt Kaljunen, NPHarvestin toimitusjohtaja ja perustaja. “En ole välttämättä kovin yrittäjähenkinen, mutta juuri tämä yritys on minulle tärkeä”, hän toteaa.
Uzkurt Kaljusen yritys NPHarvest kehittää ja myy laitteistoja, joilla kerätään jätevesiin kertynyttä typpeä ja fosforia jatkojalostaen se edelleen puhtaiksi ravinnetuotteiksi. Näin NPHarvest auttaa vähentämään vesistöjen rehevöitymistä ja parantamaan jätevesien käsittelyn tehokkuutta.
Uzkurt Kaljuselle start-up-yrittäjyys on väline tehdä merkityksellisiä asioita. Markkinoilla on muitakin vastaavia tekniikoita, mutta NPHarvestin erottautumistekijät ovat selvät. “Me keskitymme kehittämään ja tuottamaan helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita laitteita. Sellaisia ei oikeastaan vielä ole saatavilla”, Uzkurt Kaljunen kertoo. “Vastaamme samalla EU:n pyrkimyksiin keskittyä yhä enemmän kiertotalouteen.”
NPHarvest on jatkoa samannimiselle ympäristöministeriön rahoittamalle Aalto-yliopiston projektille, jonka puitteissa Uzkurt Kaljunen starttasi väitöskirjansa. Sitä viimeistellessä hän näki tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin. “Minulle oli selvää, että arvo tälle työlle pitää rakentaa itse. Ajattelen, että parhaassa tapauksessa akateeminen tutkimus lappaa materiaalia yrittäjyyden uuniin.”
Skaalattavissa olevilla ideoilla on mahdollista muuttaa maailmaa. Myös Uzkurt Kaljusessa on maailmanparantajan vikaa. Hän lähti opiskelemaan ensin biotuotetekniikkaa, sillä se tuntui nuoresta ylioppilaasta eettisimmältä vaihtoehdolta. Opinnot kuitenkin vaihtuivat vesi- ja ympäristötekniikkaan, mutta idealismi säilyi. “NPHarvestin työ on vasta alussa, ja meillä on paljon suunnitelmia tulevaisuudelle”, Uzkurt Kaljunen päättää.
Tapio Vehmas perusti Carbonaiden seuraavan sukupolven tähden
“Alkoi näyttää siltä, että meillä on timantti käsissämme”, toimitusjohtaja Tapio Vehmas aloittaa. Hänen yrityksensä Carbonaide Oy kehittää ja valmistaa teknologiaa, joka varastoi pysyvästi hiilidioksidia betoniin. Hiilidioksidi parantaa betonin laatua ja kustannustehokkuutta. Karbonoinnin myötä ongelmallisesta betonista tulee osa kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen ratkaisua.
Tapio Vehmakselle yrityksen perustaminen oli iso juttu. Hän on sydämeltään tutkija, joka nauttii kehitystyöstä. Toimitusjohtajana ja yrittäjänä päivät täyttyvät kuitenkin myynnin tehtävistä ja seikkailuista asiakasrajapinnassa. “On todella erilaista olla tutkija kuin startup-yrittäjä. Tutkijat eivät tykkää riskeistä, ja startup-yrittäjyys on riskejä täynnä”, hän naurahtaa.
Mutta kun pelissä on myös seuraavan sukupolven tulevaisuus, on oltava rohkea. “Minä ainakin yritin jotain. En halua sanoa lapsilleni, että kehitin tällaisen hienon teknologian, mutta en uskaltanut perustaa yritystä ja viedä teknologiaa käytäntöön”, Vehmas sanoo. “Tässä on kuitenkin niin paljon kaupallista potentiaalia ja mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Meidän juttu ainutlaatuinen, ettei tätä kannattanut jättää tekemättä.”
Vehmas haluaa, että tulevaisuudessa kaikki betoni karbonoidaan. Siihen on vielä matkaa, sillä vaikeuksilta ei olla vältytty. Rahoitusmarkkinan ja rakennusalan ahdinko on vaikeuttanut myös Carbonaiden taivalta. “Mutta toisaalta, olemme aina täyttäneet tavoitteemme ja tehneet sen, minkä lupasimmekin tehdä. Usko meidän omaan juttuun on kova.”
Vuoden tutkijayrittäjä 2024 valitaan huhtikuussa
“Olemme jakaneet Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon vuosittain jo vuodesta 2013 lähtien. Tälle vuodelle poistimme ikärajan, sillä tässä ajassa haluamme rohkaista ihan kaikkia tutkijayrittäjiä”, kertoo KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku.
Vuoden tutkijayrittäjä -palkinto voidaan myöntää henkilölle, joka on päätoiminen yrittäjä, jolla on uusi, tutkimukseen perustuva liikeidea ja jonka yritystoiminta on alkuvaiheessa (alle viisi vuotta yritystoimintaa ja alle 10 miljoonan euron liikevaihto).
Tutustu aiempiin voittajiin ja finalisteihin: