KAUTEn apurahapäätökset on julkaistu – apurahoja erityisesti digitalisaation ja kestävän kehityksen tutkimukseen

KAUTE-säätiö sai kevään yleisessä apurahahaussa yhteensä 315 hakemusta. Haetun rahoituksen suuruus oli 4,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 23 hakijalle yhteensä 283 600 euroa.

Vuosikymmenen ensimmäiseen apurahahakuun lähetetyissä hakemuksissa korostuivat kestävän kehityksen ja digitalisaation teemat. Myös rahoitusta saaneissa hankkeissa painotus näkyy selvästi.

Apurahaa myönnettiin tutkimuksille, jotka pureutuvat muun muassa ihmisen ja tekoälyn väliseen yhteistyön, uusiutuvan energian järjestelmiin sekä virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen vähittäiskaupassa.

Säätiö myönsi lisäksi jatkorahoitusta tutkijoille, jotka ovat saaneet säätiöltä aiemmin apurahaa.

“Tänä vuonna hakemusten taso oli erittäin korkea. KAUTE on selvästi noussut keskeiseksi säätiöksi, jolta perus- ja soveltavan tutkimuksen huippuhakijat etsivät rahoitusta”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Suominen.

Tutustu myönnettyihin apurahoihin


Vuoden nuori tutkijayrittäjä vauhdittaa sahateollisuuden murrosta

Kun Jere Heikkinen oli 17-vuotias, hän työskenteli huonekaluliikkeessä lukio-opintojensa ohella. Hän näki työpaikaltaan suoraan viereisen aikuislukion luokkahuoneeseen, jossa järjestettiin matematiikan luentoja.

Heikkinen oli lukion kolmannella luokalla, mutta hän ei ollut opiskellut yhtäkään pitkän matematiikan kurssia. Näky sai hänet kuitenkin kiinnostumaan. Lisäksi isä lupasi 200 euroa jokaisesta matematiikan kurssista, jonka Heikkinen suorittaisi kympin arvosanalla. Ensimmäiseen omaan kotiin vastikään muuttaneella Heikkisellä oli rahalle tarvetta.

“Aloitin pitkän matematiikan opinnot siltä seisomalta ja ahmin kaikki 15 kurssia vähän yli puolessa vuodessa. Tienasin koko isän lupaaman potin, 3000 euroa”, Jere Heikkinen kertoo.
 

Matematiikasta vauhtia uralle

Rahan lisäksi matematiikan opinnot antoivat Heikkisen tulevaisuudelle suunnan. Lukion jälkeen hän suoritti kandidaatin tutkinnon Oulun yliopiston matematiikan laitoksella.

Oulusta Heikkinen siirtyi nykyiseen Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon LUTiin työharjoitteluun ionosfääritomografian pariin. Työnteon lisäksi Heikkinen suoritti Lappeenrannassa laskennallisen tekniikan diplomi-insinöörin opinnot.

Kesällä 2007 Heikkiselle tarjoutui yliopistossa mahdollisuus osallistua Bintec-nimiselle yritykselle tehtävään projektiin. Yritys valmisti röntgenlaitteita erityisesti sahateollisuuden tarpeisiin ja tarvitsi röntgentomografian osaajan. Kyseessä on röntgenkuvausmenetelmä, josta Heikkisellä oli kokemusta työharjoittelunsa ansiosta.

“He tarvitsivat henkilöä, joka voisi kehittää ja sisällyttää tomografiaan liittyviä algoritmeja heidän röntgenjärjestelmäänsä. Sain vastuulleni yrityksen sovelluskehityksen sekä oman tiimin keräämisen”, Heikkinen sanoo.

Projekti antoi aiheen myös Heikkisen inversio- eli käänteisongelmia ja röntgentomografiaa käsittelevälle diplomityölle.
 

Kuvantaminen nostaa sahateollisuuden kannattavuutta

Vuosien varrella Heikkisen kokoama tiimi alkoi kypsytellä ajatusta uuden yrityksen perustamisesta. Heikkisellä ja muilla tiimin jäsenillä oli runsaasti ideoita siitä, miten pitkään samanlaisena säilynyttä sahateollisuutta voisi uudistaa.

“Digitalisaatio ei ollut vielä 2010-luvulla rantautunut sahateollisuuteen samalla tavoin kuin muille teollisuuden aloille. Näkemyksemme oli, että rohkealla uudistamisella voisimme saada yrityksen toiminnan moninkertaiseksi”, Heikkinen kertoo.

Vuonna 2016 tiimi toteutti pari vuotta pohtimansa suunnitelman. Kun Bintecin perustaja jäi eläkkeelle, Heikkinen tiimeineen osti yrityksen liiketoiminnan ja perusti Finnos-yrityksen.

Finnoksen toiminta perustuu tukkien laser- ja röntgenkuvantamiseen. Kuvantamalla tukin laadusta saa irti paljon tietoa, esimerkiksi sen, minkälainen lopputuote siitä kannattaa valmistaa. Kun jokainen tukki lajitellaan ja sahataan kuvantamisesta saadun tiedon mukaisesti, hävikin määrä pienenee ja raaka-aineiden käyttö tehostuu.

“Tuotteemme nostavat sahan käyttösuhdetta usealla prosentilla. Saha saa valmistettua tuotteita tavalla, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Esimerkiksi erilaisia erikoistuotteita voidaan tehdä pieniä eriä kannattavasti”, Heikkinen kertoo.
 
Jere Heikkinen esittelee lasermittaukseen menevää tukkia
 

Tulevaisuuden saha luottaa tekoälyyn

Finnoksen kasvu on ollut huimaa. Vuosi perustamisen jälkeen yrityksen liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevaihto oli jo 6,5 miljoonaa ja vuonna 2019, jolloin yrityksen tilikausi oli lyhyempi, vajaat 6,4 miljoonaa euroa.

“Kasvumme kulmakerroin on ollut jyrkkä. Samalla olemme jatkuvasti panostaneet tuotekehitykseen”, Heikkinen sanoo.

Tuotekehityksen ansiosta Finnos on siirtynyt jatkuvasti lähemmäs suurta visiotaan sahateollisuuden mullistamisesta. Jo yrityksen perustamisen aikaan Heikkinen oli vakuuttunut, että sahan koko tuotantoprosessi kannattaisi antaa tekoälyn analysoitavaksi. Näin tukin matkaa lajittelusta lopputuotteeksi pystyisi seuraamaan tarkasti ja tuotantosuunnitelmaa kehittämään jatkuvasti.

“Tavoitteemme on alusta asti ollut yhdistää lopputuotteesta saatava tieto hetkeen, jolloin sahalla tehdään ensimmäiset päätökset tukin matkasta. Ihmisen kyky suunnitella erilaisia tuotantosuunnitelmia yhdellä kertaa on rajallinen, ja suunnittelu perustuu pitkälti heuristiikkaan, kuten nyrkkisääntöihin ja arvauksiin. Algoritmi sen sijaan pystyy tutkimaan miljoonia erilaisia vaihtoehtoja aina kokonaisuuden huomioiden”, Heikkinen kertoo.
 

Uteliaisuus yhdistää yrittäjää ja tutkijaa

Heikkinen on tehnyt elämänsä aikana monta ammatillisesti tärkeää valintaa. Matematiikan ahmiminen lukiossa ja Bintecin projektiin lähteminen yliopistossa antoivat hänen uralleen selkeän suunnan.

Yrittäjyyden ohella Heikkinen on työstänyt loppusuoralla olevaa, tomografiaa käsittelevää väitöskirjaansa. Heikkinen ei halua luopua tutkimuksen tekemisestä kokonaan, vaikka tehtävää riittäisi yrityksen parissa loputtomasti.

“Kun yrittämisen makuun kerran pääsee, siitä ei tahdo päästää irti. Toisaalta sama pätee tutkimuksen tekoon”, hän sanoo.

Heikkisen mielestä yrittäjyyteen ja tutkimustyöhön pätevät monet samat lainalaisuudet. Erityisesti yksi ominaisuus korostuu hänen mukaansa molemmissa rooleissa.

“Pitää olla utelias kaikkea mahdollista kohtaan. Kun tutkija tai yrittäjä kohtaa ongelman, hän ei sivuuta sitä vaan ryhtyy tarkastelemaan, miksi se on olemassa ja miten se ratkaistaan”, Jere Heikkinen sanoo.
 
KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon vuosittain tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Vuoden 2019 palkintoraatiin kuuluivat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sekä vuoden 2016 nuoren tutkijayrittäjän palkinnon voittanut, Gold&Green Foods -yrityksen perustaja, tutkija Reetta Kivelä.

Kuvat: Arttu Muukkonen


Lainelautailu innosti diplomi-insinööri Pauli Hakalan materiaalitutkimuksen pariin

“Lainelaudoissa on käytetty samaa teknologiaa 1940-luvulta lähtien. Kovassa käytössä lautojen käyttöaika lyhyt, mutta laudoissa käytettävät uusiutumattomat materiaalit rasittavat ympäristöä pitkään. Surffilautojen hiilijalanjälki on suuri. Kun öljyn hinta nousee, myös laudoissa käytettävien materiaalien hinnat nousevat.

Tunnistin ongelman nopeasti, kun perustin lainelautoja valmistavan yrityksen vuonna 2012. Olen valmistunut tuotekehityksen diplomi-insinööriksi, ja aloin harkita jatko-opintoja, joissa voisin yhdistää kaksi intohimoani: lainelautojen kehityksen ja ekologisuuden.

Aloitin jatko-opinnot Tampereen yliopiston muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmässä vuonna 2019. Tutkimme biopohjaisia polymeerejä ja kuitulujitteita, erityisesti pellavakuituja. Pellavakuiduilla voi korvata hiili- ja lasikuidut, joita käytetään lainelaudoissa niiden keveyden ja kestävyyden takia. Tarkastelemme kuitujen ominaisuuksia, kuten biohajoavuutta ja kestävyyttä. Etsimme myös tapoja, joilla ominaisuuksia voi muokata.

“Haluan, että ekologiset vaihtoehdot ovat
oikeasti laadukkaita eivätkä viherpesua.”

Tuorein tutkimuskohteemme on kerrosrakenteen valmistaminen uusiutuvista materiaaleista. Kerrosrakenne tekee tuotteesta kevyen mutta kestävän, ja siksi sitä käytetään esimerkiksi lentokoneissa ja urheiluvälineissä. Tuotteen, kuten lainelaudan, muoto tehdään mahdollisimman kevyestä ydinmateriaalista. Ydinmateriaali pinnoitetaan lujittavilla ja suojaavilla komposiiteilla. Tavoitteemme on korvata sekä ydinmateriaalit että pinnoitteet biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

Nykyään lainelautojen valmistus on minulle lähinnä harrastus. Ekologisimmissa valmistamissani surffilaudoissa on käytetty kierrätettyä polystyreenia ydinmateriaalina ja biopohjaista pellavaepoksikomposiittia pinnoitteena. Toivon, että voin tulevaisuudessa valmistaa lautoja kokonaan uusiutuvista materiaaleista.

Haluan, että ekologiset vaihtoehdot ovat oikeasti laadukkaita eivätkä viherpesua. Hiilikuituja käytetään, koska ne ovat kestäviä ja paljon testattuja. Uskon kuitenkin, että tarvittavat ominaisuudet voi saavuttaa myös biopohjaisilla materiaaleilla.”
 

KAUTEn apurahansaaja Pauli Hakala surffilaudan kanssa
 

Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?

“Komposiittimateriaalien elinkaarta pitäisi ehdottomasti tutkia. On tärkeää vertailla materiaalien hiilijalanjälkiä ja sitä, miten materiaalit palautuvat takaisin kiertoon. Tutkimusta tulee tehdä uusiutuvien ja uusiutumattomien materiaalien parissa. Väitteet eri materiaalien ekologisuudesta pitää pohjata tutkimustietoon.”
 

Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?

“Innostuin biopohjaisten materiaalien tutkimuksesta kun ymmärsin, missä kaikessa puupohjaista nanoselluloosaa voi käyttää. Sitä voi käyttää esimerkiksi polymeerikomposiittien lujitteena kerrosrakenteessa. Tämän oivaltaminen innosti minut alun perin tutkimuksen teon pariin.”
 

Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?

“Haluaisin kokeilla valmistaa surffilautoja kaikista mahdollisista tutkittavissa olevista materiaaleista. On tärkeää tutkia, miten erilaiset materiaalit toimivat käytännössä. Hyvä lainelauta on kestävä, kevyt ja värähtelee käytössä oikealla tavalla. Vain kokeilemalla ja materiaaleja kehittämällä voi selvittää, miten nämä ominaisuudet toteutuvat ekologisemmissa materiaaleissa.”
 
KAUTEn Avartajat-juttusarjassa esitellään säätiön rahoittamien tutkijoiden uusia ja mielenkiintoisia tutkimusavauksia. Sarjan jutut tarjoavat tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin ja nouseviin ilmiöihin kaupallisten ja teknillisten tieteiden aloilta.


Ohjeita KAUTEn apurahansaajalle koronavirukseen liittyen

Työskentely- ja kuluapurahat

KAUTE hyväksyy ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen ja apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Tämä pätee niihin apurahansaajiin, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus vaikuttaa esimerkiksi matkustamisen tai kansainvälisen yhteistyön takia.

Matka-apurahat

Matka-apurahat, joiden käyttöön koronavirus vaikuttaa, pyritään ensisijaisesti käyttämään myöhemmin tilanteen normalisoiduttua. Jos matkustuksen ajankohta tai kohde muuttuu, ilmoita siitä hyvissä ajoin säätiölle.

Koronaviruksen vuoksi keskeytyneiden tutkijavierailuiden apurahoja ei peritä takaisin. Sama käytäntö koskee KAUTEn rahoittamia Tutkijat maailmalle- ja Fulbright KAUTE Foundation Award -apurahoja.

Käynnissä olevat apurahahaut

Parhaillaan käynnissä olevat Tutkijat maailmalle ja Post Docs in Companies -ohjelmien apurahahaut jatkuvat suunnitellusti. Molemmat haut päättyvät 15. huhtikuuta 2020.

Lue lisää apurahoistamme Apurahansaajalle-sivulta.


KAUTEn apurahahaun tulokset julkaistaan kesäkuussa

Suurin osa hakemuksista, 166 kappaletta, oli kauppatieteiden aloilta, 130 kappaletta teknillisten tieteiden aloilta ja 19 muilta aloilta.

Apurahoja haettiin tänä keväänä yhteensä hieman yli 4,3 miljoonaa euroa. Määrä pieneni noin 14 prosenttia vuodesta 2019, jolloin apurahoja haettiin yhteensä 5,1 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna apurahahaun yhteydessä hakijoilta kysyttiin palautetta haun toteutuksesta. Kyselyyn saatiin 126 vastausta. Saimme kiitosten lisäksi myös kehitysehdotuksia haun sujuvoittamiseksi. Avoimissa vastauksissa esitettiin esimerkiksi toiveita hakulomakkeen ohjeistuksen selkeyttämisestä. Pyrimme kehittämään apurahahakua saamamme palautteen perusteella.

Apurahahaun päätökset julkaistaan kesäkuun 2020 alussa. Kiitos kaikille hakuun osallistuneille ja palautetta jättäneille!


Tuomas Olkku on KAUTEn uusi asiamies

Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE sai vuoden alussa uuden asiamiehen, kun liiketoimintastrategi Tuomas Olkku ryhtyi luotsaamaan säätiötä.

Pitkän uran tiedekeskus Heurekassa tehnyt Olkku uskoo, että KAUTEn asiamiehen tehtävä tarjoaa kiinnostavan näköalapaikan teknillisten ja kauppatieteiden maailmaan.

“On mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaisia asioita aloilla juuri nyt tutkitaan ja mitkä ovat tulevaisuuden kannalta nousevia trendejä”, Olkku sanoo.

Olkun tavoitteena on nostaa KAUTEn tunnettuutta ja vaikuttavuutta entisestään. Hän toivoo pystyvänsä viemään säätiön kannalta tärkeitä asioita eteenpäin ja edistämään myös rahoitettavan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

“On hienoa saada olla mukana mahdollistamassa tutkimuksen toteutusta. Haluan omalla työlläni edesauttaa sitä, että myöntämämme rahoitus on mahdollisimman vaikuttavaa ja vie tutkimustyötä tehokkaasti eteenpäin.”

KAUTEn hallituksen puheenjohtaja Matti Suominen uskoo, että Olkulla on erinomaiset edellytykset kehittää säätiön toimintaa palvelemaan keskeisiä sidosryhmiä vielä nykyistäkin paremmin.

“Tuomaksella on paljon hyviä ajatuksia siitä, miten voimme kehittää toimintaamme ja viedä KAUTEn uudelle vuosikymmenelle. Toivomme, että Tuomaksen työn ansiosta säätiö näkyy tulevaisuudessa entistä paremmin tärkeiden sidosryhmiemme keskuudessa ja että KAUTEn myöntämät apurahat kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla tieteentekijät ja tutkimustiedon soveltajat”, Suominen sanoo.

Lisätietoja:

Tuomas Olkku
Asiamies, KAUTE-säätiö
[email protected]

Matti Suominen
Hallituksen puheenjohtaja, KAUTE-säätiö
[email protected]

KAUTE-säätiö tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta. Säätiön tavoite on edistää elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kestävää uudistumista. Lue lisää säätiön toiminnasta.


KAUTEn apurahahaku on auki 13.1.–31.1.2020

KAUTE-säätiö tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Säätiömme tavoitteena on edistää suomalaisen elinkeinoelämän kestävää uusiutumista. Kevään apurahat ovat haettavissa 13.–31.1.2020.

Myönnämme apurahoja kauppatieteiden ja tekniikan aloille: tutkimustyön ja jatkotutkintojen, ensisijaisesti väitöskirjatutkimusten, rahoitukseen sekä yliopisto-opetuksen kehittämiseen.

Vuosina 2018–2020 tuemme tutkimusta erityisesti kauppatieteitä ja teknologiaa yhdistävillä uusilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi cleantech, finanssiteknologiat, energia-alan kestävä kehitys, sähköinen terveydenhuolto, verkko-oppiminen, digitaaliset valmistusteknologiat sekä tekoälyn sovellusalat.

Säätiön apurahat tutkimusvaihtoon ovat haettavina myöhemmin keväällä Tutkijat maailmalle -ohjelman ja Fulbright Finlandin kautta.

Myönnettävät apurahat

Kevään hakukierroksella voi hakea seuraavia apurahoja:

1) Työskentelyapurahat väitöskirjaopiskelijoille ja nuorille tohtoritutkijoille päätoimista työskentelyä varten. Apurahojen suuruus vuonna 2020 on 6000 euroa (3 kk), 12 000 euroa (6 kuukautta) ja 22 000 euroa (12 kuukautta).

2) Apuraha matkakulujen kattamiseen. Apurahaa voi käyttää vähintään kuukauden mittaisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille, ei kuitenkaan konfrerenssivierailuihin. Apurahansuuruus vuonna 2020 on enintään 10 000 euroa.

2) Apurahat tutkimus- tai julkaisutyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Apurahan suuruus vuonna 2020 on enintään 5000 euroa.

Näin haet

Tutustu huolellisesti apurahanhakijan ohjeisiin.

Hakeminen tapahtuu säätiön apurahapalvelun kautta. Apurahahakemukset liitteineen ja lausuntoineen tulee jättää 31.1.2020 klo 23.59 mennessä. Emme käsittele myöhästyneitä apurahahakemuksia.

Tutustu myös aiempina vuosina myönnettyihin apurahoihin.

Kysy meiltä apurahahausta

Järjestämme 27. tammikuuta kello 15–16 Facebook-sivuillamme Q&A-livelähetyksen, jossa asiamiehemme vastaa hakua ja apurahoja koskeviin kysymyksiin reaaliajassa. Voit myös lähettää kysymyksiä livelähetystä varten etukäteen Facebookissa yksityisviestitse tai Twitterissä tägäämällä twiittiisi hashtagin #KauteApurahat2020. Pyrimme vastaamaan livelähetyksen aikana mahdollisimman moneen kysymykseen.

Taltiointi Q&A-livestä on katsottavissa Facebookissa myös lähetyksen jälkeen.


The world at our feet – five views from European Forum Alpbach

European Forum Alpbach’s this year’s theme, Liberty and Security, brought together several thousand participants, including around 700 scholarship holders from over 100 countries, to the small alpine village of Alpbach.

The Forum consists of an intensive seminar week aimed at the scholarship holders, and several symposia representing the following global fields: health, politics and law, economics, finance and technology. In between all the discussions, European Forum Alpbach also offers Art Non Stop: exhibitions and installations running during the Forum and daily art events as well as opening each Symposium.

Besides the seminar week and the symposia, the escapade includes mountain hikes, poetry, fireside chats with the speakers and plenty of stodgy Austrian meals creating a unique international experience in the midst of Europe.

An oasis for creative thinking

In addition to meeting wonderful people from all around the world and having the opportunity to discuss current issues with leading experts, European Forum Alpbach provided a great setting to gain original ideas and visions, says Oliver Heinonen, scholarship holder of 2018. Often, we are occupied with our daily routines, working with things that are familiar to us whether it be related to our studies, work or hobbies. It is simply hard to find time to engage with new topics and things. Because of this, the European Forum Alpbach is such a fresh experience, that stirs up creativity and gives new perspectives.

The Forum’s seminar week enabled us to jump into the unknown and immerse ourselves into interesting topics. Considering the number of intensive seminars, there was an abundance of topics to choose from. Oskari Sivula, a PhD researcher and one of the scholarship holders, for example, ended up spending a week learning about water security and spoken word poetry. He was only superficially familiar with both of these topics. According to him, precisely because of this, the seminar week turned out to be so fruitful for him. The course on water security gave him a thorough introduction to the topic but also new research ideas regarding his academic field. In turn, the poetry course sparked up his creative writing and challenged his public speaking skills. So, for anyone who is longing for a creative break European Forum Alpbach is the place for you. Learning about new and important topics with brilliant minds in beautiful alpine scenery is truly a combination that fails to disappoint.

Yet, even though the European Forum Alpbach might have been a figurative fertile and water-rich spot in the creative deserts of our mind, Oskari wants to remind us that under 1 % of earth’s water is both fresh and accessible, some 840 million people (that’s every 1 in 9) lack the access to safe water, about 10 % of global food supply is produced by depleting groundwater, since 1970 the average abundance of freshwater vertebrate has declined 83 % worldwide and in addition to all of this climate change imposes “a threat multiplier” for most water security-related problems, so we ought to take care of our planet and its water systems – the oasis for life that it is in the immense cold dark space.

Social debate with alpine views

“Politicians have no clue, enterprises no incentives, but there is hope” emphasized University Professor at Columbia University Jeffrey Sachs in school of an alpine village. I felt that I had arrived in the right place, writes Aura Saxén.

European Forum Alpbach could be described as the Davos of the hippies and students. It was founded in the aftermath of the second world war, as students and researchers gathered to discuss science, philosophy and culture. Among the most famous participants were for instance Karl Popper and Friedrich von Hayek. This year, the hot names included, apart from Sachs, Joseph Stiglitz, Arancha González, Pascal Lamy and María Fernanda Espinosa.

During the first week the scholarship holders attended to seminars. Everyone got to choose two, and the options ranged from Digital Democracy to the Future of Water Security and from Game Design to acting. I chose Global Economic Battleground, an overview of the global economy by Professor Sachs and Aniket Shah, specialist in sustainable investments, and a course on political theatre by the British theatre group Stan’s Café.

After the seminar week, we were joined by European decision makers who all participated in the symposium of their field. It was a challenge to fit each day with six hours of lectures, seminars and discussions; the side programs such as an innovation marathon and the plethora of art events; and of course, the free time activities like hikes and cocktail events. Somewhere in between all this you also had to sleep and eat.

Despite the hectic schedule, for me Alpbach was the chance of my dreams. My latest traineeship has ended in the beginning of the summer and I didn’t yet have any plans for the continuation. Already for long, I had wanted to participate in discussions about topical societal issues, but I believed they were reserved only for the young professionals in the fast-track of international organizations. It turned out that more important is to really care about the things and do your homework well. Then we can conduct better, more reasonable discussions. “And if we reason correctly, solving problems isn’t that difficult anymore”, said Professor Sachs.

Leading – An Austrian army perspective

Linda Mattila participated during the seminar week in LEADfit – the Art of Leadership class that was held by 6 dashing members of the Theresan Military Academy of Austria. This military academy was founded in 1751 by Maria Theresia and combines a heart of tradition with modern education. An approach that was also experienced during the seminar week.

In those five days we were exposed to daily challenges, theoretical lessons of the Theresan Leadership Model and reflection times, in which we tried to make sense of our experiences. The challenges were competitive, challenging, yet fun at the same time. It was also a great excuse to go outside into the Austrian Alps and do active tasks such as a scavenger hunt, practice military radio communication and learn compass orientation. After each of the tasks we were presented with a theoretical learning that symbolizes the challenge we faced during the day.

A challenge I remember well was when we were in the woods and the theoretical topic was teamwork. The challenge was to get all our 12 team-members to the other end of a 15 meter rope that was dangled between trees a couple of meters above ground. None of us had been to the circus and some of us were particularly bad at balance. In addition, the first to get on the rope also has to be the last to get off at the other end. We had 20 minutes to develop a strategy, 15 minutes to prepare and test the equipment and 45 minutes to execute. If one falls, we all start again. So, then we were all up in the air, balancing each-other out and having complete trust in each other. We excelled with the challenge, but only because of the participation and effort of every single one of us. I myself could have never been able to walk on this rope, but with the team I could.

These challenges and the theoretical frameworks provided us with lots of material for reflection. And even for reflection, we had a specific structure. First on your own, then in pairs and then on a group level. This resulted in group discussion in which everybody was engaged and brought forth their opinion. The key takeaways for me are that learning is facilitated with an exciting challenge and that a leader is the one that is able reduce the uncertainty in others in times of crisis. I am also left with a comment from the colonel that won’t open up for me. To lead people, do you need to like people?

On a mission

Tuomas Ylä-Kauttu took part in Alpbach Learning Mission, a new seminar format that the European Forum Alpbach piloted this year during Alpbach. The idea was to engage participants to project-based learning, introduce design thinking process and teach it via theme-based challenges.

The challenges were based on the themes of the seminar week and the Alpbach learning mission problem themes included water security, climate change, non-communicable diseases and intellectual self-defense among others. The idea was that when successful, the themes and the number of the participating scholarship holders will be scaled.

After our non-communicable diseases seminar week, the learning mission was a wonderful way to continue the learning process and put the learning into action by developing a solution to the tackle the problem. Our team was formed when the non-communicable diseases seminar week ended and chose to focus on developing a healthy alternative for alcohol consumption. The process provided a great way to learn, interact and engage with other Alpbach participants via interviews and product testing. Our non-communicable diseases seminar week and learning mission professor was super committed to helping the teams to succeed and that in combination with the very professional facilitation from the learning mission design coach helped our team to develop the idea a lot in a considerably short time-frame.

It was very interesting to work with a multidisciplinary team that provided different perspectives to human health and behavior with different academic and professional backgrounds. During the last days of Alpbach, our team was selected to present on three different occasions which included a plenary session in the political symposium with Jeffrey Sachs and other panelists, Frans creative festival and the Frans finals in the main auditorium. After the forum finished, our teams have continued as mentors of the challenges in collaboration with the academic institutes and corresponding professors. In the case of our non-communicable diseases learning mission, MCI from Innsbruck has the non-communicable diseases challenges as cases in the current fall semester. The MCI students can choose to work on the challenges and our group members act as mentors.

Quantum on the Alps: Alpbach at the Cutting Edge of Technology

European Forum Alpbach is known far and wide for its role as an international political gathering, notes Elias Tuomaala. Students, practitioners, and enthusiasts of politics and economics feature prominently at the event every year. This time, too, this was visible in the line-up of keynote speakers: they included the Austrian President, a Nobel Laureate in Economics, and a former UN Secretary General. In the face of all the societal discourse, it is easy to miss one of the Forum’s hidden gems: state-of-the-art science and technology.

Though the Forum is much less known as a platform for scientific discourse, technology and the natural sciences have for long been a key part of the event. The three-day Technology Symposium forms a permanent part of its annual programming and is the opening act to the important Alpbach Symposia. Reputed scientists have always been spotted at the Forum, starting with the Nobel-winning biochemist Ernst Boris Chain at the second-ever meeting in 1946. It turns out to be quantum physics, though, that is the natural science with the strongest connection to Alpbach. Two legendary founding fathers of the field, Werner Heisenberg and Erwin Schrödinger, were both frequent guests at the Forum. The latter of the two, who famously envisioned the eponymous Schrödinger’s Cat, is buried in the village of Alpbach, a testament to his close ties to the European Forum. He also held a position at the nearby Innsbruck University which is today one of the world’s leading centers of quantum technology research.

Not coincidentally, quantum technology was prominently represented at the 2019 edition of the Forum, too. One of the five-day seminars offered to the young scholarship holders was devoted exclusively to the topic: “Quantum Technologies – a New Era of Innovation.” Each day a different quantum researcher from Innsbruck University took the stage, introducing the students to a new subfield of applications. The daily topics ranged from breaking today’s military-grade encryption with quantum computers to enhancing our GPS satellites to the precision of a few centimeters with quantum sensors.

Two Nordic attendants of the seminar listened with great enthusiasm: the Finnish EFA Ambassador Oliver Heinonen and Elias Tuomaala, one of this year’s receivers of The KAUTE Foundation and The Finnish Cultural Foundation’s scholarship. Though well versed in mathematics and statistics, Heinonen, a risk management analyst, and Tuomaala, a recent Harvard graduate in Applied Mathematics, were both well out of their comfort zones. Neither had any prior experience studying quantum physics or computation using quantum bits. Nevertheless, the two agreed that the seminar’s content made for riveting learning material.

“I have no prior background in physics,” Tuomaala admits, “but they managed to make the content so approachable and exciting that I left the seminar room absolutely enthused every day.”

“Novel applications of quantum mechanics will vastly alter the world we live in,” Heinonen comments on his takeaways from the seminar. “We will measure things to an unimaginable precision, we will compute and simulate with unimaginable power. It was fascinating to get a grasp of the scale and nature of this revolution, and of the speed at which it is approaching.”

The basic ideas of quantum computing are, of course, widely known to any active follower of popular science media. Some of the seminar’s appeal came from the introduction to a few of the field’s less-known findings. One of the speakers, for instance, showed that cracking of current encryption is just one side of the coin: quantum communicators will also protect secret data in novel ways, ones so powerful that no computer, quantum or otherwise, will ever be able to break them. The greatest value of taking the quantum seminar at Alpbach, however, was really access to some of the world’s leading researchers. Innsbruck’s quantum technology laboratories have facilitated some of the greatest advancements in the field’s modern history, and continue to do so today. Consequently, the organizers of the seminar didn’t just describe quantum technologies in the abstract. Rather they familiarized the seminar crowd with the practical details of their own recent research initiatives, the geography and politics of quantum research and its funding, and their own expert opinions on how it all might yet shape the world. Few universities or conferences in the world can boast access to similar first-hand insights.

There is little doubt that the European Forum Alpbach should continue to be known as a super-gathering of European and global politics and social science experts. Yet the cutting-edge content of this year’s quantum technology seminar shows that there is much more to natural science, too, in Alpbach than just the mathematics inscribed in Erwin Schrödinger’s tombstone. The meeting remains invaluable today to all future global leaders who intend to prepare for the technological revolutions of tomorrow. Phenomena like the arrival of quantum computing are becoming more a rule than an exception in our ever more rapidly changing world. Events like EFA can help the attending students, professionals, and companies become the drivers and beneficiaries, rather than the bystanders and victims, of that change.

The next European Forum Alpbach will take place in 2020 from the 19th of August to the 4th of September. Read more about the forum.


In memoriam: Aimo Puromäki

Energianeuvos, DI Aimo Puromäki kuoli rauhallisesti kotonaan sunnuntaina 25. elokuuta 2019. Helsingissä 25. toukokuuta 1928 syntynyt Puromäki oli yksi energia-alan merkkimiehistä. Hän jätti urallaan pysyvän jäljen suomalaiseen ja kansainväliseen energiatoimintaan.

Puromäki valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953, minkä jälkeen hän teki lähes 40 vuoden uran Helsingin kaupungin sähkölaitoksessa. Verkkoinsinöörinä hän oli mukana suuressa virranmuutoksessa, kun kaupungin sähkönjakelussa siirryttiin tasavirrasta vaihtovirtaan. Myöhemmin jakeluosaston päällikkönä hän vaikutti sähkön tariffi- eli hintarakenteisiin sekä tekemällä käyräanalyyseja sähkön kulutuksesta että toimimalla kansainvälisen sähköntuottajien ja -jakelijoiden UNIPEDE-järjestössä.

Puromäestä tuli yhdistyneen Energialaitoksen toimitusjohtaja vuonna 1982. Hänen
aikanaan rakennettiin uudet Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitokset. Hiilimies mukautui maakaasumieheksi ja mahdollisti helsinkiläisille hyvin edullisen polttoainesopimuksen pitkäksi aikaa. Mittava päästöjen vähentäminen ja ympäristöraportointi alkoivat.

Helsingin Seudun Lämpövoima Oy:ssa Puromäki edisti energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä ydinvoiman painoarvoa energiaratkaisuissa. Vuodesta 1991 eteenpäin Puromäki oli toimitusjohtajana ABB Atomissa, mutta uuden ydinvoimalan rakentamista ei tuolloin hyväksytty.

Puromäellä oli merkittäviä luottamustoimia ja jäsenyyksiä energiateollisuuden järjestöissä ja yrityksissä sekä insinöörialan järjestöissä. Vuonna 1988 hänelle myönnettiin energianeuvoksen arvo.

Aimo Puromäellä oli sana hallussa. Hän kirjoitti Energiauutiset-lehteen kolumneja energiakentän ajankohtaisista ilmiöistä. Lukijat odottivat inspiroivia ja yllättäviäkin näkökulmia tai ”oivakkeita” sisältäviä kolumneja innolla. Kymmenen vuoden ajalta vuosituhannen vaihteesta kootut kolumnit julkaistiin antologiana vuonna 2013.

80-vuotispäivänään vuonna 2008 Puromäki perusti Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTEen nimeään kantavan erikoisrahaston. Rahastosta myönnetään vuosittain apurahoja sähköhuollon energiatehokkuuden ja energiantuotannon ympäristövaikutusten tutkimukseen. Erikoisrahasto on tukenut jo yli 30 nuoren tutkijan väitöskirjatyötä tai väitöstyön jatkoa.

Puromäki asui Vartiokylän kauniissa talossaan loppuun asti naapuriensa ja kummityttönsä tukemana. Talossa soi klassinen musiikki mittavasta levykokoelmasta ja radiosta. 90-vuotisvastaanotto aurinkoisella puutarhatontilla keväällä 2018 oli lämminhenkinen ja sopivan meluisa Retuperän WBK -puhallinorkesterin säestyksellä.

Aimo Puromäki oli kunnioitusta herättävä, mutta hyväntahtoinen ja helposti lähestyttävä persoona. Viime vuosiin asti metrossa tai kauppakeskuksessa entisten sähkisläisten ja energisläisten kohtaaminen ilahdutti molempia osapuolia.


Tutkija Anastasia Koivikko haluaa tuoda pehmeät ja ketterät robotit leikkaussaleihin

“Pehmeät robotit saavat usein inspiraationsa luonnosta. Esimerkiksi mustekalat voivat tehdä todella tarkkoja liikkeitä ja jopa muuttaa kokoaan tarpeen mukaan. Pehmeistä silikoneista tai kumeista valmistettu robotti voisi toimia samaan tapaan. Leikkauksessa se yltäisi ihmisvartalon pieniin onkaloihin turvallisesti vahingoittamatta pehmeitä kudoksia. Pehmeät robotit voisivat auttaa tekemään leikkauksista vähemmän invasiivisia, eli sellaisia, joissa ihmiseen tehdään mahdollisimman pieni viilto.

Pehmeillä roboteilla on muitakin käyttötarkoituksia. Terveydenhuollossa niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuntoutuksessa. Halvaantuneen raajan kuntouttaminen pehmeältä tuntuvan robotin kanssa olisi ihmiselle miellyttävämpää kuin kontakti kovapintaisen robotin kanssa.

“Pehmeistä silikoneista tai kumeista valmistettu robotti voisi toimia mustekalan tapaan: se voisi tehdä todella tarkkoja liikkeitä ja muuttaa kokoaan tarpeen mukaan.”

Olen mukana apulaisprofessori Veikko Sariolan tutkimusryhmässä, joka tutkii pehmeiden robottien lääketieteellisiä sovelluksia. Pääsin tutkimusryhmään opiskeluaikoina tutkimusapulaiseksi, sillä aihe kiehtoi minua jo silloin. Tällä hetkellä ryhmämme pureutuu erityisesti pehmeiden robottien valmistusmenetelmien kehittämiseen, sillä nykyiset perinteisten robottien tuotantomenetelmät eivät sovellu pehmeiden robottien valmistamiseen. Kehitämme myös uudenlaisia antureita, sillä nykyiset kovat anturit eivät sovi pehmeisiin robotteihin.

Tutkimuksemme on merkittävä, koska ala on suhteellisen uusi. Kaupallisia sovelluksia ei ole vielä syntynyt etenkään lääketieteen käyttöön. Pehmeitä robotteja valmistetaan lähinnä laboratorioissa, ja askel kohti massatuotantoa on vielä ottamatta.

Robotiikka kehittyy jatkuvasti myös muilla aloilla, mikä on loistava asia. Yleisen kehityksen avulla pääsemme lähemmäs päämääriämme myös lääketieteellisessä tekniikassa.”

 

Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?

“Todella olennainen askel alan tutkimuksessa on bioyhteensopivuuden tutkiminen. Bioyhteensopivuudella tarkastellaan sitä, soveltuuko jokin materiaali yhteen elimistön solujen ja kudosten kanssa. Vielä ei ole päästy tutkimaan, miten eläimen tai ihmisen kudos reagoi pehmeisiin robotteihin. Sen tutkiminen on välttämätöntä, jotta pehmeitä robotteja voitaisiin oikeasti hyödyntää hoitotyössä.”

Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?

“Palasin keväällä Saksasta, jossa olin seitsemän kuukautta tutkijavaihdossa. Vaihtokohteeni oli Max Planck Institute for Intelligent Systems. Olin mukana Physical Intelligence -ryhmässä, jossa tutkittiin erityisesti mikro- ja millirobotiikkaa. Ryhmän kanssa oli todella mielenkiintoista työskennellä, ja sen johtaja Metin Sitti on alan huippututkijoita. Tutkimusryhmä ottaa työhönsä paljon inspiraatiota luonnosta, mikä antoi paljon ideoita myös omaan tutkimukseen.”

Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?

“Jos saisin suuren summan tutkimusrahaa, kohdistaisin sen testausvaiheeseen. Testaus vaatii aina paljon rahaa ja aikaa. Matkaa on vielä, sillä ennen eläimillä testaamista ja kliinisiä kokeita on tehtävä valtavasti muunlaisia testejä ja varmistuttava robottien turvallisuudesta.”

Mistä kannattaa etsiä, jos pehmeistä roboteista haluaa oppia lisää?

Helsingin Sanomissa oli artikkeli Yhdysvalloissa kehitetystä “robotti-ihosta”, jonka avulla voidaan saada liikkeelle mitä erilaisimpia esineitä. Iho on valmistettu joustavista lakanoista.

Vaikutusvaltainen tiedejulkaisu Nature on koonnut yhteen tietoa pehmeästä robotiikasta erilaisista näkökulmista. Laajaan joukkoon artikkeleita voit tutustua Naturen Soft robotics -sivulla.”

 

KAUTEn Avartajat-juttusarjassa esitellään säätiön rahoittamien tutkijoiden uusia ja mielenkiintoisia tutkimusavauksia. Sarjan jutut tarjoavat tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin ja nouseviin ilmiöihin kaupallisten ja teknillisten tieteiden aloilta.