KAUTE-säätiö jakaa Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon jo kymmenettä kertaa. Vuosien varrella palkitut tutkijayrittäjät osoittavat, miten tutkimuksesta voi luoda menestyvää ja yhteiskuntaa hyödyttävää uutta liiketoimintaa. Pyysimme aiempia voittajia jakamaan meille menestyksensä salaisuudet!
Pelkkä hyvä idea ei johda vielä menestykseen. Jokaisen menestyvän yrityksen takana on valtava määrä työtä idean jalostamiseksi, jotta siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa, joka pitää sekä firmaa pystyssä että tuottaa hyötyjä asiakkaille.
Ulkopuolelta yrittäjyys voi kuulostaa joskus helpolta, mutta yhdenkään yrittäjän tie ei ole ollut vailla pitkiä työtunteja, haastavia ristiriitoja ja vaikeita päätöksiä.
KAUTE-säätiö on jakanut Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkintoa nyt jo kymmenen vuoden ajan. Palkinto on 5 000 euron tunnustus, jonka säätiö myöntää vuosittain tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa luoneelle tutkijalle tai tiimille. Palkinnon tavoitteena on kannustaa tutkijoita yrittäjäuralle ja tukea näin tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa. Ehdotuksia vuoden 2022 palkinnon voittajaksi haetaan nyt, lähetä ehdotuksesi täällä 29.1. mennessä!
Juhlavuoden kunniaksi haastattelimme voittajia vuosien varrelta. Haastattelussa aiemmat voittajat Rocsole Oy:n perustaja Anssi Lehikoinen, Gold&Greenin perustaja Reetta Kivelä, RELEX Oy:n perustaja Johanna Småros, ja IQM Quantum Computersin perustajat Jan Goetz ja Kuan Tan kertovat kokemuksistaan tutkijayrittäjinä ja jakavat parhaat vinkkinsä yrittämisestä kiinnostuneille.
1. Hanki vahva ja monipuolinen tiimi ympärillesi.
Toiset ovat innostajia ja liikkeelle työntäjiä, toiset tarkkoja toteuttajia. Yrittämisessä molempia tarvitaan. Jotta kaikki ei olisi yksin omilla harteilla, varmista että sinulla on kumppaneina toisiaan täydentävä tiimi.
“En olisi ikinä lähtenyt tekemään tätä yksin. Olen itse enemmän se, joka huolehtii, että saadaan asiat toteutettua”, sanoo RELEX Oy:n perustaja Johanna Småros.
Relexissä kaikki perustajat ovat edelleen mukana operatiivisissa tehtävissä, mikä on harvinaista. Vastoinkäymisissä tiimin yhteishenki ja kyky ratkaista ongelmia yhdessä on ollut äärimmäisen tärkeää.
Toisiaan täydentävien persoonallisuuksien lisäksi on erityisen tärkeää, että arvomaailma ja kunnianhimon taso on kaikilla samankaltainen.
“Moni yrittää yksin tai kaksin, mutta kun katsoo tilastoja, niin menestyneet yritykset ovat tiimejä, joissa on 4-5 perustajaa”, kertoo Rocsole Oy:n perustaja Anssi Lehikoinen, joka toimii nykyään sijoittajana startupeissa.
Lisäksi äärimmäisen tärkeää on varmistaa itselle taustajoukkoja myös työn ulkopuolelle. Yrittäjyys vaatii erityisesti alussa paljon aikaa ja se voi olla mihin vuorokauden aikaan vaan. Pohdi elämäntilannettasi ja varmista sen mukaisesti erilaisia tukijoukkoja ympärillesi.
2. Lähde ratkaisemaan oikeaa ongelmaa.
Mitä enemmän vaikutusta ratkaisullasi on, sen helpompi on saada mukaan sekä asiakkaita että sijoittajia. Tutkimuksessa on paljon kumuloitunutta tietoa, jota voi hyötykäyttää niihin ratkaisuihin, joita maapallo tarvitsee.
Gold & Green -yhtiön perustaja Reetta Kivelän mukaan ongelmanratkaisu kannattaa ottaa yrittämisen lähtökohdaksi. Silloin mieli lähtee ratkaisemaan maapallon isoja kysymyksiä niillä erityisillä taidoilla, joita tutkimuksesta saa.
“Kannattaa valita sellainen ongelma, joka on niin kiinnostava itselle, että sitä jaksaa miettiä monesta eri näkökulmasta ilman että kyllästyy”, Småros sanoo.
3. Varmista ideasi on tarpeellisuus ja toimivuus.
Idean ei tarvitse olla heti valmis toteutettavaksi, mutta sitä on tärkeää kehittää eteenpäin yhdessä tulevan asiakaskunnan kanssa.
“Yrittäminen tarkoittaa tuotteiden tai palveluiden myymistä. Sinun täytyy jatkuvasti miettiä, miten tutkimuksen avulla voi luoda houkuttelevia tuotteita, jotka ovat sekä kiinnostavia että tarkoituksenmukaisia”, sanoo Kuan Tan, CTO ja yksi IQM Quantum Computersin perustajista.
Joskus hyväkin idea kaatuu siihen, että ajoitus ei täsmää.
“Tutkimus on usein hyvin paljon edellä aikaansa. Sillä voidaan ratkaista isoja ongelmia, mutta aina markkinat eivät ole sille vielä valmiita”, sanoo Lehikoinen. Silloin täytyy pohtia ajoitusta tai näkökulmaa uusiksi.
4. Myynnin pitää olla mukana heti alusta lähtien, mutta sitä ei kannata pelätä.
“Ilman myyntiä ei ole liiketoimintaa. Se luo kaikki mahdollisuudet. Silti myynti voi olla vierasta, pelottavaa ja ahdistavaa. Minäkin mietin, että voisin tehdä mitä vaan, mutta myyntiä en”, muistelee Småros suhtautumistaan myyntiin yrityksen alkuaikoina.
Suhde myymiseen on monelle haastava. Eniten apua voi olla ajatuksen muutoksessa, että myynti ei ole turhan tavaran tuputtamista, vaan aidosti merkittävän ratkaisun tarjoamista. Kannattava liiketoiminta on edellytys tuotekehitykseen ja kasvuun.
“On vaikea ylläpitää maailman parasta ratkaisua, jos ei samalla kasva”, toteaa Småros.
5. Pyydä apua ja opettele delegoimaan.
Tutkijat ovat usein tottuneet siihen, että kaikki pitää tehdä itse. Yrittäminen tuo kuitenkin mukaan sellaisia osa-alueita, joista monilla ei ole aiempaa kokemusta.
“Erityisesti me tutkijat ajattelemme usein, että pystymme tekemään kaiken itse. Tietysti voi opetella kaikkea, mutta pidemmän päälle ei ole järkevää yrittää selviytyä kaikesta yksin. Jos et halua hukkua työhön, neuvojen vastaanottaminen ja tehtävien delegoiminen on äärimmäisen tärkeä taito”, kertoo Jan Goetz, CEO ja yksi IQM Quantum Computersin neljästä perustajasta , joka on itse siirtynyt tutkijasta johtajaksi.
Delegoimisen lisäksi myös avun ja tuen pyytäminen kannattaa opetella.
“Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä ihmisiin, jotka ovat tehneet samoja asioita. Kysele ja juttele niiden yrittäjien kanssa, jotka ovat jo tehneet sen, mikä sinulla on vielä edessä”, vinkkaa Anssi Lehikoinen.
Moni pelkää, että joku muu kopioi idean tai ei halua auttaa. Tiedepohjaiset ideat ovat kuitenkin niin monimutkaisia ja kovan työn takana, ettei kopioiminen aivan helppoa ole. Ja toisaalta moni menestynyt yrittäjä mentoroi mielellään vaikka epävirallisesti.
“Lupaan vastata aina puhelimeen, jos joku soittaa ja pyytää apua”, Lehikoinen sanoo.
6. Ole valmis opettelemaan uutta.
Opetella voi Googlesta, kavereilta, tai vaikka kursseilta. Varsinkin yrittämisen alussa harvalla on mahdollisuutta palkata eri alojen asiantuntijoita tekemään kaikkia tarvittavia töitä, vaan niihin pitää paneutua itse.
“Yritystä johtaessa joutuu hoitamaan monia asioita, jotka eivät ole kovin olennaisia tutkimuksen kannalta. Esimerkiksi taloushallinto, henkilöstöjohtaminen, operatiivinen toiminta ja lakiasiat. Olen oppinut paljon näistä aiheista ja koen, että minulla on aiempaa selkeämpi ymmärrys siitä, miten maailma toimii”, sanoo Jan Goetz.
7. Hae tarpeeksi suurta rahoitusta.
“Alkuvaiheessa rahoituskierrokset jätetään liian pieniksi. Ongelma on, että haetaan satoja tuhansia, kun pitäisi hakea miljoonia”, sanoo Lehikoinen, joka on ollut sijoittajana yli 15 erilaisessa yrityksessä.
Lehikoisen mukaan suunnitelmissa pitää olla liikkumavaraa. Riskirahoitus kestää noin kaksi vuotta, jonka aikana kehitetään ja kaupallistetaan. Liian pienellä rahoitukselle toiminta ei pääse etenemään ja kaikenlaiset matkan varrella tulevat yllätykset voivat kaataa toiminnan liian nopeasti.
8. Älä anna muiden ennakkoluulojen hämätä.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon ja nykyisin tutkijoita arvostetaan myös yrityksissä. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut.
“Saimme useamman kerran kommentteja, että te olette yllättävän pragmaattisia. Ajateltiin, ettemme tutkijoina hoksaa näitä käytännön haasteita”, muistelee Småros Relexin alkuaikojen kohtaamisia.
Tutkimustaustaisten yritysten menestystarinat viime vuosien aikana ovat muuttaneet suhtautumista aiempaa positiivisemmaksi, eikä vastaavia kommentteja enää kuulu samaan tapaan. Kun lähtökohdat ovat kunnossa, ennakkoluulot pystyy myös nopeasti osoittamaan vääriksi.
9. Yrittäjyys antaa mahdollisuuksia toteuttaa tutkimuksessa löydettyjä asioita käytännössä.
“Meitä kiinnosti maailman parantaminen ja tutkimus tuntui hitaalta”, sanoo Johanna Småros monen haastatellun ajatukset yrittämisen eduista tutkimusmaailmaan verrattuna.
“Ratkaisut ovat tutkimuksessa, mutta kun kaupallistat ja tuot niitä maailman käyttöön, niin todennäköisesti sillä on vielä suurempi vaikutus”, toteaa Reetta Kivelä.
10. Mieti, minkälainen johtaja haluat olla.
Yrittäjänä olet todennäköisesti melko pian myös johtamassa ihmisiä.
“Haasteena on se, että joudut tekemään valinnan tutkimuksen tekemisen ja yrityksen johtamisen välillä. Molempien tekeminen yhtä aikaa on lähes mahdotonta”, kertoo Kuan Tan.
Mieti siis jo etukäteen, minkälainen johtaja haluat olla.
“Olemme kasvaneet kolmessa vuodessa yli 200 henkilön yritykseksi. Se on onnistunut vain, koska meillä on johdossa ihmisiä, jotka ajavat yhteisiä arvoja ja vievät yritystä samaan suuntaan. Kuunteleminen ja ihmisistä välittäminen ovat hyvin tärkeitä tällaisessa innovatiivisessa yrityksessä, jossa pyritään jatkuvasti luomaan uusia ideoita”, Tan jatkaa.
11. Tutkijayrittäjyys on pitkäjänteistä kehitystyötä.
“Tutkimuspohjainen yrittäminen on usein hyvin pitkäjänteistä. Kyse ei ole nopeista voitoista tai exiteistä, vaan enemmän maailmaa muuttavan tuotteen tai teknologian joskus hitaastakin rakentamisesta ja kehittämisestä”, Jan Goetz summaa.
Kuan Tan korostaa sitä, kuinka tärkeää on pysyä uskollisena itselleen ja tavoitteilleen. Varsinkin kun haasteita tulee matkan varrelle väistämättä.
“Päivän päätteeksi oma motivaatio ja tavoitteet auttavat pitämään fokuksen kirkkaana”.
Keitä he ovat?
Kaksi IQM Quantum Computers -yrityksen neljästä perustajasta, Jan Goetz ja Kuan Yen Tan palkittiin vuoden nuorina tutkijayrittäjinä vuonna 2020. Yritys kehittää, rakentaa ja toimittaa suprajohdeteknologiaan perustuvia kvanttitietokoneita ja on yhteistyössä VTT:n kanssa toteuttanut Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen. Tällä hetkellä Tan on yrityksen teknologiajohtaja ja Goetz toimitusjohtaja.
Gold&Greenin perustaja Reetta Kivelä palkittiin vuoden nuorena tutkijayrittäjänä vuonna 2015. Gold&Green kehitti kaurapohjaisen kasvisproteiinin, nyhtökauran, josta tuli nopeasti huippusuosittu. Vuonna 2016 yhtiö myytiin Pauligille. Nykyään Kivelä on innovaatiojohtaja Nordic Umami Companyssa, joka kehittää umamia eli lihaisaa makua luovaa teknologiaa ja ruokatuotteita ruokateollisuuden ylijäämästä ja sivuvirroista.
RELEX Oy:n perustaja Johanna Småros palkittiin vuoden 2014 nuorena tutkijayrittäjänä. RELEX Oy tekee toimitusketjujen hallintaohjelmistoja vähittäiskauppaan. Yhtiön viimeisimmällä rahoituskierroksella vuonna 2022 sen arvoksi määriteltiin jopa viisi miljardia euroa. Småros toimii nykyään yhtiön markkinointijohtajana.
Anssi Lehikoinen on ensimmäisen Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon voittaja vuodelta 2013. Hänen perustamansa Rocsole Oy tekee kerroskuvaukseen eli tomografiaan perustuvaa prosessiteollisuuden mittarointia ja on jo perustamisestaan lähtien toiminut kansainvälisillä markkinoilla. Nykyään Lehikoinen toimii Osuuskunta KPY:n toimitusjohtaja.
Vuoden nuori tutkijayrittäjä -palkinnon voittajat vuosien varrelta
- 2021: Kai Saksela, NL Acoustics – akustisia kameroita teollisuuden vikojen paikannukseen / toinen sija Windi Muziasari, Resistomap – estää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä
- 2020: Jan Goetz ja Kuan Yen Tan, IQM Quantum Computers – Suomen ensimmäiset kvanttitietokoneet
- 2019: Jere Heikkinen, Finnos – tekoälyä sahateollisuuden
- 2018: Kunal Garg, Tezted – parempaa diagnosointia punkkien levittämiin tauteihin
- 2017: Virpi Muhonen, Askel Healthcare – parempaa hoitoa nivelrikkoon johtaviin rustovaurioihin
- 2016: Raine Kajastila, Augmented Climbing – lisättyä todellisuutta kiipeilyyn
- 2015: Reetta Kivelä, Gold&Green – uusi kasvisproteiini nyhtökaura
- 2014: Johanna Småros, RELEX Oy – toimitusketjun hallintaohjelmistoja vähittäiskauppaan
- 2013: Anssi Lehikoinen, Rocsole Oy – parempaa prosessiteollisuuden mittarointia