Vuoden 2020 nuoret tutkijayrittäjät rakentavat Suomen ensimmäistä kvanttitietokonetta

Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinto jaetaan vuosittain tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa luoneelle tutkijalle tai tiimille. Nyt palkittujen Goetzin ja Tanin perustama IQM Quantum Computers rakentaa suprajohdeteknologiaan perustuvia kvanttitietokoneita ja on saavuttanut jo useita läpimurtoja niiden laskennallisessa nopeudessa ja tarkkuudessa.

Kvanttitietokoneiden potentiaali perustuu niiden laskentatehoon: ne pystyvät ratkaisemaan minuuteissa tiettyjä tehtäviä, joiden laskeminen veisi tavallisella tietokoneella tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.

Rakennamme alan johtavia kvanttitietokoneita koko ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi nyt ja tulevaisuudessa”, Jan Goetz sanoo.

Tällä hetkellä IQM toimittaa kvanttitietokoneita yliopistoihin ja tutkimuskeskuksiin. Yritys on kerännyt 71 miljoonan euron rahoituksen, ja marraskuussa 2020 se solmi VTT:n kanssa sopimuksen Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamisesta.

Yrityksen seuraava askel on kehittää laitteita, jotka on optimoitu tarkempiin käyttötarkoituksiin ohjelmistojen ja tekniikan avulla. Näiltä kvanttitietokoneilta odotetaan tulevaisuudessa mullistavia vaikutuksia esimerkiksi lääkekehitykseen, materiaalien tutkimukseen ja rahoitusalaan. 

Kvanttiteknologiaa voisi soveltaa moniin teollisuuden ja tekniikan innovaatioihin, esimerkiksi kaupunkien liikennevirtojen optimointiin”, Goetz sanoo.

IQM:n perustajat tutustuivat toisiinsa tutkimustyönsä kautta Aalto-yliopistossa ja VTT:ssä. Jan Goetz on tehnyt Aalto-yliopistossa post doc -tutkimusta ja väitellyt aiemmin tohtoriksi Münchenin teknillisessä yliopistossa Saksassa. Kuan Yen Tan on puolestaan tutkinut kvanttiteknologiaa New South Walesin yliopistossa Australiassa ja Aalto-yliopistossa sekä työskennellyt myös Microsoftilla.

Matkan aikana olen onnistunut nappaamaan mukaan oppeja ja taitoja, kuinka tätä teknologiaa voidaan skaalata ja kaupallistaa”, Kuan Yen Tan sanoo.

Palkintoraati perusteli valintaa ennen kaikkea IQM:n suurella potentiaalisella vaikuttavuudella.

Kvanttitietokoneella tulee olemaan mullistava vaikutus niin tutkimukseen kuin yhteiskuntaan laajemmin. IQM pystyy uskottavasti osallistumaan alan globaaliin kilpailuun. Yrityksen keräämä rahoitus osoittaa, että tiimin kykyyn tehdä läpimurto kvanttitietokoneen kehittämisessä luotetaan. On positiivinen ja rohkaiseva signaali, että Goetzin ja Tanin kaltaiset huippuosaajat näkevät Suomen hyvänä ympäristönä IQM:n kaltaisen huipputeknologiayrityksen käynnistämiseen”, kertoo palkintoraati perusteluissaan.

Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon myöntää KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto. Tänä vuonna palkintoraadissa olivat Mikael Pentikäinen Suomen yrittäjistä, Timo Saranpää Suomen Ekonomeista ja Akavalaiset yrittäjät AKY ry:stä, Virpi Muhonen Askel Healthcaresta (vuoden 2017 tutkijayrittäjäpalkinnon voittaja) sekä Tuomas Olkku KAUTE-säätiöstä. 

Lue voittajien haastattelu

Lue lisää Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnosta


Vuoden nuori tutkijayrittäjä vauhdittaa sahateollisuuden murrosta

Kun Jere Heikkinen oli 17-vuotias, hän työskenteli huonekaluliikkeessä lukio-opintojensa ohella. Hän näki työpaikaltaan suoraan viereisen aikuislukion luokkahuoneeseen, jossa järjestettiin matematiikan luentoja.

Heikkinen oli lukion kolmannella luokalla, mutta hän ei ollut opiskellut yhtäkään pitkän matematiikan kurssia. Näky sai hänet kuitenkin kiinnostumaan. Lisäksi isä lupasi 200 euroa jokaisesta matematiikan kurssista, jonka Heikkinen suorittaisi kympin arvosanalla. Ensimmäiseen omaan kotiin vastikään muuttaneella Heikkisellä oli rahalle tarvetta.

“Aloitin pitkän matematiikan opinnot siltä seisomalta ja ahmin kaikki 15 kurssia vähän yli puolessa vuodessa. Tienasin koko isän lupaaman potin, 3000 euroa”, Jere Heikkinen kertoo.
 

Matematiikasta vauhtia uralle

Rahan lisäksi matematiikan opinnot antoivat Heikkisen tulevaisuudelle suunnan. Lukion jälkeen hän suoritti kandidaatin tutkinnon Oulun yliopiston matematiikan laitoksella.

Oulusta Heikkinen siirtyi nykyiseen Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon LUTiin työharjoitteluun ionosfääritomografian pariin. Työnteon lisäksi Heikkinen suoritti Lappeenrannassa laskennallisen tekniikan diplomi-insinöörin opinnot.

Kesällä 2007 Heikkiselle tarjoutui yliopistossa mahdollisuus osallistua Bintec-nimiselle yritykselle tehtävään projektiin. Yritys valmisti röntgenlaitteita erityisesti sahateollisuuden tarpeisiin ja tarvitsi röntgentomografian osaajan. Kyseessä on röntgenkuvausmenetelmä, josta Heikkisellä oli kokemusta työharjoittelunsa ansiosta.

“He tarvitsivat henkilöä, joka voisi kehittää ja sisällyttää tomografiaan liittyviä algoritmeja heidän röntgenjärjestelmäänsä. Sain vastuulleni yrityksen sovelluskehityksen sekä oman tiimin keräämisen”, Heikkinen sanoo.

Projekti antoi aiheen myös Heikkisen inversio- eli käänteisongelmia ja röntgentomografiaa käsittelevälle diplomityölle.
 

Kuvantaminen nostaa sahateollisuuden kannattavuutta

Vuosien varrella Heikkisen kokoama tiimi alkoi kypsytellä ajatusta uuden yrityksen perustamisesta. Heikkisellä ja muilla tiimin jäsenillä oli runsaasti ideoita siitä, miten pitkään samanlaisena säilynyttä sahateollisuutta voisi uudistaa.

“Digitalisaatio ei ollut vielä 2010-luvulla rantautunut sahateollisuuteen samalla tavoin kuin muille teollisuuden aloille. Näkemyksemme oli, että rohkealla uudistamisella voisimme saada yrityksen toiminnan moninkertaiseksi”, Heikkinen kertoo.

Vuonna 2016 tiimi toteutti pari vuotta pohtimansa suunnitelman. Kun Bintecin perustaja jäi eläkkeelle, Heikkinen tiimeineen osti yrityksen liiketoiminnan ja perusti Finnos-yrityksen.

Finnoksen toiminta perustuu tukkien laser- ja röntgenkuvantamiseen. Kuvantamalla tukin laadusta saa irti paljon tietoa, esimerkiksi sen, minkälainen lopputuote siitä kannattaa valmistaa. Kun jokainen tukki lajitellaan ja sahataan kuvantamisesta saadun tiedon mukaisesti, hävikin määrä pienenee ja raaka-aineiden käyttö tehostuu.

“Tuotteemme nostavat sahan käyttösuhdetta usealla prosentilla. Saha saa valmistettua tuotteita tavalla, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Esimerkiksi erilaisia erikoistuotteita voidaan tehdä pieniä eriä kannattavasti”, Heikkinen kertoo.
 
Jere Heikkinen esittelee lasermittaukseen menevää tukkia
 

Tulevaisuuden saha luottaa tekoälyyn

Finnoksen kasvu on ollut huimaa. Vuosi perustamisen jälkeen yrityksen liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevaihto oli jo 6,5 miljoonaa ja vuonna 2019, jolloin yrityksen tilikausi oli lyhyempi, vajaat 6,4 miljoonaa euroa.

“Kasvumme kulmakerroin on ollut jyrkkä. Samalla olemme jatkuvasti panostaneet tuotekehitykseen”, Heikkinen sanoo.

Tuotekehityksen ansiosta Finnos on siirtynyt jatkuvasti lähemmäs suurta visiotaan sahateollisuuden mullistamisesta. Jo yrityksen perustamisen aikaan Heikkinen oli vakuuttunut, että sahan koko tuotantoprosessi kannattaisi antaa tekoälyn analysoitavaksi. Näin tukin matkaa lajittelusta lopputuotteeksi pystyisi seuraamaan tarkasti ja tuotantosuunnitelmaa kehittämään jatkuvasti.

“Tavoitteemme on alusta asti ollut yhdistää lopputuotteesta saatava tieto hetkeen, jolloin sahalla tehdään ensimmäiset päätökset tukin matkasta. Ihmisen kyky suunnitella erilaisia tuotantosuunnitelmia yhdellä kertaa on rajallinen, ja suunnittelu perustuu pitkälti heuristiikkaan, kuten nyrkkisääntöihin ja arvauksiin. Algoritmi sen sijaan pystyy tutkimaan miljoonia erilaisia vaihtoehtoja aina kokonaisuuden huomioiden”, Heikkinen kertoo.
 

Uteliaisuus yhdistää yrittäjää ja tutkijaa

Heikkinen on tehnyt elämänsä aikana monta ammatillisesti tärkeää valintaa. Matematiikan ahmiminen lukiossa ja Bintecin projektiin lähteminen yliopistossa antoivat hänen uralleen selkeän suunnan.

Yrittäjyyden ohella Heikkinen on työstänyt loppusuoralla olevaa, tomografiaa käsittelevää väitöskirjaansa. Heikkinen ei halua luopua tutkimuksen tekemisestä kokonaan, vaikka tehtävää riittäisi yrityksen parissa loputtomasti.

“Kun yrittämisen makuun kerran pääsee, siitä ei tahdo päästää irti. Toisaalta sama pätee tutkimuksen tekoon”, hän sanoo.

Heikkisen mielestä yrittäjyyteen ja tutkimustyöhön pätevät monet samat lainalaisuudet. Erityisesti yksi ominaisuus korostuu hänen mukaansa molemmissa rooleissa.

“Pitää olla utelias kaikkea mahdollista kohtaan. Kun tutkija tai yrittäjä kohtaa ongelman, hän ei sivuuta sitä vaan ryhtyy tarkastelemaan, miksi se on olemassa ja miten se ratkaistaan”, Jere Heikkinen sanoo.
 
KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon vuosittain tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Vuoden 2019 palkintoraatiin kuuluivat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sekä vuoden 2016 nuoren tutkijayrittäjän palkinnon voittanut, Gold&Green Foods -yrityksen perustaja, tutkija Reetta Kivelä.

Kuvat: Arttu Muukkonen


Vuoden nuori tutkijayrittäjä -finalistit julkistettu

Tänä vuonna Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon saajaksi on ehdolla kolme nuorta kunnianhimoista tutkijayrittäjää, jotka ratkovat erilaisia ongelmia tutkimukseen pohjaavien innovaatioiden avulla.

Vuoden nuori tutkijayrittäjä valitaan toukokuussa 2019.

Tutustu finalisteihin alta ja lue pidemmät haastattelut Tutkijayrittäjä-sivustolta.

 

Suvi Uskin perustama Someturva tarjoaa oikeusapua verkkohäirinnän uhreille.

 

Kunal Gargin Tezted-yritys tehostaa punkkien levittämien tautien diagnosointia uudella teknologialla.

 

Jenni Vartiaisen Kide Science -yrityksen järjestämät tiedekerhot opettavat pienille lapsille luonnontieteitä leikin avulla.