Uusi nimikkorahasto muistuttaa valimoteollisuuden merkityksestä

Metallituotteiden valmistukseen keskittyvän valimoteollisuuden matka ei ole ollut viime aikoina riemukulkua, sanoo SVY:n puheenjohtaja Aki Keskinen. Vuoden 2008 globaalin talouskriisin jälkeisinä vuosina Suomessa meni valimoita nurin yksi vuodessa, hän kärjistää. Harmaan valuraudan kysyntä Suomessa ei koskaan palannut samalle tasolle muiden materiaalien kanssa.

Menneenä keväänä KAUTE-säätiöön perustetun SVY:n nimikkorahaston tarkoitus on saada yhdistyksen varallisuus kantamaan paremmin hedelmää, jotta yhdistys voisi pitkällä tähtäimellä panostaa enemmän valimoalan koulutukseen ja kehitykseen esimerkiksi stipendein. Keskisen mukaan alan kouluttautumismahdollisuudet ovat tällä hetkellä harmillisen heikot.

“Ala ei ole ollut tarpeeksi kiinnostava opiskelijoille. Aalto-yliopistossa on valutuotetekniikan professuuri, mutta esimerkiksi ammattikoululinjoja ei ole syntynyt muutamaan vuoteen”, hän sanoo.

Koulutuksen rappeutuminen on alan suurimpia tulevaisuuden uhkia, Keskinen jatkaa.

“Alalle on pystyttävä tuomaan uusia osaajia joka tasolle. Tarvitaan työntekijöitä, työn johtoa ja toimihenkilöitä. Ilman insinöörejä alan kehitys pysähtyy.”
 

 

Rakkaus lajiin pitää kiinnostuksen yllä

SVY:n puheenjohtajana Keskinen on keskimääräistä paremmin kartalla siitä, miten suomalaisella valimoteollisuudella menee. Hän summaa muutamassa virkkeessä kehityksen, jota valimoteollisuudessa on tapahtunut viimeisen reilun viidenkymmenen vuoden aikana. Sitten yhdistyksen perustamisen 1940-luvun lopulla materiaaleissa on siirrytty harmaavaluraudasta muun muassa pallografiittiin ja duplex-teräkseen. Teknologian kehityksen myötä on edetty valujen simulointiin, automatisointiin ja valumuottien 3D-tulostukseen.

Puheenjohtajuutta edeltäneet opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa, nuoruuden kesätyöt ja tuotantopäällikön pesti valimossa puolestaan tarjosivat Keskiselle käytännönläheisempää kuvaa alasta. Sittemmin hän on siirtynyt valimosta muihin töihin, mutta rakkaus lajiin on säilynyt.

“Mies voi lähteä valimosta, mutta valimo ei lähde miehestä. Valimotyössä kättensä jäljen näkee hyvin, ja onnistumisen tunteita tulee erityisesti, kun saa vaikean muotoisen ja vaikeasta materiaalista valmistetun valun onnistumaan.”
 

 

Vastaako valimoteollisuus tulevaisuuden haasteisiin?

Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä reilu kolmekymmentä valimoa, joista valtaosa sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa. Menneiden vuosien karsinta on edesauttanut jäljellejäävien valimoiden toimintaa, Keskinen sanoo.

“Suomalaisen valimoteollisuuden kulmakivet ovat laatu ja toimituskyky. Se on tärkeää, sillä valujen laatuvaatimukset kiristyvät vuosi vuodelta.”

Näitä kulmakiviä Keskisen luotsaama yhdistys ja sen nimikkorahasto haluavat vahvistaa jatkossa. KAUTE on tässä työssä hyvä kumppani, sillä SVY:n jäsenillä on siitä ennalta hyviä kokemuksia ja se on profiloitunut uskottavana teknologian tuntijana.

Aki Keskinen uskoo, että valimoteollisuudella on tärkeä rooli konepajateollisuuden pärjäämisessä. Siksi valimot tuskin häviävät Suomesta, hän sanoo. Haastajia alan elinvoimaisuudelle kuitenkin on.

“Jatkossa joudutaan panostamaan entistä enemmän ympäristönsuojeluun. Vaikka valimoteollisuus ei ole pahin mahdollinen saastuttaja, on haastava arvioida, miten hyvin valimot pysyvät pystyssä ympäristövaatimusten valossa”, Keskinen sanoo.

Toisaalta valimot käyttävät raaka-aineenaan romua.

“Parhaimmillaan valaminen on jätteen kierrättämistä. Kierrätys tavallaan sisältyy prosessiin.”

KAUTE-säätiön apurahat ovat seuraavan kerran haettavissa tammikuussa 2020. Lue lisää apurahoista.

Kuva: Miikka Kiminki

 


Säätiö järjestää Twitter-koulutuksen apurahansaajille

Twitter tunnetaan Suomessa ennen kaikkea asiantuntijoiden sosiaalisena mediana, jota käyttävät aktiivisesti niin toimittajat, poliitikot kuin elinkeinoelämän edustajat. Myös tieteestä ja tutkimuksesta viestitään Twitterissä jatkuvasti enemmän. Tutkijalle Twitter voi olla oiva työkalu omien kohderyhmien saavuttamiseen sekä tutkimustiedon levittämiseen. Parhaassa tapauksessa sen avulla voi löytää uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja oppia viestimään omasta asiantuntemusalasta tiiviisti ja selkeästi.

KAUTE-säätiö järjestää apurahansaajilleen Twitter-koulutuksen keskiviikkona 25. syyskuuta kello 14–16. Koulutus toteutetaan yhteistyössä tiedeviestintään erikoistuneen viestintätoimiston Kaskas Median kanssa. Koulutus järjestetään Kaskas Median toimistolla Helsingissä osoitteessa Mechelininkatu 3d. Tilaisuus on ilmainen.

Osallistujat saavat koulutuksessa käytännön vinkkejä ja inspiraatiota Twitterin käyttöön. Ilmoittautumislomakkeen yhteydessä on ennakkokysely, jolla kartoitetaan osallistujien lähtötasoa. Koulutuksen sisältö suunnitellaan ennakkokyselyn vastausten perusteella.

Ilmoittaudu koulutukseen 16. syyskuuta mennessä täällä. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa.

Lisätietoja koulutuksesta saat osoitteesta [email protected].


KAUTEn hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät

Säätiön hallituksen uudet jäsenet, Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari ja Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Vesa Suutari, ovat molemmat innoissaan vastikään alkaneesta hallitustyöskentelystä. Diplomi-insinööri Viskari ja kauppatieteiden tohtori Suutari tuovat KAUTEn hallitukseen näkemystä niin tekniikan kuin kauppatieteiden saralta.

Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät vuoden 2020 alussa uudeksi Digi- ja väestötietovirastoksi, jonka pääjohtajaksi Janne Viskari on nimitetty. Viskari uskoo, että KAUTEn hallituksessa työskentelystä on hyötyä digitalisaatiota painottavassa uudessa virastossa. Säätiö on viime vuosina tukenut muun muassa tekoälyyn liittyvää tutkimusta.

“Odotan innoissani, että saan uutta tulokulmaa siihen, mitä akateemisessa maailmassa tapahtuu. Digitalisaatio ja tekoäly linkittyvät suoraan työhömme, sillä yksi uuden viraston keskeisistä tehtävistä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota”, hän sanoo.

Kansainväliseen johtamiseen erikoistunut Vesa Suutari haluaa seurata läheltä kauppatieteellisen tutkimuksen kehitystä Suomessa. Säätiölle tuleviin apurahahakemuksiin tutustuminen on tähän oiva mahdollisuus.

“KAUTE-säätiö tarjoaa näköalapaikan kauppatieteellisen tutkimuksen tarkasteluun. On kiinnostava nähdä, minkälaista tutkimusta alalla nykyään tehdään ja mitä kansainvälisiä mahdollisuuksia suomalaisella tutkimuksella on”, Suutari sanoo.

Tutkimustieto päätöksenteon ja käytännön sovellusten pohjana

Hallituksen uudet jäsenet pitävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta olennaisena osana tutkimuksen tekoa. Teknologian ja talouden kaltaisten laajojen aiheiden osalta tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön on ensisijaisen tärkeää.

“Tutkimus määrittelee esimerkiksi sen, minkälaista teknologiaa käytämme. Kaikki lähtee perustutkimuksesta, mutta Suomen kilpailukyvyn kannalta meidän on pidettävä mielessä myös tutkimuksen mahdolliset sovelluskohteet”, sanoo Janne Viskari.

“Kauppatieteillä on kovaa yhteiskunnallista kysyntää, ja niiden merkitys korostuu monilla eri aloilla. Kun kansainvälinen kilpailu kovenee, meidän on pystyttävä kehittämään yritystemme toimintaa. Liiketaloudellinen osaaminen on todella tarpeen monen tyyppisissä organisaatioissa niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla”, Vesa Suutari sanoo.

Suutari ja Viskari uskovat, että tutkittua tietoa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän päätöksenteossa. Nopeasti kehittyvässä maailmassa tietopohjaa on uudistettava jatkuvasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

“Yhteiskunnan ja yritystoiminnan kehittämisen tulisi pohjata entistä enemmän faktatietoon. Tieto vanhenee nopeasti, joten on tärkeää pysyä ajan tasalla ja seurata, mitä tieteessä kulloinkin tapahtuu”, Suutari sanoo.

Monialainen yhteistyö on rikkaus

Viskari ja Suutari pitävät KAUTEn toiminnan monitieteisyyttä arvokkaana. Eri alojen väliselle yhteistyölle olisi tilausta yhteiskunnassa laajemminkin.

“Tarvitsemme enemmän verkostoitunutta toimintaa niin yksityisellä kuin julkishallinnon puolella. Maailma muuttuu niin nopeasti, että yhteistyö on ainoa tapa kehityksessä mukana. Organisaatioiden ei kannata enää sulkeutua itseensä ja toimia yksin”, Viskari sanoo.

Yhteistyön myötä kaikkien ei tarvitse keskittyä samoihin asioihin, vaan osaamista voi eriyttää. Vesa Suutari ottaa esimerkiksi korkeakouluyksiköt, jotka keskittyvät eri painoalueisiin.

“Mielestäni profiloituminen on ollut valtakunnallisesti hyvä trendi. Kun yksiköt keskittyvät tiettyihin asioihin, pystymme luomaan vahvempia osaamiskeskittymiä ja siten kehittämään toiminnan laatua”, hän sanoo.

Eri osaamisalueiden välinen yhteistyö näkyy myös KAUTE-säätiön hallituksessa, mikä saa hallituksen uusilta jäseniltä kiitosta.

“Säätiön hallitus on monipuolinen, ja sen jäsenet tuovat pöytään näkemyksiä eri suunnista. Porukassa on osaajia sekä teknillisistä että kauppatieteistä, kuten myös akatemian sisä- ja ulkopuolelta. Tämä on rikkaus”, Janne Viskari sanoo.