Operaatiotutkija Anton von Schantz tutkii väkijoukkojen evakuointia vaaratilanteissa

”Kaupungistumisen myötä entistä suurempia määriä ihmisiä kokoontuu samanaikaisesti julkisiin tiloihin, kuten ostoskeskuksiin, kaduille ja metroasemille. Esimerkiksi Tokion metrojärjestelmää käyttää 8,7 miljoonaa ihmistä päivittäin. Tämä asettaa kovia vaatimuksia tilojen palvelutasolle, eli liikkumisen sujuvuudelle, sekä turvajärjestelyille. Vaatimusten saavuttamiseksi on ymmärrettävä ja pystyttävä simuloimaan, miten väkijoukot liikkuvat sekä normaali- että evakuointiolosuhteissa.

Evakuointitutkimus on erittäin poikkitieteellinen ala. Tyypillisesti väkijoukon liikettä ovat mallintaneet sosiologit. Kun tietokoneiden laskentateho on kasvanut, mallinnuksia ovat ryhtyneet tekemään myös fyysikot. Tiheät väkijoukot muistuttavat fysikaalisesti rakeisen aineen virtausta.

Olen diplomi-insinööri, ja opiskelin pääaineenani operaatiotutkimusta. Operaatiotutkimus syntyi toisessa maailmansodassa brittien sodankäynnin strategisen päätöksenteon tueksi. Nykyään alalla kehitetään ja sovelletaan matemaattisia malleja liikkeenjohdon, teollisuuden ja julkisen hallinnon päätöksenteon tueksi. Tutkimusalan menetelmiä ovat muun muassa peliteoria, investointiteoria, optimointi, simulointi ja koneoppiminen.

Teen väitöskirjaani Aalto-yliopiston Systeemianalyysin laboratoriossa, jossa on paljon osaamista väkijoukkojen liikkeen mallintamisesta. Väitöskirjaani ohjaavan professorin Harri Ehtamon tutkimusryhmä on yhdessä VTT:n paloturvallisuusryhmän kanssa rakentanut evakuointisimulaattorin, jota on käytetty esimerkiksi Musiikkitalon evakuointisuunnittelussa. Ryhmä on myös rakentanut Koneen kanssa hissejä ohjaavaa tekoälyä, joka hyödyntää rakennuksissa ihmisten liikkeestä saatavaa dataa. Tällöin hissit esimerkiksi saapuvat ajallaan niihin kerroksiin, joissa on paljon ihmisiä.

“Tutkin, mikä ihmisten päätöksenteossa aiheuttaa evakuoinnin katastrofaaliset ilmiöt.”

Opiskelutaustani takia sovellan väitöskirjassani operaatiotutkimuksen menetelmiä evakuointiin. Peliteorian avulla tutkin, mikä ihmisten päätöksenteossa aiheuttaa evakuoinnin katastrofaaliset ilmiöt. Evakuoituvan väkijoukon dynamiikan mallintaminen on erityisen haastavaa, sillä joukon liikkuminen pullonkaulan, eli esimerkiksi uloskäynnin, läpi saa aikaan useita poikkeuksellisia ilmiöitä.

Yleensä asiat alkavat mennä evakuointitilanteessa pieleen, kun ihminen huomaa, että joku hänen lähellään ryntää kohti uloskäyntiä. Tällöin ihminen saattaa ajatella, että hänen on toimittava samoin, jotta hän ei jää muista jälkeen. Kun kaikki suuren väkijoukon takaosassa olevat toimivat näin, fysikaalinen paine voi kasvaa vaarallisen suureksi väkijoukon etuosassa. Lisäksi uloskäynnin eteen syntyy mekaanisia holvirakenteita, jotka estävät ihmisten liikkumisen.

Sen lisäksi, että ymmärrämme, miten ilmiöt syntyvät, tarvitsemme konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten väkijoukko ohjataan evakuointitilanteessa mahdollisimman nopeasti ulos. Tutkin, miten pienen todennäköisyyden ääritilanteisiin voi varautua. Lisäksi ratkaisen optimoinnin ja koneoppimisen avulla evakuointisuunnitelmia, jotka mahdollistavat nopean poistumisen. Koska väkijoukkojen liikkeet ovat monimutkaisia ja vaikeasti ennustettavia, niiden realistinen simulointi on laskennallisesti hyvin raskasta. Tämän takia olen käyttänyt tutkimuksessani Aalto-yliopiston supertietokoneita. Tulevaisuudessa olisi hienoa, että simulointien ratkaisuaika saataisiin niin pieneksi, että evakuointisuunnitelman voisi rakentaa reaaliaikaisesti.”
 

 

Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?

“Väkijoukoista sensoreilla ja turvakameroilla kerättävää dataa pitäisi pystyä yhdistämään nopeasti liikkeen simulointimalliin. Tämän ansiosta riskitilanteita voisi ennustaa ja evakuointisuunnitelmia ratkaista ja pistää käytäntöön reaaliaikaisesti.”
 

Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?

“Opetan operaatiotutkimukseen liittyviä aiheita Aalto-yliopistossa perusopiskelijoille. Opettaminen iskostaa teoriat mieleeni syvemmin ja avaa niihin välillä myös uusia näkökulmia. Ratkoin hiljattain erään konserttitalon evakuointisuunnitelmaa. Opettamisen myötä tajusin, että yhden optimointiin liittyvän perustavanlaatuisen teoreeman avulla saan pudotettua evakuointisuunnitelman laskenta-ajan kahdesta viikosta puoleen päivään.”
 

Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?

“Haluaisin nähdä mallini käytännön sovelluksissa, eli tehdä niiden avulla esimerkiksi joukkotapahtumien turvallisuussuunnitelmia. Tämä vaatisi muutaman etevän ohjelmoijan palkkaamisen, jotta tutkimuskoodini saataisiin tuotteistettuun muotoon. Lisäksi yhteistyöstä kokeneen turvallisuuskonsultin kanssa olisi hyötyä unelmani toteutuksessa.”
 

Avarra mieltäsi aiheesta lisää:

“Koronaviruksen myötä monet tutkimusryhmät ja yritykset ovat ryhtyneet mallintamaan viruksen leviämistä ihmisjoukoissa. Tutkimusryhmä Utrechtin yliopistosta yhdessä paikallisen startupin kanssa rakensi väkijoukon liikkeitä simuloivaan työkaluun sosiaalista etäisyyttä mallintavan ominaisuuden. Se näyttää, miten väkijoukkojen pitäisi liikkua suurissa tapahtumissa, jotta riski tartuttaa muita ihmisiä olisi mahdollisimman pieni. Aihetta käsittelevän uutisen voi lukea The Conversationin sivuilta.”
 
Tutustu Avartajaan verkossa: antonvonschantz.com
 
KAUTEn Avartajat-juttusarjassa esitellään säätiön rahoittamien tutkijoiden uusia ja mielenkiintoisia tutkimusavauksia. Sarjan jutut tarjoavat tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin ja nouseviin ilmiöihin kaupallisten ja teknillisten tieteiden aloilta.


Säätiöiltä tukea tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseen – Vuoden 2020 Tutkijat maailmalle-apurahapäätökset on tehty

Vuoden 2020 Tutkijat maailmalle -haussa lähetettiin 51 hakemusta. KAUTE-säätiö rahoitti viiden tutkijan vierailuja ulkomaisiin yliopistoihin yhteensä 84 190 eurolla. Apurahansaajien tutkimukset käsittelevät muun muassa rakennusten älykkyyden investointiarvoa ja kehoon mukautuvaa elektroniikkaa.

Tutkijat maailmalle on KAUTE-säätiön, Walter Ahlströmin säätiön ja Liikesivistysrahaston yhteinen apurahaohjelma, jonka tarkoituksena on tukea tekniikan ja kauppatieteiden tutkijoiden kansainvälistymistä.

Koronapandemia ei vaikuttanut apurahahakuun

KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku on tyytyväinen, että koronatilanne ei näyttänyt vähentävän hakijoiden kiinnostusta säätiöiden yhteistä apurahaohjelmaa kohtaan.

“Oli ilahduttavaa huomata, että poikkeuksellisesta keväästä huolimatta saimme ohjelmaan runsaasti kovatasoisia hakemuksia”, Olkku sanoo.

Muiden säätiöiden kanssa tehtävä yhteistyö on KAUTElle mahdollisuus olla kokoaan suurempi ja tukea tutkijoiden urakehityksen kannalta merkittäviä asioita.

“Tutkijat maailmalle on hieno säätiöiden yhteistyön tulos. Osallistumalla ohjelman rahoitukseen tuemme KAUTElle tärkeää aihetta, tutkijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä”, Tuomas Olkku kertoo.

Tutustu myönnettyihin apurahoihin


KAUTE ja Erkki Paasikiven säätiö käynnistävät yhteisen vesitekniikan tutkimuksen apurahahaun

Suomessa tehdään paljon korkeatasoista vesitekniikan tutkimusta ja kehitetään laadukasta vesiteknologiaa. Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE ja Erkki Paasikiven säätiö jakavat apurahoja näille tutkimusaloille.

Säätiöiden uuden yhteisen vesitekniikan tutkimuksen apurahahaun tarkoitus on auttaa alan tutkijoita tavoittamaan molemmat säätiöt yhdellä apurahahakemuksella. Tavoitteena on, että hakuprosessi olisi hakijalle mahdollisimman helppo.

“Vesitekniikan osaaminen on Suomen globaalisti korkealla tasolla. Toivomme yhteistyön avulla tavoittavamme tehokkaasti alan tutkijat ja saavuttavamme tutkimusalalle aiempaa enemmän näkyvyyttä”, sanoo KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku.

Säätiöt kannustavat myös muita vesitekniikan alalla toimivia organisaatioita mukaan yhteistyöhön apurahahaun tiimoilta.

”Yhteistyö on hieno mahdollisuus tehostaa apurahapäätösten tekemistä sekä jakaa osaamista ja resursseja säätiöiden välillä. Toivomme, että tulevaisuudessa muutkin alaa tukevat tahot liittyisivät yhteistyöverkostoomme ja saisimme rakennettua Suomeen tiiviin vesialan tutkijoiden ja rahoittajien verkoston”, sanoo Erkki Paasikiven säätiön hallituksen puheenjohtaja Kristiina Paasikivi.

Apurahahaku järjestetään vuonna 2020 ensimmäistä kertaa. Jatkossa haku on tarkoitus järjestää vuosittain.

Apurahoja puhtaan veden tutkimukseen

Säätiöt myöntävät apurahahaussa rahoitusta puhtaan veden teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Apurahoja myönnetään ensisijaisesti väitöskirjatutkimuksiin sekä väitöskirjan jälkeisiin postdoc-tutkimuksiin.

“Erkki Paasikiven säätiö on viime vuosina tukenut muun muassa talousveden puhdistukseen liittyvää tutkimusta. Rahoitusintresseihimme kuuluu kaikki Suomessa tehtävä puhtaan veden tutkimus ja sen teknologioiden kehitys”, sanoo Erkki Paasikiven säätiön Kristiina Paasikivi.

KAUTE-säätiön Santasalon erikoisrahaston apurahat kohdistetaan vuonna 2020 erityisesti tutkimukseen, joka liittyy puhtaan veden analytiikan kehittämiseen. Tämän lisäksi apurahoja myönnetään veden tehokkaaseen puhdistamiseen käyttövedeksi sekä erityisesti infektionhallintaan liittyvään käyttöveden tutkimukseen.

“Toivomme saavamme laadukkaita hakemuksia erityisesti näihin aihepiireihin liittyen. Rahaston viimeisimpiä rahoituskohteita ovat olleet muun muassa erilaisten haitta-aineiden, kuten mikromuovien ja lääkejäämien, poistamiseen liittyvä tutkimus puhtaiden vesien valmistuksessa”, KAUTEn Tuomas Olkku kertoo.

Säätiöiden ensimmäinen yhteinen vesitekniikan tutkimukseen keskittyvä apurahahaku järjestetään 17.8.–18.9.2020. Lue lisää hausta ja tutustu hakuohjeisiin.


KAUTEn apurahapäätökset on julkaistu – apurahoja erityisesti digitalisaation ja kestävän kehityksen tutkimukseen

KAUTE-säätiö sai kevään yleisessä apurahahaussa yhteensä 315 hakemusta. Haetun rahoituksen suuruus oli 4,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 23 hakijalle yhteensä 283 600 euroa.

Vuosikymmenen ensimmäiseen apurahahakuun lähetetyissä hakemuksissa korostuivat kestävän kehityksen ja digitalisaation teemat. Myös rahoitusta saaneissa hankkeissa painotus näkyy selvästi.

Apurahaa myönnettiin tutkimuksille, jotka pureutuvat muun muassa ihmisen ja tekoälyn väliseen yhteistyön, uusiutuvan energian järjestelmiin sekä virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen vähittäiskaupassa.

Säätiö myönsi lisäksi jatkorahoitusta tutkijoille, jotka ovat saaneet säätiöltä aiemmin apurahaa.

“Tänä vuonna hakemusten taso oli erittäin korkea. KAUTE on selvästi noussut keskeiseksi säätiöksi, jolta perus- ja soveltavan tutkimuksen huippuhakijat etsivät rahoitusta”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Suominen.

Tutustu myönnettyihin apurahoihin


Vuoden nuori tutkijayrittäjä vauhdittaa sahateollisuuden murrosta

Kun Jere Heikkinen oli 17-vuotias, hän työskenteli huonekaluliikkeessä lukio-opintojensa ohella. Hän näki työpaikaltaan suoraan viereisen aikuislukion luokkahuoneeseen, jossa järjestettiin matematiikan luentoja.

Heikkinen oli lukion kolmannella luokalla, mutta hän ei ollut opiskellut yhtäkään pitkän matematiikan kurssia. Näky sai hänet kuitenkin kiinnostumaan. Lisäksi isä lupasi 200 euroa jokaisesta matematiikan kurssista, jonka Heikkinen suorittaisi kympin arvosanalla. Ensimmäiseen omaan kotiin vastikään muuttaneella Heikkisellä oli rahalle tarvetta.

“Aloitin pitkän matematiikan opinnot siltä seisomalta ja ahmin kaikki 15 kurssia vähän yli puolessa vuodessa. Tienasin koko isän lupaaman potin, 3000 euroa”, Jere Heikkinen kertoo.
 

Matematiikasta vauhtia uralle

Rahan lisäksi matematiikan opinnot antoivat Heikkisen tulevaisuudelle suunnan. Lukion jälkeen hän suoritti kandidaatin tutkinnon Oulun yliopiston matematiikan laitoksella.

Oulusta Heikkinen siirtyi nykyiseen Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon LUTiin työharjoitteluun ionosfääritomografian pariin. Työnteon lisäksi Heikkinen suoritti Lappeenrannassa laskennallisen tekniikan diplomi-insinöörin opinnot.

Kesällä 2007 Heikkiselle tarjoutui yliopistossa mahdollisuus osallistua Bintec-nimiselle yritykselle tehtävään projektiin. Yritys valmisti röntgenlaitteita erityisesti sahateollisuuden tarpeisiin ja tarvitsi röntgentomografian osaajan. Kyseessä on röntgenkuvausmenetelmä, josta Heikkisellä oli kokemusta työharjoittelunsa ansiosta.

“He tarvitsivat henkilöä, joka voisi kehittää ja sisällyttää tomografiaan liittyviä algoritmeja heidän röntgenjärjestelmäänsä. Sain vastuulleni yrityksen sovelluskehityksen sekä oman tiimin keräämisen”, Heikkinen sanoo.

Projekti antoi aiheen myös Heikkisen inversio- eli käänteisongelmia ja röntgentomografiaa käsittelevälle diplomityölle.
 

Kuvantaminen nostaa sahateollisuuden kannattavuutta

Vuosien varrella Heikkisen kokoama tiimi alkoi kypsytellä ajatusta uuden yrityksen perustamisesta. Heikkisellä ja muilla tiimin jäsenillä oli runsaasti ideoita siitä, miten pitkään samanlaisena säilynyttä sahateollisuutta voisi uudistaa.

“Digitalisaatio ei ollut vielä 2010-luvulla rantautunut sahateollisuuteen samalla tavoin kuin muille teollisuuden aloille. Näkemyksemme oli, että rohkealla uudistamisella voisimme saada yrityksen toiminnan moninkertaiseksi”, Heikkinen kertoo.

Vuonna 2016 tiimi toteutti pari vuotta pohtimansa suunnitelman. Kun Bintecin perustaja jäi eläkkeelle, Heikkinen tiimeineen osti yrityksen liiketoiminnan ja perusti Finnos-yrityksen.

Finnoksen toiminta perustuu tukkien laser- ja röntgenkuvantamiseen. Kuvantamalla tukin laadusta saa irti paljon tietoa, esimerkiksi sen, minkälainen lopputuote siitä kannattaa valmistaa. Kun jokainen tukki lajitellaan ja sahataan kuvantamisesta saadun tiedon mukaisesti, hävikin määrä pienenee ja raaka-aineiden käyttö tehostuu.

“Tuotteemme nostavat sahan käyttösuhdetta usealla prosentilla. Saha saa valmistettua tuotteita tavalla, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Esimerkiksi erilaisia erikoistuotteita voidaan tehdä pieniä eriä kannattavasti”, Heikkinen kertoo.
 
Jere Heikkinen esittelee lasermittaukseen menevää tukkia
 

Tulevaisuuden saha luottaa tekoälyyn

Finnoksen kasvu on ollut huimaa. Vuosi perustamisen jälkeen yrityksen liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 liikevaihto oli jo 6,5 miljoonaa ja vuonna 2019, jolloin yrityksen tilikausi oli lyhyempi, vajaat 6,4 miljoonaa euroa.

“Kasvumme kulmakerroin on ollut jyrkkä. Samalla olemme jatkuvasti panostaneet tuotekehitykseen”, Heikkinen sanoo.

Tuotekehityksen ansiosta Finnos on siirtynyt jatkuvasti lähemmäs suurta visiotaan sahateollisuuden mullistamisesta. Jo yrityksen perustamisen aikaan Heikkinen oli vakuuttunut, että sahan koko tuotantoprosessi kannattaisi antaa tekoälyn analysoitavaksi. Näin tukin matkaa lajittelusta lopputuotteeksi pystyisi seuraamaan tarkasti ja tuotantosuunnitelmaa kehittämään jatkuvasti.

“Tavoitteemme on alusta asti ollut yhdistää lopputuotteesta saatava tieto hetkeen, jolloin sahalla tehdään ensimmäiset päätökset tukin matkasta. Ihmisen kyky suunnitella erilaisia tuotantosuunnitelmia yhdellä kertaa on rajallinen, ja suunnittelu perustuu pitkälti heuristiikkaan, kuten nyrkkisääntöihin ja arvauksiin. Algoritmi sen sijaan pystyy tutkimaan miljoonia erilaisia vaihtoehtoja aina kokonaisuuden huomioiden”, Heikkinen kertoo.
 

Uteliaisuus yhdistää yrittäjää ja tutkijaa

Heikkinen on tehnyt elämänsä aikana monta ammatillisesti tärkeää valintaa. Matematiikan ahmiminen lukiossa ja Bintecin projektiin lähteminen yliopistossa antoivat hänen uralleen selkeän suunnan.

Yrittäjyyden ohella Heikkinen on työstänyt loppusuoralla olevaa, tomografiaa käsittelevää väitöskirjaansa. Heikkinen ei halua luopua tutkimuksen tekemisestä kokonaan, vaikka tehtävää riittäisi yrityksen parissa loputtomasti.

“Kun yrittämisen makuun kerran pääsee, siitä ei tahdo päästää irti. Toisaalta sama pätee tutkimuksen tekoon”, hän sanoo.

Heikkisen mielestä yrittäjyyteen ja tutkimustyöhön pätevät monet samat lainalaisuudet. Erityisesti yksi ominaisuus korostuu hänen mukaansa molemmissa rooleissa.

“Pitää olla utelias kaikkea mahdollista kohtaan. Kun tutkija tai yrittäjä kohtaa ongelman, hän ei sivuuta sitä vaan ryhtyy tarkastelemaan, miksi se on olemassa ja miten se ratkaistaan”, Jere Heikkinen sanoo.
 
KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto myöntää Vuoden nuoren tutkijayrittäjän palkinnon vuosittain tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Vuoden 2019 palkintoraatiin kuuluivat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sekä vuoden 2016 nuoren tutkijayrittäjän palkinnon voittanut, Gold&Green Foods -yrityksen perustaja, tutkija Reetta Kivelä.

Kuvat: Arttu Muukkonen


Lainelautailu innosti diplomi-insinööri Pauli Hakalan materiaalitutkimuksen pariin

“Lainelaudoissa on käytetty samaa teknologiaa 1940-luvulta lähtien. Kovassa käytössä lautojen käyttöaika lyhyt, mutta laudoissa käytettävät uusiutumattomat materiaalit rasittavat ympäristöä pitkään. Surffilautojen hiilijalanjälki on suuri. Kun öljyn hinta nousee, myös laudoissa käytettävien materiaalien hinnat nousevat.

Tunnistin ongelman nopeasti, kun perustin lainelautoja valmistavan yrityksen vuonna 2012. Olen valmistunut tuotekehityksen diplomi-insinööriksi, ja aloin harkita jatko-opintoja, joissa voisin yhdistää kaksi intohimoani: lainelautojen kehityksen ja ekologisuuden.

Aloitin jatko-opinnot Tampereen yliopiston muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmässä vuonna 2019. Tutkimme biopohjaisia polymeerejä ja kuitulujitteita, erityisesti pellavakuituja. Pellavakuiduilla voi korvata hiili- ja lasikuidut, joita käytetään lainelaudoissa niiden keveyden ja kestävyyden takia. Tarkastelemme kuitujen ominaisuuksia, kuten biohajoavuutta ja kestävyyttä. Etsimme myös tapoja, joilla ominaisuuksia voi muokata.

“Haluan, että ekologiset vaihtoehdot ovat
oikeasti laadukkaita eivätkä viherpesua.”

Tuorein tutkimuskohteemme on kerrosrakenteen valmistaminen uusiutuvista materiaaleista. Kerrosrakenne tekee tuotteesta kevyen mutta kestävän, ja siksi sitä käytetään esimerkiksi lentokoneissa ja urheiluvälineissä. Tuotteen, kuten lainelaudan, muoto tehdään mahdollisimman kevyestä ydinmateriaalista. Ydinmateriaali pinnoitetaan lujittavilla ja suojaavilla komposiiteilla. Tavoitteemme on korvata sekä ydinmateriaalit että pinnoitteet biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

Nykyään lainelautojen valmistus on minulle lähinnä harrastus. Ekologisimmissa valmistamissani surffilaudoissa on käytetty kierrätettyä polystyreenia ydinmateriaalina ja biopohjaista pellavaepoksikomposiittia pinnoitteena. Toivon, että voin tulevaisuudessa valmistaa lautoja kokonaan uusiutuvista materiaaleista.

Haluan, että ekologiset vaihtoehdot ovat oikeasti laadukkaita eivätkä viherpesua. Hiilikuituja käytetään, koska ne ovat kestäviä ja paljon testattuja. Uskon kuitenkin, että tarvittavat ominaisuudet voi saavuttaa myös biopohjaisilla materiaaleilla.”
 

KAUTEn apurahansaaja Pauli Hakala surffilaudan kanssa
 

Mitä alallasi pitäisi tutkia seuraavaksi? Miksi?

“Komposiittimateriaalien elinkaarta pitäisi ehdottomasti tutkia. On tärkeää vertailla materiaalien hiilijalanjälkiä ja sitä, miten materiaalit palautuvat takaisin kiertoon. Tutkimusta tulee tehdä uusiutuvien ja uusiutumattomien materiaalien parissa. Väitteet eri materiaalien ekologisuudesta pitää pohjata tutkimustietoon.”
 

Mikä tai kuka on viimeksi avartanut mieltäsi tutkimuksen saralla?

“Innostuin biopohjaisten materiaalien tutkimuksesta kun ymmärsin, missä kaikessa puupohjaista nanoselluloosaa voi käyttää. Sitä voi käyttää esimerkiksi polymeerikomposiittien lujitteena kerrosrakenteessa. Tämän oivaltaminen innosti minut alun perin tutkimuksen teon pariin.”
 

Minkä villin unelman tahtoisit tutkimustyössä toteuttaa, jos raha ei olisi este?

“Haluaisin kokeilla valmistaa surffilautoja kaikista mahdollisista tutkittavissa olevista materiaaleista. On tärkeää tutkia, miten erilaiset materiaalit toimivat käytännössä. Hyvä lainelauta on kestävä, kevyt ja värähtelee käytössä oikealla tavalla. Vain kokeilemalla ja materiaaleja kehittämällä voi selvittää, miten nämä ominaisuudet toteutuvat ekologisemmissa materiaaleissa.”
 
KAUTEn Avartajat-juttusarjassa esitellään säätiön rahoittamien tutkijoiden uusia ja mielenkiintoisia tutkimusavauksia. Sarjan jutut tarjoavat tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin ja nouseviin ilmiöihin kaupallisten ja teknillisten tieteiden aloilta.


Ohjeita KAUTEn apurahansaajalle koronavirukseen liittyen

Työskentely- ja kuluapurahat

KAUTE hyväksyy ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen ja apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Tämä pätee niihin apurahansaajiin, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus vaikuttaa esimerkiksi matkustamisen tai kansainvälisen yhteistyön takia.

Matka-apurahat

Matka-apurahat, joiden käyttöön koronavirus vaikuttaa, pyritään ensisijaisesti käyttämään myöhemmin tilanteen normalisoiduttua. Jos matkustuksen ajankohta tai kohde muuttuu, ilmoita siitä hyvissä ajoin säätiölle.

Koronaviruksen vuoksi keskeytyneiden tutkijavierailuiden apurahoja ei peritä takaisin. Sama käytäntö koskee KAUTEn rahoittamia Tutkijat maailmalle- ja Fulbright KAUTE Foundation Award -apurahoja.

Käynnissä olevat apurahahaut

Parhaillaan käynnissä olevat Tutkijat maailmalle ja Post Docs in Companies -ohjelmien apurahahaut jatkuvat suunnitellusti. Molemmat haut päättyvät 15. huhtikuuta 2020.

Lue lisää apurahoistamme Apurahansaajalle-sivulta.


KAUTEn apurahahaun tulokset julkaistaan kesäkuussa

Suurin osa hakemuksista, 166 kappaletta, oli kauppatieteiden aloilta, 130 kappaletta teknillisten tieteiden aloilta ja 19 muilta aloilta.

Apurahoja haettiin tänä keväänä yhteensä hieman yli 4,3 miljoonaa euroa. Määrä pieneni noin 14 prosenttia vuodesta 2019, jolloin apurahoja haettiin yhteensä 5,1 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna apurahahaun yhteydessä hakijoilta kysyttiin palautetta haun toteutuksesta. Kyselyyn saatiin 126 vastausta. Saimme kiitosten lisäksi myös kehitysehdotuksia haun sujuvoittamiseksi. Avoimissa vastauksissa esitettiin esimerkiksi toiveita hakulomakkeen ohjeistuksen selkeyttämisestä. Pyrimme kehittämään apurahahakua saamamme palautteen perusteella.

Apurahahaun päätökset julkaistaan kesäkuun 2020 alussa. Kiitos kaikille hakuun osallistuneille ja palautetta jättäneille!


Tuomas Olkku on KAUTEn uusi asiamies

Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE sai vuoden alussa uuden asiamiehen, kun liiketoimintastrategi Tuomas Olkku ryhtyi luotsaamaan säätiötä.

Pitkän uran tiedekeskus Heurekassa tehnyt Olkku uskoo, että KAUTEn asiamiehen tehtävä tarjoaa kiinnostavan näköalapaikan teknillisten ja kauppatieteiden maailmaan.

“On mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaisia asioita aloilla juuri nyt tutkitaan ja mitkä ovat tulevaisuuden kannalta nousevia trendejä”, Olkku sanoo.

Olkun tavoitteena on nostaa KAUTEn tunnettuutta ja vaikuttavuutta entisestään. Hän toivoo pystyvänsä viemään säätiön kannalta tärkeitä asioita eteenpäin ja edistämään myös rahoitettavan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

“On hienoa saada olla mukana mahdollistamassa tutkimuksen toteutusta. Haluan omalla työlläni edesauttaa sitä, että myöntämämme rahoitus on mahdollisimman vaikuttavaa ja vie tutkimustyötä tehokkaasti eteenpäin.”

KAUTEn hallituksen puheenjohtaja Matti Suominen uskoo, että Olkulla on erinomaiset edellytykset kehittää säätiön toimintaa palvelemaan keskeisiä sidosryhmiä vielä nykyistäkin paremmin.

“Tuomaksella on paljon hyviä ajatuksia siitä, miten voimme kehittää toimintaamme ja viedä KAUTEn uudelle vuosikymmenelle. Toivomme, että Tuomaksen työn ansiosta säätiö näkyy tulevaisuudessa entistä paremmin tärkeiden sidosryhmiemme keskuudessa ja että KAUTEn myöntämät apurahat kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla tieteentekijät ja tutkimustiedon soveltajat”, Suominen sanoo.

Lisätietoja:

Tuomas Olkku
Asiamies, KAUTE-säätiö
[email protected]

Matti Suominen
Hallituksen puheenjohtaja, KAUTE-säätiö
[email protected]

KAUTE-säätiö tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta. Säätiön tavoite on edistää elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kestävää uudistumista. Lue lisää säätiön toiminnasta.


KAUTEn apurahahaku on auki 13.1.–31.1.2020

KAUTE-säätiö tukee kaupallisten ja teknillisten tieteiden tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Säätiömme tavoitteena on edistää suomalaisen elinkeinoelämän kestävää uusiutumista. Kevään apurahat ovat haettavissa 13.–31.1.2020.

Myönnämme apurahoja kauppatieteiden ja tekniikan aloille: tutkimustyön ja jatkotutkintojen, ensisijaisesti väitöskirjatutkimusten, rahoitukseen sekä yliopisto-opetuksen kehittämiseen.

Vuosina 2018–2020 tuemme tutkimusta erityisesti kauppatieteitä ja teknologiaa yhdistävillä uusilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi cleantech, finanssiteknologiat, energia-alan kestävä kehitys, sähköinen terveydenhuolto, verkko-oppiminen, digitaaliset valmistusteknologiat sekä tekoälyn sovellusalat.

Säätiön apurahat tutkimusvaihtoon ovat haettavina myöhemmin keväällä Tutkijat maailmalle -ohjelman ja Fulbright Finlandin kautta.

Myönnettävät apurahat

Kevään hakukierroksella voi hakea seuraavia apurahoja:

1) Työskentelyapurahat väitöskirjaopiskelijoille ja nuorille tohtoritutkijoille päätoimista työskentelyä varten. Apurahojen suuruus vuonna 2020 on 6000 euroa (3 kk), 12 000 euroa (6 kuukautta) ja 22 000 euroa (12 kuukautta).

2) Apuraha matkakulujen kattamiseen. Apurahaa voi käyttää vähintään kuukauden mittaisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille, ei kuitenkaan konfrerenssivierailuihin. Apurahansuuruus vuonna 2020 on enintään 10 000 euroa.

2) Apurahat tutkimus- tai julkaisutyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Apurahan suuruus vuonna 2020 on enintään 5000 euroa.

Näin haet

Tutustu huolellisesti apurahanhakijan ohjeisiin.

Hakeminen tapahtuu säätiön apurahapalvelun kautta. Apurahahakemukset liitteineen ja lausuntoineen tulee jättää 31.1.2020 klo 23.59 mennessä. Emme käsittele myöhästyneitä apurahahakemuksia.

Tutustu myös aiempina vuosina myönnettyihin apurahoihin.

Kysy meiltä apurahahausta

Järjestämme 27. tammikuuta kello 15–16 Facebook-sivuillamme Q&A-livelähetyksen, jossa asiamiehemme vastaa hakua ja apurahoja koskeviin kysymyksiin reaaliajassa. Voit myös lähettää kysymyksiä livelähetystä varten etukäteen Facebookissa yksityisviestitse tai Twitterissä tägäämällä twiittiisi hashtagin #KauteApurahat2020. Pyrimme vastaamaan livelähetyksen aikana mahdollisimman moneen kysymykseen.

Taltiointi Q&A-livestä on katsottavissa Facebookissa myös lähetyksen jälkeen.