TEK Talks x KAUTE talks -webinaari 5.5. – Innovation Deficits in Solving Climate Crisis

“Meillä on jo tarvittavat teknologiat ilmastokriisin ratkaisemiseen” on meille monille tuttu lause. Valitettavasti vain harva näistä teknologioista on valmis markkinoille, ja moni ei ole vielä edes kunnolla kokeiluvaiheessa.

Aurinko- ja tuulivoima ovat niitä harvoja teknologioita, jotka ovat jo laajasti levinneet markkinoille, ja sähköiset liikennevälineet tulevat myös kintereillä. Näiden teknologioiden positiivinen kehitys ei ole tapahtunut sattumalta, vaan se on johdonmukaisen teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosta.

Mitä tarvittavia ilmastoteknologioita meiltä vielä puuttuu, ja mikä voisi olla Suomen rooli niiden toteuttamisessa? Miten innovaatiojärjestelmäämme pitäisi kehittää, jotta Suomesta voisi tulla ilmastoteknologian jättiläinen? Mitkä ovat julkisen ja yksityisen sektorin roolit tämän mahdollistamisessa?

Tule mukaan keskustelemaan näistä aiheista huippuluokan asiantuntijoiden kanssa:

  • Keynote-puhujana Chad Frischmann, Senior Director, Research & Technology, Project Drawdown
  • Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, Climate Leadership Coalition
  • Paula Laine, toimitusjohtaja, Ilmastorahasto Oy
  • Oras Tynkkynen, ilmastopolitiikan asiantuntija

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan

Webinaarin kieli on englanti. Saat osallistumislinkin suoraan sähköpostiisi ennen tapahtumaa. Nähdään webinaarissa!

 


Energiamurros vaatii oikein ajoitettuja investointeja

Webinaari järjestettiin 7. huhtikuuta ja sen juonsi Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja Matti Liski. Mukana keskustelemassa olivat Wärtsilän energialiiketoiminnan johtaja Matti Rautkivi sekä St1:n uusiutuvan energian liiketoimintajohtaja Miika Johansson.

Liski huomautti, että nopea siirtymä uusiin energiamuotoihin on onnistunut ennenkin. Esimerkiksi Ranska onnistui leikkaamaan energiantuotannon päästönsä yhteen kymmenykseen siirtymällä ydinvoimaan 1970- ja 80-luvuilla.

Ilmaston lämpenemisen ja päästötavoitteiden takia energiantuotannossa tarvitaan kuitenkin uusia, kestävämpiä ratkaisuja. Maailmalla hallitukset ovat reagoineet tähän tukemalla vihreiden teknologioiden käyttöä ja toisaalta verottamalla sekä hinnoittelemalla vanhoista teknologioista aiheutuvia päästöjä.

“Nämä linjaukset luovat kasvavaa kysyntää uusille teknologioille”, Liski totesi.

Johansson toi puheenvuorossaan esiin, että on tärkeää analysoida, mitkä energiateknologiat ja -sektorit vaativat eniten muutoksia. Esimerkiksi nykyinen nestemäisen polttoaineen infrastruktuuri soveltuu hyvin uusiutuvien polttoaineiden jakeluun, kun taas sähköautojen lataamisen helpottamiseksi on rakennettava kokonaan uutta infrastruktuuria.

“Energiayhtiöiden suurin haaste on ajoittaa uusiin teknologioihin ja markkinoihin kohdistuvat investoinnit oikein”, Johansson sanoi.

Rautkiven mukaan COVID-19 pandemia on auttanut yksilöitä ja yrityksiä ymmärtämään, kuinka suuria muutoksia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan. Hän kertoi myös Wärtsilän Afrikassa tehdyistä hankkeista, joissa paikalliset aurinko- ja tuuliolosuhteet ovat osoittautuneet hiilikaivoksia halvemmaksi vaihtoehdoksi tuottaa energiaa.

“Vaikka kaikki tulee muuttumaan, voimme ottaa tämän haasteen mahdollisuutena ja ratkaista se olemassa olevilla keinoilla”, Rautkivi kertoi.

Asiantuntijat totesivat lopuksi, että Amazonin ja Googlen kaltaisilla teknologiajäteillä on vielä sanansa sanottavana energiamurroksessa. Heillä on resursseja paitsi investoida uusiutuviin teknologioihin, myös tarjota keräämänsä datan avulla yhä halvempia energiaratkaisuja kuluttajille. Energia-alalla saatetaan nähdä suuria mullistuksia seuraavien vuosien aikana.

KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaarisarja toi tutkijat ja tutkimuksen soveltajat yhteen keskustelemaan uusimmasta tutkimuksesta ja sovelluksista ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. 

Webinaarisarja sisälsi kolme tapahtumaa 2020–2021: Datavetoinen tulevaisuus 9.12., Monimuotoisuus ja osallisuus organisaatioissa 2.2. sekä Nollahiilistä yhteiskuntaa rakentamassa 7.4. 

Katso täältä kaikkien KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaarien tallenteet! (Nollahiilistä yhteiskuntaa rakentamassa -webinaarin tallenne lisätään sivustolle lähiaikoina)


KAUTE talks x Aalto-yliopisto: Nollahiilistä yhteiskuntaa rakentamassa

Ilmoittaudu webinaariin 6.4. mennessä. Linkki webinaariin päivitetään tälle sivulle lähempänä tapahtumaa.

Koronapandemia on asettanut yhteiskunnan uuden eteen. Samaan aikaan tiedeyhteisön, yritysten ja yhteiskunnan toimintaympäristöä muovaavat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja polarisaatio. Nämä suuret muutostrendit luovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Puhutaan jälleenrakennuksesta ja elvytystuen kohdentamisesta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU Green Deal) pyrkii kohdistamaan elvytystuen kestävän kehityksen, myönteisten ilmastovaikutusten ja digitalisaation edistämiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteella on laajat seuraukset yhteiskunnassa, eikä kaikkia siihen liittyviä tosiasioita ja mekanismeja vielä tiedetä. Jotta voimme saavuttaa tavoitteet, tarvitaan perusteellisia muutoksia esimerkiksi liikennejärjestelmään, energiantuotantoon ja asumispolitiikkaan.

Eriarvoisuus lisääntyy jyrkästi. Tämä on tärkeä haaste talous- ja ilmastopolitiikalle. Ranskan keltaliiviliikkeen mielenosoitukset ovat tuore esimerkki siitä, mitä lopputuloksen kannalta merkitsee kustannusten jakautuminen, ei pelkkä hiilen hinnan asettaminen. Millä teknisillä ja institutionaalisilla ratkaisuilla voimme saavuttaa tavoitteeen kohtuullisin kustannuksin liikenne- ja energiasektoreilla? Kuinka pääomitamme asuntorakentamista uudelleen niin, että siinä saavutetaan hiilineutraaliustavoitteet?

Teemoista keskustelevat KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaarissa:

  • Matti Liski, professori, Aalto-yliopisto
  • Miika Johansson, johtaja, Business Unit Renewable Energy, St1 Nordic Oy
  • Matti Rautkivi, johtaja, New business, Wärtsilä Energy

Tutustu myös webinaarisarjan kahteen aiempaan tapahtumaan:

KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaarisarja tuo tutkijat ja tutkimuksen soveltajat yhteen keskustelemaan uusimmasta tutkimuksesta ja sovelluksista ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Tapahtumasarja toteutetaan osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä. 


Jokainen johtajasta työkaveriin voi tukea organisaation monimuotoisuutta

Keskustelun juonsi Marcus Wallenberg professori Rebecca Piekkari. Vierailevat puhujat, The Shortcutin toimitusjohtaja Kristina Sweet ja Adecco Finlandin toimitusjohtaja, Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani työskentelevät tehdäkseen organisaatioista avoimempia kaikille, taustasta riippumatta.

Puhujat korostivat, että yhteiskunnan monimuotoisuus ilmenee usealla eri tavalla. Siksi sukupuolen, etnisen taustan, fyysisen toimintakyvyn tai koulutustaustan monipuolisuus tulisi näkyä myös organisaatioissa aina start-upeista monikansallisiin yrityksiin ja järjestöistä akateemiseen maailmaan.

Puhujien omat kokemukset kuitenkin osoittavat, että organisaatioissa on edelleen erilaisia monimuotoisuutta ja osallisuutta vaikeuttavia toimintamalleja. Näiden haasteiden ratkaiseminen on yhteinen velvollisuutemme. Yritysjohtajien ja omistajien on luotava käytäntöjä, jotka tukevat monimuotoisuutta rekrytointiprosessissa. Lähimmillä esihenkilöillä ja työkavereilla on puolestaan tärkeä rooli uuden kollegan ottamisessa osaksi yhteisöä.

Webinaarin kiinnostava keskustelu herätti paljon kysymyksiä katsojissa. Halusimme jatkaa keskustelua tästä tärkeästä aiheesta haastattelemalla puhujia yleisön kysymyksillä.

Miten monimuotoisuuden ja osallisuuden tulisi näkyä työkielessä työpaikalla?

Sweet: “Suomi ja ruotsi ovat toki Suomen viralliset kielet. Kuitenkaan kaikissa työtehtävissä, joissa suomen kieli on vaatimuksena, ei tarvitse osata sujuvaa suomea hoitaakseen työn hyvin. Jos työnantaja harkitsee palkkaavansa työntekijän, joka ei osaa suomea, hän voi myös tukea työntekijän kielen oppimista.”

Itani: “Vaikka vain yksi työntekijöistä ei puhuisi suomea, tulisi tapaaminen tällöin pitää yhteisellä kielellä, usein siis englanniksi. Yleisesti ottaen kieli on harvoin ongelma työyhteisössä, jossa ilmapiiri on vastaanottava ja turvallinen.”

Vaikeuttaako sukupuoli ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä entisestään?

Sweet: “Mielestäni työllistymisen haasteet ovat pitkälti samat koulutetuille ulkomaalaisille, sukupuolesta huolimatta. Olisi kiinnostavaa tutustua tutkimukseen ulkomaalaisten naisten osuudesta suomalaisyritysten johtotehtävissä.”

Piekkari: “On olemassa hienoja esimerkkejä suomalaisista yrityksistä, joita johtavat ulkomaalaiset naiset. Tällaisia ovat esimerkiksi Sanoma, Stora Enso ja Bayer Nordic, mutta tapauksia voisi olla enemmänkin.”

Kuinka organisaatio voi ottaa paremmin huomioon ihmiset, joilla on rajoitteita fyysisessä toimintakyvyssä?

Piekkari: “Johtajien tulisi lähestyä saavutettavuutta niin, että jos tilaan pääsee pyörätuolilla, sinne pääsee myös esimerkiksi pienten lasten rattaiden kanssa. Nykyaikainen teknologia, kun sähköpöydät, LED-valot, hissit ja liukuportaat tekevät rakennuksista tasa-arvoisempia ja paremmin saavutettavia.”

Sweet: “Tekemällä ja oppimalla. Palkkaa työntekijä, jolla on fyysisiä toimintakykyyn vaikuttavia rajoitteita, tutustu heidän tarpeisiinsa ja tarjoa työyhteisölle koulutusta. Ei ole parempaa tapaa tukea monimuotoisuutta kuin varmistaa, että omassa tiimissä on eri taustaisia ihmisiä.”

Millaisia vinkkejä teillä on organisaatiolle, joka haluaa korostaa monimuotoisuuden ja osallisuuden tärkeyttä?

Piekkari: “Johtajat voivat toimia esimerkkinä. Monimuotoisuus ja osallisuus tulisi olla ylimmän johdon vastuulla vastuulla, ja se tulee ottaa huomioon kaikissa rekrytointiprosesseissa. Lisäksi monimuotoisuutta on hyvä mitata säännöllisesti osana organisaation vuosisuunnittelua.”

Itani: “Mitä enemmän meillä on ihmisiä erilaisista taustoista kertomassa tarinoistaan ja kohtaamistaan haasteista, sitä paremmin organisaatiossa voidaan ymmärtää osallistavan kulttuurin tärkeys. Jokapäiväiset toimintatavat erottavat aidosti monimuotoiset ja osallistavat organisaatiot muista.”

Miten paikalliset työntekijät voivat tukea kansainvälisten työkavereiden mukaan ottamista?

Itani: “Uskon, että yhteys, jota tukee erityisesti epävirallinen vuorovaikutus, on tässä tärkeässä roolissa. Erityisesti ensimmäiset kuukaudet työyhteisössä ovat erittäin tärkeitä yhteenkuuluvuuden kannalta. Lisäksi meidän tulisi myös huomioida ulkomailta Suomeen muuttavien suomalaisten kokema paluumuuttajan kulttuurishokki.”

Piekkari: “On tärkeä muistaa, että kansainvälisten kollegoiden mukaan ottaminen on kaikkien vastuulla. Usein on hyvä palkata enemmän kuin yksi kansainvälinen työntekijä oikeuttaakseen toimintatapojen muutosta.”

Sweet: “Yksinkertaisilla eleillä, kuten kutsumalla uusi työkaveri lounaalle tai drinkeille työpäivän jälkeen. Voit myös tarjota apuasi kieli- tai kulttuurihaasteiden kohtaamiseen. Uskon, että ystävällisyys ja empatia ovat kaiken a ja o.”

Seuraava KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaari kestävästä jälleenrakennuksesta järjestetään 25.3.


3 näkökulmaa monimuotoisuuden edistämiseen – onko ongelma asenteissa, rakenteissa vai olemmeko vain laiskoja?

Miten monimuotoisuus näkyy tänä päivänä suomalaisissa organisaatioissa?

Piekkari: “Suomessa monimuotoisuus nähdään usein kysymyksenä sukupuolten välisestä tasa-arvosta, eikä niinkään laajempana kysymyksenä yksilöiden välisistä eroista. Silti useat edistykselliset organisaatiot Suomessa ovat jo ymmärtäneet, ettei monimuotoisuus takaa menestystä ellei organisaation kulttuuri ole inklusiivinen. Kaiken kaikkiaan monimuotoisuus on helpompi saavuttaa kuin kokemus osallisuudesta.”

Itani: “​Yritykset Suomessa edistyvät näissä asioissa tasaisen hitaasti. Samalla kehitys on kuitenkin polarisoitunutta. Siksi myös erot työntekijöiden sitoutumisessa ja yritysten menestyksessä kasvavat eri alojen sisällä. Monikansalliset organisaatiot ovat edelläkävijöitä monimuotoisuudessa ja osallisuudessa, mutta niissäkin on eroja. Toiset ovat sisällyttäneet monimuotoisuuden ja osallisuuden kokonaisvaltaisesti strategiaansa, kun toiset yhä näkevät sen vain osana sosiaalisen vastuun toteuttamista, mikä on melko vanhentunut tapa lähestyä aihetta.”

Sweet: “Kokemukseni mukaan monimuotoisuus ja osallisuus jäävät usein mukavuudenhalun jalkoihin. Yritykset kyllä puhuvat näistä aiheista, mutta toimet laahaavat perässä. Tyypillisesti suuret monikansalliset yritykset, startupit ja kasvuyritykset palkkaavat kaikista todennäköisimmin monimuotoisesti työntekijöitä. Suuryritykset ovat tottuneet useisiin kansallisuuksiin, käyttävät jo englantia työkielenä ja voivat hyödyntää osaamista useilla eri markkinoilla. Monissa startupeissa tiimit ovat nuoria ja luonnostaan globaalimpia ja avoimempia, sekä alttiimpia palkkaamaan enemmän osaamiseen kuin pelkoihin perustuen. Ulkomaalaisille työntekijöille myös maksetaan Suomessa usein vähemmän kuin kotimaisille, mikä tarjoaa startupeille mahdollisuuden saada osaavampaa työvoimaa pienemmillä kustannuksilla.”

Millaiset tekijät estävät monimuotoisuutta ja osallisuutta organisaatioissa?

Piekkari: “Tuorein tutkimus osoittaa, että Suomessa rekrytoinnit suosivat suomalaisia hakijoita ulkomaalaisten kustannuksella. Suomalaisen hakijan kanssa yhtä pätevää ulkomaalaista hakijaa syrjitään esimerkiksi ulkomaalaiselta kuulostavan nimen perusteella. Samaan aikaan muusta työyhteisöstä eroavalla työntekijällä voi olla vaikeuksia sopeutua joukkoon.”

Itani: “​Uskon, että tiedostamattomat ennakkoluulot ja asenteet vähemmistöjä ja heidän osaamistaan kohtaan ovat yhä suurin haaste. Esimerkiksi suurin osa miespuolisista puheenjohtajista ja toimitusjohtajista haluaisi vilpittömästi palkata enemmän naisia johtoasemiin. Silti näin ei usein tapahdu niin sanotun X-tekijän vuoksi: samankaltaisuus, ja siitä syntyvä turvallisuuden tunne suosii miespuolisia hakijoita. Toinen haaste on lisääntynyt rekrytointien ulkoistaminen ja kykyjenmetsästys, sillä moni rekrytoija ei vielä tiedosta näitä asenteita. Siksi turvalliset ja konservatiiviset ehdokkaat etenevät usein viimeisille haastattelukierroksille.”

Sweet: “Meidän pitää huomioida yritysten kokemus riskeistä. Työvoimalainsäädäntö on meillä tiukkaa: työntekijöiden vaihtaminen ei ole helppoa, ja siksi rekrytoijat ottavat vähemmän riskejä. Jopa kuuden kuukauden koeajan kanssa palkkauksen, irtisanomisen ja uudelleenpalkkauksen kustannukset ovat liian isot. Uskon, että tämä prosessi luo matalamman riskiprofiilin rekrytointeihin. Toinen haaste on kieli: vaikka moni suomalainen puhuu englantia erinomaisesti, työskentely omalla äidinkielellä on silti miellyttävämpää, nopeampaa ja tarkempaa.”

Kerro esimerkki siitä, miten organisaatiot voivat hyötyä monimuotoisuudesta ja osallisuudesta.

Piekkari: “Yliopistot ovat luovia organisaatioita, joissa terävät mielet kohtaavat. Erinomaisuus opetuksessa ja tutkimuksessa on helpompi saavuttaa, kun opiskelijat ja henkilökunta kokevat taustastaan riippumatta olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä. Siksi osallistava organisaatiokulttuuri tukee koko työyhteisön hyvinvointia.”

Itani: ​”Monimuotoiset organisaatiot menestyvät liiketoiminnallisesti paremmin. Tätä tutkittua faktaa enää harvoin haastetaan. Uskon myös, että työntekijät kokevat monimuotoiset tiimit palkitsevammiksi sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Silti yleinen ongelma muuten hyvin johdetuissa yrityksissä on se, ettei monimuotoisuutta johdeta strategisesti. Pelkästään laittamalla erilaisia ihmisiä samaan tiimiin ei välttämättä saavuteta mitään hyvää. Myös yrityksen kulttuuria pitää johtaa systemaattisesti. Turvallisessa ja rohkeassa työympäristössä monimuotoisuuden hyödyt saadaan vasta todella käyttöön.”

Sweet: “Tottakai on tutkimuksia monimuotoisten tiimien hyödyistä yritysten tulokseen ja kasvuun. Mutta lisäksi uskon, että kun monimuotoisuus voi hyvin johdettuna luoda empatiaa, myötätuntoa ja luovuutta. Monenlaiset näkökulmat voivat luoda parempaa designia, käyttökokemuksia ja rakentaa asiakasuskollisuutta. Sillä on myös suurempi sosiaalinen hyöty, että tiimin kokoonpano on edustava toimintaympäristönsä kannalta.”

Mihin meidän pitäisi seuraavaksi keskittyä kehittäessämme monimuotoisempaa yhteiskuntaa?

Piekkari: “Digitalisoitu työympäristö voi vaikeuttaa monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämistä. On helppo jättää vähemmistöedustajat ulkopuolelle, kun he ovat pandemian takia poissa silmistä, poissa mielestä. Tiiminvetäjien rooli päivittäisessä arjessa korostuu.”

Itani: “Tarvitsemme yhteiskunnallisella tasolla aggressiivisempia rakenteellisia uudistuksia tukemaan muutosprosessia. Esimerkiksi Suomen Urheiluliitossa olemme määrittäneet kiintiöt hallitus- ja johtoasemiin, kun vilpitön toive päätöksentekijöiden monimuotoisuudesta ei tuottanut tulosta. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan niin julkisella, yksityisellä kuin järjestösektorillakin.”

Sweet: “Meidän on oltava rehellisiä haasteista. Uskon, että suuri osa monimuotoisuuden eroista johtuu mukavuudenhalusta, mutta se ei saa olla tekosyy. Lisäksi yhteiskunnassamme, lainsäädännössä ja johtoportailla on yhä myös järjestelmällisiä harhaluuloja. Emme pääse eteenpäin teeskentelemällä, ettei meillä ole sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai rasismia. Toisekseen, emme voi haukata koko kakkua kerralla. Meidän on otettava kerrallaan yksi pieni ongelma, jonka uskomme voivamme ratkaista, ja työstettävä sitä, kunnes se ratkeaa. Kolmanneksi, samalla kun kutsumme ulkomaalaisia osaajia tähän hienoon maahan, tarvitsemme samalla lisää hankkeita työllistääksemme ne, jotka jo ovat täällä.”

Haluatko kuulla lisää monimuotoisuuden edistämisestä organisaatioissa? Tule mukaan KAUTE talks x Aalto University webinaariin ti 2.2. klo 9.00-10.30. Ilmoittaudu tilaisuuteen 31.1. mennessä!

Tapahtuman kieli on englanti.


KAUTE talks x Aalto-yliopisto: Monimuotoisuus ja osallisuus organisaatioissa

Suomalainen yhteiskunta on entistä monimuotoisempi. Yrityksemme toimivat globaaleilla markkinoilla, ja yliopistoissa niin opiskelijat kuin työntekijät ovat yhä kansainvälisempiä.

Innovatiivisimmat ja mullistavimmat ideat syntyvät usein poikkitieteellisissä ja monimuotoisissa tiimeissä. Silti on yhä monia pullonkauloja, jotka estävät monimuotoisuutta ja osallisuutta organisaatioissa. Sukupuoliroolit ohjaavat edelleen monien nuorten valintoja, ja ulkomaalaiselta kuulostava nimi voi hidastaa urakehitystä.

Miten monikansalliset organisaatiot tukevat monimuotoisuutta ja osallisuutta? Entä kuinka startupit ja järjestöt voivat edistää monimuotoisuutta yhteiskunnassamme?

Näistä aiheista webinaarissa keskustelevat niin tutkimuksen kuin yritysmaailman edustajat:

  • Rebecca Piekkari, Marcus Wallenberg Professor of International Business, Aalto University
  • Sami Itani, toimitusjohtaja, Adecco Finland
  • Kristina Sweet, toimitusjohtaja, The Shortcut

Ilmoittaudu tapahtumaan 31.1. mennessä! Linkki webinaariin lisätään tälle sivulle lähempänä tapahtumaa.

Tapahtuman kieli on englanti.

KAUTE talks x Aalto-yliopisto -webinaarisarja tuo tutkijat ja tutkimuksen soveltajat yhteen keskustelemaan uusimmasta tutkimuksesta ja sovelluksista ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Tapahtumasarja toteutetaan osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä. 


Kolme näkökulmaa datatalouteen: uhat ja mahdollisuudet ja kuka kantaa vastuun?

Datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Miten datasta tehdään bisnestä, joka hyödyttää myös yhteiskuntaa?

Korhonen: “Data on vain raakamateriaalia, ei vielä valmis tuote. Jotta datasta on  hyötyä, se pitää aina ensin jäsennellä, analysoida ja muuttaa tiedoksi. Dataa voi käyttää yhteiskunnan hyväksi yhdistämällä tähän prosessiin vahvan vision. Aikana, jolloin dataa on kaikkialla, tärkein resurssi on kyky ymmärtää sitä ja luoda siitä arvoa.”

Haataja: “Kaikki vastuullinen bisnes hyödyttää myös yhteiskuntaa. Tärkeää olisi vahvistaa kannusteita vastuullisuudelle paitsi taloudellisten, myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten edistämiseen sekä näihin liittyvien riskien hallitsemiseen. Hyvä kysymys on, kuinka yhteiskuntamme isojen ongelmien ratkaisemisesta saataisiin kiinnostavaa myös bisnesnäkökulmasta. Tähän tarvitaan sijoittajien näkökulman muutosta.”

Sarvas: “Datan määrästä syntyvä liiketoiminnan potentiaali on kasvanut jo hypetyksen tasolle. Kriittinen ajattelu jää helposti vaihtopenkille. Se, että dataan pohjautuva liiketoiminta toimii kaupallisesti, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että se on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Suurilla tietotekniikan yrityksillä ja datamaailman osaajilla on valtaa ja etulyöntiasema ohjata, mihin suuntaan keskustelu ja ajattelu menee. Mikä on heidän visio yhteiskunnasta, arvoista ja politiikasta?”

Mitä elinkeinoelämän tai yhteiskunnan aloja datatalous muuttaa seuraavaksi? Missä näet helposti hyödynnettävää muutospotentiaalia?

Korhonen: “Kaikki elinkeinoelämän ja yhteiskunnan alat hyötyvät uusista työkaluista ja menetelmistä. Näemme kuitenkin vahvan painopisteen energiassa ja vastuullisuudessa. Esimerkiksi YIT investoi hiljattain suomalaiseen startupiin Nuuka Solutionsiin, joka auttaa kiinteistöyrityksiä säästämään energiaa ja ylläpitämään terveellistä sisäilmaa tekoälyyn perustuvalla alustallaan.”

Haataja: “Sama kilpajuoksu koskettaa hyvin monia aloja. Tekoälyinvestointien määrästä voi kuitenkin saada osviittaa siihen, mihin aloihin investoinnit kohdistuvat. Odotuksia voi kohdistaa liikenteeseen, joka on toimialana kahminut jopa neljänneksen tekoälyinvestoinneista viime vuosina. Panostukset ovat huomattavia myös turvallisuudessa ja biometriikassa. Merkittävästi investoidaan myös erilaisiin yleiskäyttöisiin ja bisnessovelluksiin, jotka muuttavat lähes kaikkia aloja.”

Sarvas: “Muutoksen pitäisi lähteä eri syistä kuin siitä, että on datapotentiaalia. Datan tuomat mahdollisuudet pitää sitoa taustalla oleviin strategisiin, yhteiskunnallisiin tai muihin syihin. Muutoin helposti häntä heiluttaa koiraa, eli muutetaan asioita ilman ymmärrystä siitä, mitä muutetaan ja miksi. Data, teknologia ja liiketoiminta ovat työkaluja jonkin tavoitteen saavuttamiseksi, eivät itseisarvo.”

Ihmisten antama data on yrityksille rahanarvoista. Lahjoitetaanko oma yksityisyys liian halvalla? Mitä uhkia näet lisääntyvässä datan käytössä?

Korhonen: “Data tekee tuotteista ja palveluista käyttäjilleen olennaisempia ja hyödyllisempiä. Datan avulla esimerkiksi Google Maps osaa kertoa sinulle, kuinka navigoida kotiin ja Google Translate osaa tehdä parempia käännöksiä miljoonille ihmisille. Käyttäessään tuotteita ihmiset luottavat tietonsa yrityksen käyttöön. On yrityksen vastuulla käyttää tietoja vastuullisesti ja huolehtia käyttäjien datan yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Kuinka dataa käytetään tulisi olla jokaisen käyttäjän päätettävissä.”

Haataja: “Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät ongelmat ovat datatalouden kasvavia riskejä. Ne osataan ottaa huomioon koko ajan paremmin, ja ne näkyvät jo nyt myös sijoittajien arvioissa. Sen sijaan muihin perusoikeuksiin, kuten yhdenvertaisuuteen, hyvään hallintoon tai vapauksiin kohdistuvat riskit ovat selvästi teemoja, joita osaamme vasta hyvin rajallisesti edes arvioida saati hallita.”

Sarvas: “Lääketieteessä on käsite tietoinen suostumus. Se tarkoittaa, että ihminen ymmärtää, mitä hänelle ollaan tekemässä. Yksityisen datan luovuttamisessa on aivan selvää, ettei kenelläkään ole ymmärrystä, mihin kaikkeen sitä voidaan käyttää. Pieni viaton tiedonjyvä voikin olla merkittävä yksityisyyden loukkaus, kun tämä jyvänen yhdistetään muihin jyviin, laajempaan tietokantaan ja älykkäisiin malleihin. Lisäksi kukaan ei osaa varmuudella sanoa, mitä tiedolla voidaan tulevaisuudessa tehdä. Siksi huomio pitääkin kiinnittää alan toimijoiden vastuullisuuteen ja lainsäädäntöön.”

Mihin seuraavaksi pitäisi tutkimuksessa ja kehityksessä panostaa?

Korhonen: “Datavetoinen talous on luonteeltaan järjestelmällistä, joten voisin mainita useita painopisteitä: Miten algoritmeja ja oppimismalleja voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjumisessa tai energiantuotannon tai maatalouden tehostamisessa? Miten tekoäly voi auttaa asiantuntijoita parantamaan diagnosointia terveydenhuollossa? Ja toisaalta, mikä on johdon rooli, kun käynnistetään muutos datavetoiseksi organisaatioksi?”

Sarvas: “Tarvitsemme kriittistä keskustelua ja esimerkkejä siitä, miten asiat voidaan tehdä toisin. Keskustelut datan käytöstä eivät saa jäädä yliopistojen norsunluutorneihin tai liike-elämän messutapahtumiin. Kyse ei ole tekniikan, tieteen tai liiketoiminnan nyansseista. Kysymys datasta on poliittinen, julkinen ja nykyajan kansalaistaitoa. Keskustelu ei saa myöskään olla pelkästään teoreettista tai analyyttistä, vaan nyt tarvitaan esimerkkejä, joiden kautta voidaan tarjota vaihtoehtoja ja toimivia ratkaisuja.”

Haataja: “Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus on alue, johon uskon kiteytyvän paljon joko tulevia onnistumisia tai epäonnistumisia. Toivon, että se saa myös lisää huomiota tutkimusyhteisöltä. Kaupallisen tutkimuksen laajana teemana näen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun toteutumisen teknologian kautta. Erityisen kiinnostavaa on teknologian sosiaalisten vaikutusten kattavampi huomioiminen osana ESG-analyysia.”

 

Haluatko kuulla lisää datan tulevaisuudesta? Keskustelu aiheesta jatkuu samojen asiantuntijoiden kanssa KAUTE talksin ja Aalto-yliopiston yhteisessä ilmaisessa webinaarissa 9.12. klo 9.00–10.30. Tule viettämään kanssamme avartava ja inspiroiva aamu! 

Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään maanantaina 7.12. ilmoittautumislomakkeen kautta!

Tapahtuman kieli on englanti.

Tapahtuman tuottavat yhteistyössä KAUTE-säätiö, Aalto Digi Platform ja Data-driven Society project Aalto-yliopistossa.


KAUTE talks x Aalto University webinaari: Datavetoinen tulevaisuus

Tervetuloa KAUTE talks x Aalto University webinaariin ke 9. joulukuuta klo 9.00-10.30 syventymään datavetoiseen tulevaisuuteen!

Datan määrän räjähdysmäinen kasvu on jo mullistanut useita toimialoja ja vaikuttaa lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella kaikkiin sektoreihin. Tämä luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia mutta myös haasteita, joita emme ole ennen kohdanneet.

Webinaarissa muutoksesta keskustelevat yhdessä tutkimuksen, johtavan teknologiayrityksen sekä tutkimusorientoituneen start-upin edustajat:

  • Pääpuhujana on Eero Korhonen, Head of News and Publisher Partnerships EMEA, Google inc.
  • Start-up-näkökulmaa tuo Meeri Haataja, toimitusjohtaja ja perustaja, Saidot; Puheenjohtaja, IEEE’s Ethics Certification Program for Autonomous & Intelligent Systems.
  • Tutkimuksen näkökulmia esittelee Risto Sarvas, työelämäprofessori ja informaatioverkostojen opinto-ohjelman johtaja, Aalto-yliopisto

Tule viettämään kanssamme avartava ja inspiroiva aamu! Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään maanantaina 7.12. tämän linkin kautta!

Tapahtuman kieli on englanti.

Tapahtuman tuottavat yhteistyössä KAUTE-säätiö, Aalto Digi Platform ja Data-driven Society project Aalto-yliopistossa.